fbpx

Ammaanersiornerni oqalugiaat 2021

Suleqatigiinneq

Folketingimit aallartitat sisamat ukiumi ingerlareersumi Kalaallit Nunaannut tikeraarnikuupput aallarsinnaanerullu oqilisimanera nuannaarutigaarput. Kalaallit Nunaanni suleqatitsinnik naapitaqartarnissarput pingaaruteqarpoq. Maanimi Folketingimi Kalaallit Nunaat sinnerlugu suliassanik 32-nik paarisaqarpugut, uangalu upperaara Kalaallit Nunaannut ajunngitsussaq suleqatigiinnerlu ajunnginnerusoq angujumallugu naapillattaasarnissaq pisariaqartuusoq.

Grønlandsudvalgimut digitalikkut eqqartuussivikkoortumik nalunaarsuinerup eqqunneqarnissaa ersarissimavoq, taamaalillutami piviusunngortitsinissatsinnut aqqut sukkanerussammat, ilaatigut nunanit allanit sulisitsinermut iluaqutaasussaalluni. Pingaartumik tamanna sanaartornermi ukiorpassuit kissaataasimavoq. Fast-trackimut isumaqatigiissut sulinissamut akuersissutinik qulakkeerinnittussaasoq kiisami tamakkiisumik atuutilerpoq.

Kalaallit Nunaat aamma nunanut allanut tunngatillugu Naalakkersuisortaarpoq. Inuit Ataqatigiinnit siulittaasorput Naalakkersuisunilu siulittaasup suliassaq pingaaruteqaqisoq tiguaa.

Nunanut Avannarlernut soqutiginninneq aatsaat taamak annertutigivoq. Kalaallit Nunaannut tamanna siumut ingerlatitsivoq, suliassarlu eqqortumik suliarigutsigu siunissatsinnut nuannersunik kinguneqarsinnaalluni. Aningaasaqarneq pitsaanerusoq. Takornariaqartitsineq atasinnaasoq. Inuiaqatigiinni toqqissisimaneq. Aningaasaliiffissatut pilerinartuuneq. Tassunga perusuppugut.

Eqqartuussisoqarneq suli pingaarnerutinneqassaaq

Inuit Ataqatigiit inuiaqatigiinni toqqissisimanissaq sorsuutigivaat. Eqqartuussisoqarneq IA-mit pingaartitanut suli ilaasussaavoq justitsministerillu suleqatigilluarneranut qujarusuppunga. Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik pitsanngorsarlugit iluatsinnikuuagut.

Aatsaat taamak kommunefogedinik amerlatigisunik atorfeqartoqarpoq. Ineriartornerup mumisissimanera nuannaarutigaara. Politiit kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngatillugu suliassat immikkut suliarisalernikuuaat. 2019-mit 2020-mut kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermit unnerluutiginninnerit 33 procentinik amerleriarsimapput, tamanna takutippaat ilungersornitta kinguaassiutitigut atornerlutsissimasut unnerluutiginninnissamut nukissaqalersittaraat upperalugulu inuiaqatigiinni ikiuinissamut piareersimasoqartoq.

Suliarput Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmi isumaqatigiilernermut pisussamut ingerlateqqissavarput, eqqaasariaqarparpulli sulisussarsiornerni – kalaallinullu politiinut naligiissitsiniarnermut tapiliussat sulisarsimasunik utertitsillutillu nutaanik sulilersitsisimammata. Suliaq taanna ingerlateqqissavarput.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarnermi suliassat suliarineqarnerisa sivisussusaat annikillisassallugu suliassaqarpugut. Danmarkimut sanilliullugu sivisussusaata pingasoriaammik sivisunerusumik suliarineqartarpoq. Eqqartuussivinni piginnaasat pitsanngorsassavagut, Kalaallit Nunaannilu pineqaatissinnermut sakkortussutsit pillugit oqallinnissaq kissaatigaarput. Ukiumi tulliuttumi oqallinneq taanna aallarnisarniarparput.

80 millionit koruunit

Kalaallit Nunaat Danmarkillu ataatsimut meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarnermut tunngatillugu suliniutaat meeqqanut inuunermik ajunnginnerusumik naleqarnerusumillu suliaqarnermut ammaasuuvoq pingaaruteqarluinnartuusoq. 80 millionilli tunniunneqartut naammanngillat. Suliniutit pilertortunut pisariaqartitsinernullu pingaaruteqarluinnartunut iluaqutaapput. Pinaveersaartitsinernulli pimoorussilluni suliniutit amigaataapput.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaanni illoqarfinni aaliangersimasuni meeqqat illuannik misiliutitut pilersitserusupput.

Imminortarnermut akiuiniarnermut ilaarusuppugut

Kalaallit Nunaanni imminortarnerit amerlasuut alianartullu ukkatarerusuppagut. Sammisaq oqitsuunngilaq, kisianni kinguaassiutitigut atornerlunneqarnerit imminortarnerillu eqqartortillugit ammasumik eqqartuisinnaasariaqarpugut. Kalaallit Nunaanni imminortartut nunarsuarmi nunanut allanut sanilliullugit amerlanerpaapput. Innuttaasut 100.000-iugaangata 80-ingajaat imminortarput. Nunanut Avannarlernut sanilliullugu arfinileriaammik imaluunniit arfineq-marloriaammik amerlanerupput. Inuusuttuullunga ikinngutimma ilisaanerannut ilaasarnikuuvunga, maannalu meeqqakka kammalaatimi ilisaanerannut ilaasariaqartarput. Tamanna allanngortittariaqarparput.

Folketingimi tamanna eqqartukulanngilarput, attortittarpugulli. Uagutsinnut tunngassuteqarmata. Ukioq kingulleq Kalaallit Nunaanni Politiit 1.200-nik imminornissamut qunusaarisunik tigusaqarsimapput. Tamanna amerleriarnerujussuuvoq. Ukiut tamaasa inuit 40-50-t inunnit 56.000-nit imminortarput. Amerlasoorujussuupput.

Tassunga atatillugu Folketingimi uagut Kalaallit Nunaanni sakkussat tungaatigut inatsimmut akisussaasuuvugut. Sakkussat tikikkuminartuupput, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffinni tikikkuminarpallaarput. Sakkussanut inatsimmik nutaanik ilaartuinissaq eqqartorneqartareerpoq. Meeqqanut tikikkuminaassarnissaa anguniarneqarsimavoq, soorlu aallartoornissamut annikillisaaniarnermi, taamaattorli aamma nalilerneqarluni imminortarnerpassuarnut sunniuteqarsinnaassasoq.

Sakkussanik qulakkeerinninnissaq uanga erseqqissarusuppara piffissami inuuffitsinnut naleqquttutut nalilerlugu. Oqallinnermi piniartarneq kalaallit piorsarsimassusaannut pingaaruteqaqisoq ataqqillugu ingerlanneqassaaq. Inatsisilli toqqorsinerlunnerni aallartoorsinnaanermut imminornermullu akuersaannginnissaa pingaaruteqarpoq.

Uagut pineqartilluta uagut ilaasassaagut

Kalaallit Nunaat nunanut allanut tunngatillugu suliassani annertusiartortumik eqqartorneqartarpoq. Kalaallit Nunaat Issittumi Siunnersuisooqatigiinni ministerinut oqalukkiarluni Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit aalajangersagaq atsiorpaat. Ataasinngormat attaveqarnissamut ataatsimiititalianik nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarpoq, tamanna Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanik politikkianni sulianut oqaatigeqqusaanngitsunut pingaaruteqartunullu paasisaqarnerusalernissamut qulakkeerinissamut tunngassuteqarpoq. Naligiinnerusumik suleqatigiilernissamut ineriartorneq pingaaruteqarpoq Kalaallit Nunaannullu pingaarutilinnik inerniliinissamut peqataanerulernissamut ammaassilluni.

Issittumi politikerinut ataatsimiititaliami siulittaasutut Nunanut Issittunut soqutiginninnermut annertusiartortumut malinnaasimavunga. Qanittumi Norgemit Finlandimiillu nunanut allanut ministerit oqaloqatigaakka siunissami Nunani Issittuni suleqatigiinnissaq oqallisigalugu.

Soqutigineqarnerulernermili aamma akerleriinnerit takkussinnaapput. Taamaammat Nunani Issittuni suleqatigiinnissaq pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu ataatsimiittoqarmat aaliangerput nunani uagutsinnut qanittuni sakkutooqarnermik pingaartitsisoqaqimmat sakkutuulersugassaajunnaarneq pinnagu innaallagiaq sakkukitsoq ukkatarerusullugu.

Taamaammat illersornissaqarfimmut tunngatillugu isumaqatigiilernermut takkuttussamut nakkutiginninneq annertunerusoq ukkatarerusupparput. Taamaammat Issittumi piginnaasanik annertusaanermi eqqarsaatersuut malillugu eqqissinissaq innaallagiaqarnerlu sakkukitsoq pingaartikkusullugit. Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaata eqqaani nakkutiginninneq ajunnginnerusoq pingaaruteqaqaaq. Uagutsinnit Illersornissaqarfimmut isumaqatigiilernermut peqataanissaq piumasaqaataavoq, taamaalilluta Kalaallit Nunaannut pingaarutilinnut qulakkeerinnilluta suleqataasinnaagatta.

Oqaatsit taakku atorlugit qujavunga. Folketingimi ukiumut takkuttussamut qilanaarpugut oqallunnissarlu qilanaaralugu.

Qujanaq.

Oqaatsit oqaaserineqartut atuupput.

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin