fbpx

Oqaatsit aninneqartut atuupput

* Oqaatsit aninneqartut atuupput*

 

Oqalugiaat manna Nuummi upernaakkut ullaakkut nillataartumi pinngorpoq. Issi seqinerlu akeruupput, upernaallu aasallu kialaartup qilanaarineqartup tungaanut ukiup tiguaasimanini iperariartuaarpaa. Ukioq manna isseqaaq apeqalunilu – ila apiuarluni – taamaanneranilu inuit aasassamut qilanaaqisut malugisimavakka. Paasinartumik.

 

Future Greenland

Sapaatip akunnerani matumani inuit 400-init amerlanerusut Future Greenlandeqarnerani peqataapput. Kalaallit Nunaata siunissaa uagutsinnit, kalaallinit, oqaasertalerneqassaaq, Kalaallit Nunaatalu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut ammaanneqarnissaa minnerunngitsumillu niuernikkut nukittorsarnissaa ersarissumik kissaatigineqarpoq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkikkut periusissiassaminnik suliaqarput, tassanilu nunanik allanik suleqateqarnissarput ersarissumik aqqutissiuunneqassaaq. Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkiata 90%-ia niueqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaanut nunanullu allanut tunisassiornermut sammisuusariaqarpoq. USA-p Kalaallit Nunaata avammut tunisassiornerani tunisiffittut annertut inissikkiartuaarnera tupaallannartuuvoq.

 

Eqqartorneqartuni pingaarnertut isummerfigisara tassaavoq, illersornissaq, nukissiutit mingutsitsinngitsut aamma takornariaqarneq eqqarsaatigalugit ersarissunik periusissiortariaqartugut. Illersornissatigut isumaqatigiissusiassaq eqqarsaatigalugu ersarereerpoq illersornissatigut politikkikkut aqqummik ersarissumik pisariaqartitsisoqartoq.

 

Mittarfissuit nutaat takornarissanik amerlisaasinnaapput, tamannali suliassartaqarpoq kisitsisillu maanna takutitsisut annertugisassaanngillat. Allatut oqaatigalugu suli suliarujussuaq kivitassaavoq, aammalu pitsaassusilimmik takornariaqartitsiniaraanni ineriartortitsinissami sumiiffinni nunallu tamalaat akornanni suleqatigiittoqartariaqarpoq.

 

Power to x nunat tamalaat akornanni ataatsimeersuartunit tamanit eqqartorneqartarpoq. Kalaallit Nunaata brintimik (avammut tuniniagassamik) inerisaarusunnera aammalu anorip erngullu nukingi atorlugit nukissiuuteqarnerunissap kissaateqarnera eqqarsaatigalugit pisap iluani pikkorissuseqarluarnissaq, professionalinngortitsinissa, qulakkeerneqartariaqarpoq. Nukissiorfiit tassani qitiusumik atuuffeqarput, tamannali pisortanit pigineqartutut ajornakusuussaaq, taamaattumillu politikkikkut aalajangiinissat pisariaqarput.

 

 

Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerat

Kalaallit Nunaata Danmarkillu suli suleqatigiinnissaat pisariaqarpoq, Kalaallilli Nunaat aamma Islandimut Canadamullu saqiartuaarpoq. Qanittukkut Islandip ministeriunera Kalaallit Nunaannut tikeraarpoq, siusinnerusukkullu Islandip Kalaallillu Nunaata qaninnerusumik suleqatigiilernissaannut Island 99-inik inassuteqaateqarpoq.

Tamannalu danskit tungaanniit suli eqqummaarinnerunissamik isumaqarpoq. Suli susassaqarfippassuit sumiginnagaapput. Angallassinikkut killeqarfitsigut aporfiit suliassamaaterpassuillu eqqarsarnarluinnartuupput. Qanittukkut Angallassinermut ministeri Kalaallit Nunaannut tikeraartussaavoq ulapissaqalunilu. Ukiuni 20-ini biilit misissorneqarsimanngillat, aammalu snescooterinut, ATV-nut allarpassuarnullu inatsisit politikkikkut aallunneqartariaqarput.

 

Pitsaasumik taasaqassaguma akuerseqatigiinnermut inatsisip (Samtykkeloven) Kalaallit Nunaanni atuutsinneqalernera pillugu Naalakkersuisut nersualaarusuppakka. Danmarkimi ukiumi ataasiinnarmi atuussimalereerpoq, inatsisillu tamaasa eqqarsaatigalugit taamak sukkatigisumik inatsisitigut malinnaasassagaluaratta. Taamatut danskit inatsisaannik atuutsitsilerneq piinnartorlu kalaallit inatsisaasa malinnaasarnissaat oqallisigisariaqarparput. Taamaasilluta naligiimmik ingerlanissaq qulakkiissagaluarparput.

 

Saammaateqatigiinneq eqqortuutitarlu

Danmarks Radiomi maanna sapaatip akunnerpassuanngortuni Kalaallit Nunaat sammineqarpoq. Podcastit, oqallitsitsinerit minnerunngitsumillu piviusulersaarut nutaaq ”Historien om Grønland og Danmark” aqqutigalugit Kalaallit Nunaat sammineqarpoq. Taamaasiornissamut piffissaq ajunngilluinnarpoq pingaaruteqarlunilu. Ukiormanna siusinnerusukkut Meeqqat misileraatigineqarsimasut ministeriunermit utoqqatserfigineqarput. Ulloq tamanna assut killitsinnarpoq. Pingaaruteqarlunilu. Oqaluttuarisaanitsinni ulloq eqqaamaneqartussaq. Ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni kapitalimut ajorluinnartumut naggasiinertut ilaannit isigineqarsinnaavoq, taamaattoqanngilarli. Saammaateqatigiissinnaanissamut aallarniutaaginnarpoq.

 

Utaqqatsernikkut Danmarkip nunasiaateqallaqqissutut isigineqarnera taamaatinneqarpoq. Takuneqartutulli tusaaneqartutullu misigisimagatta Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naligiinnerusumik attaveqalernissatsinnut aamma ammaassisuuvoq. Taamani pisimasut ajorput, tamannalu taamaallaat Kalaallit Nunaanniit takunatigullu paasinngilarput. Danmarkip qullersatut qinigaanit aamma takuneqarpoq. Pisortatigut utaqqatsernissamut sapiissuseqarneq pillugu Mette Frederiksenimut qujanaq.

 

Ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni saammaateqatigiinneq illugiimmik pissaaq tamanillu peqataatitsilluni. Nuna ataasiinnaq saammaateqatigiinnermik ingerlatsisinnaanngilaq. Taamaattumillu ullumikkut ministeriuneq kaammattorusuppara Meeqqanut misileraataasimasunut ataatsimullu oqaluttuarisaanitsinnut tunngasut piffissaq sivisunerusoq isigalugulusooq isiginiaqqullugit. Meeqqat misileraataasimasut saniatigut taaguissaguma, inatsisitigut ataataqanngitsut, unioqqutitsisumik meeravissiartaartitsisarsimanerit spiralilersuisimanerillu eqqaasinnaavakka. Assiliaq ilivitsunngortissagutsigu ikkussortakkatut inissitsiterisinnaasariaqarpugut. Tigussaasumik saammaateqatigiinnissaq pisariaqartipparput, maannakkullu Danmarki peqataasoralugu.

 

2013-misut tikkuartuunnertalimmik oqaatsitigullu nakkarsaannertalimmik pisimasutut pinnata, naligiinnerusumilli siunissaqarnissaq tunaartaralugu ataatsimoorussatut ingerlatassatut. Eqqortumik ujartuisussamik ataatsimiititaliarsuarmik, Sandhedskommissionimik pilersitsisoqarsinnaavoq. Kukkuluttuutit uteqqikkumanatigit oqaluttuarisaanerput ilinniarfigissavarput, tassanngaanniillu aalajangikkat pitsaanerusut silatusaarnerusullu toqqarlutigit.

 

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin