fbpx

2022-mut aningaasartuutissanut inatsimmut tunngatillugu oqaaseqartartutut ilanngutassiaq

Oqaatigineqartut atuupput.

Ineriartorpugut, tamannali kinguneqarpoq

Imminornissamik siorasaarinerit amerleriarujussuarsimapput

Grønlandsudvalg-i aamma Udenrigspolitik Nævn-i ilagalugit qanittumi Kalaallit Nunatsinni illoqarfiit pingaarnersaat Nuuk pulaarpakka. Kikkunnut tamanut Kalaallit Nunaanni pisoqartorujussuunera takuneqarsinnaavoq. Nuummiinnaanngitsoq, illoqarfippassuarnili allani aamma. Illoqarfiup annersaani illuliorfiit kranillu sumiikkaluarutta takusinnaavagut. Suleqatima ima oqaasertalerpaa: “Qanoq qinikkatut nuna taamak ineriartortigisoq takullugu nuannertigaa”. Allanngoriartorneq ineriartornerlu annertullunilu malugineqarluarsinnaavoq.

Nunarsuarmi imminortut toqusartut ilaaneranni annersaapput

Kranit ineriartornerullu ersarissoq eqqaassanngikkaanni muminganik nipangiutiinnagassaanngitsunik puiguinnagassaanngitsunillu peqarpugut.

Mumingani pisamma ilaat tassaavoq imminortarneq. Kalaallit Nunaanni amerlasoorujussuarnik imminortoqartarpoq. Innuttaasut 100.000-t akornanni agguaqatigiisillugu 80-t ataatilaarlugit imminortarput ukiumullu 40-50-t missaannik amerlassusilinnik imminortoqartarluni. Imminortarnerit toqusut ilaaneranni ukiut 25-t kingulliit Nunani Avannarlernut sanilliullugu arfinileriaammik imaluunniit arfineq-marloriaammik amerlanerupput. Tamanna piviusuusoq takusariaqarparput. Aniusoq angajuusorluunniit, ilaatigut paniusoq annaaneqartarpoq. Ikinngutiginerpaasaq ullormit ullormut peeruttoq. Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamangajammik tamanna misiginikuuaat. Uanga nammineq aamma misiginikuuara.

1960 tikillugu Kalaallit Nunaanni imminortartut nalunaarsorneqarnikut ikitsunnguupput. Kingorna imminortartut amerlinikorujussuupput. Ineriartorneq nutaanngorsagaanitsinnut piffissami sivitsumi ingerlanneqartumut tunngassuteqarsinnaavoq. Ineriartorneq taanna nunani allani kinguaariippassuarni sungiunneqarniarneqartarpoq, Kalaallit Nunaannili ukiut qulikkuutaat ikitsunnguit iluanni ingerlanneqarnikuulluni. Maanna kingunerisai takusinnaalerpagut. Iliuuseqartariaqalerpugullu, pitsanngortoqartutut isikkoqartoqanngilaq.

Assersuutigalugu Politiit nalunaarput imminornissamut qunusaarinerit amerliartortut tigusarlugit. Siornatigut ukiumut 7-800-t missaannik amerlassusillit taamaaliortarsimapput. Ullutsinni Politiit 1.200-t missaanniittut tigusarpaat. Tamanna uanga pimoorulluinnarlugu tiguara.

Sianissutsimut peqqissuseq

Ukiumi tulliuttumi Kalaallit Nunaanni inuusuttunut sianissutsimut peqqissuunissaannut Inuit Ataqatigiinnit sulissutigineqarusuppoq. Ammaanersiornermi oqallinnermi ilaatigut sakkussanut inatsimmi allannguinissamut eqqartuerusuppunga neriullunga inuiaqatigiinni unammillernartuutigut imminortarnermut imigassamillu atornerluinermut tunngasut annertunerusumik oqallisigineqalissasut.

Kalaallit Nunaannili suliniutit ajunngitsut aallarnisarneqarnikuupput. Ilaatigut kalaallisut Livslinie ingerlanneqalernikuuvoq, sullissisut innuttaasunik ilinniartitsillutillu allanngueqataalersillugit inunnillu annaassisarlutik. Uanga nammineerlunga SMS-ikkut meeqqanik siunnersuisarfimmik aallartitseqataanikuuvunga – siunnersuisarfik taanna massakkut telefonikkut siunnersuisarfimmik Tusaanngamik taaneqartumik ilaneqarnikuuvoq, tamannalu tusaaneqarnissamik oqariartuuteqarluni. Tusaanngalli ammasarfii killeqaramik neqeroorutip allisarneqarnissaa tulluarpoq, taamaalilluni ulloq unnuarlu akunnerit amerlanerit atorneqarsinnaalerniassammat, meeqqat inuusuttullu pisariaqartitsitillugit ammasarluni.

Atuarfinni pitsaaliuineq aamma ukkatarineqartariaqarpoq. Ilinniartitsissutit sullissisunullu inuunermut iluatsittumut ilinniartitsinermut pikkorissarnerit inuusuttunut iluaqutaasinnaasut piukkunnaateqarput. Uanga isumaqarpunga tamakku meeqqat pisinnaatitaaffiinut ilisimasalinnit suleqateqarnikkut suliarineqarsinnaasut, assersuutigalugu MIO suleqatigalugu, tulluartunik kajumissuseq atorlugu peqatigiiffinnik tulluartunillu suleqateqarnikkut anguneqarsinnaapput.

Folketingi eqqartuussisoqarnerup tungaatigut aamma imminortarnerit imminoriartarnerillu pitsaaliunikkut annikillisarnissaanut akisussaaffeqarput. Kalaallit Nunaanni Politiit imminortarnermut pitsaaliuinernik suliaqartarput, Kalaallit Nunaannilu oqartussat assigiinngitsut suleqatigalugit tamakku suliniuteqarfigisarlugit. Politiinut iluaqutaassaqaaq suliffeqarfiit allat imminortarnermut pitsaaliuinermut sulinerulertuuppata.

80 mio. koruunit

2019-mi Folketingimi partiit amerlanerit Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut atornerluisarnerit akiorniarlugit 80 mio. koruuninik tunisipput. Naalakkersuisut anguniakkamut tassunga 20 mio. koruuninik tunisipput. Suliniutit 2024-mut ingerlapput nalilersorneqarumaarlutillu.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi sivitsortumik siusissumik pitsaaliunermillu imaqartumik suliniuteqartoqartarnissaa suliniutiginikuuaat. Atornerluisarnerit pinngitsoortittariaqarpagut, eqqugaasimasulli aamma ikiorneqarnissaat qulakkeertariaqarlugu.

Tasiilami meeqqanut illoqalissaaq

Qangali kissaatiginikuuarput meeqqanut kommunini tallimaasuni illoqalernissaa, tamannalu suli pingaartissallugu suliniutigerusupparput. Uagut kisitta tamanna innersuussutiginikuunngilarput, ilaatigut MIBB/Bedre Børneliv-imeersut aamma tamanna uparuartareernikuuaat.

Qanittumi Grønlandsudvalgip justitsministeri Politimesterilu Kalaallit Nunaanneersut naapeqatigaat Politimesterillu siunnersuutigivaa meeqqat illuinik pilersitsisoqassasoq. Politimesterimit siunnersuut taamaattoq tusaanngitsuusaarneqarsinnaanngilaq.

Kalaallit Nunaanni meeqqat illuat Islandimit periutsimit tunngaveqarluarsinnaavoq. Tassa meeraq ilaqutaasullu ornittakkamut ataasiinnarmut ornigussinnaallutik sullissisut, soorlu politiit, eqqartuussisut, peqqinnissaqarfik, inunnik isumaginnittut ilagisaallu ataatsimut atorneqarsinnaallutik. Meeqqat illui kinguaassiutitigut atornerluisimanerni uppernarsaatinik katersinermut, videukkut meeqqanik apersorneqarnikkut toqqissisimasumik inissiinikkut meeqqamullu sullissinikkut iluaqutaasinnaapput – sumiiffik ataasiutillugu.

Ullumikkut sakkortunerpaamik innersuussutigerusuppara Tasiilami meeqqat illuannik misiliutaasumik pilersitsisoqassasoq. Tasiilaq tusartuartarparput – allaat danskit nutaarsiaataanni tusartarlugu. Kingullertigut imigassamik pisisinnaaneq inerteqqutaagallalernikuuvoq sakkortuumik pisoqartarsimammat, ilaatigut ullut ikitsuinnaat iluanni imminortut marluusimallutik.

Tasiilami meeqqat 50%-ii kommunimi ernumanaatilittut suliassatut inissisimapput. Taamatut paasissutissanik ilumoorsaatigisunik paasititsinissara ajuusaarutigigaluarlugu misigaanga taamaaliortariaqarlunga. Meeqqat inuuneri pineqarmata.

Tasiilami meeqqat illuannik misiliutaasumik pilersitsisoqartuuppat suliamik pingaaruteqarluinnartumik suliaqassagaluarpugut 2024-illu tungaanut paasissutissanik atorsinnaasatsinnik katersilluta. Meeqqat atornerlunneqartarneri paarinerlugaanerilu unitsinniassagutsigit tamanna pisariaqarluinnarpoq. Tasiilaq Kalaallit Nunaanni sumiiffinni kusanarnerpaat ilaanniippoq, ilaqutariillu ingerlalluartut sullisserusuttullu aamma tassaniillutik, suli iliuuseqarnerusinnaavugut.

Covid-ip kingorna Kalaallit Nunaat nittarsaanneqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiinnut pingaartinneqartut pingajuat tassaavoq Kalaallit Nunaata nittarsaanneqarnissaa. Islandimi 1,5 mia. Islandimi koruunit naligalugit covid-19-ip takkunnerata kingornatigut atuiniarput. Danmarkimi 300 mio. koruunit missaat atorlugit takornariaqarneq aallartisaaniartoqalerpoq. Ukiami 2024-mi Nuummi mittarfik nutaaq ammarneqassaaq ukiullu aappassaani Ilulissaniittoq ammarneqassalluni, tamakkulu Naalakkersuisut Naalagaaffillu suleqatigalugit piviusunngortussanngorput.

Mittarfiilli kisimiillutik Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq aallartisarsinnaanngilaat. Takornariaqarneq tamakkiisumik ineriartorinneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, taamaalilluta takornariaqarneq nunamut tamanut piareersarlugulu siaruarterniassagatsigu.

Nunarsuarmi nunani tamani takornariaqarneq covid-19-ip kingorna unammilliutigineqartussaassaaq, uagullu kaammattuutigaarput Kalaallit Nunatta nittarsarneqarnissaanut aningaasanik tunisisoqassasoq, taamaalilluni tikiffissatut Nunarput pilerinarsarneqassammat. Taamaaliornermi Naalagaaffimmit aningaasaliinerit iluatsittutut nalilerneqassammata.

Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornerup piorsarsimassutsikkullu suliaqarnerup tungaatigut Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortut takornarianut takutinneqarsinnaasariaqarput, taamaattumik maannakkut nuna tamakkerlugu eqqumiitsulianut katersugaasivimmik pilersitsisoqarnialerpoq. Iluarsartuullugu pilersaarusiaq anguniagarlu taanna tapersersorniarlugu Inuit Ataqatigiit tamanna aamma aningaasartuutissanut inatsimmut isumaqatigiinniarnernut ilanngunniarpaat.

Aningaasartuutissanut inatsimmut eqqaasassat allat

Ukiup ingerlanerani naatsorsuutigaara Grønlandsudvalgi siunissami Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarneq eqqartussagaat. Anguniakkamut tassunga IA-mit isumaqarpugut Kalaallit Nunaanni innuttaasut eqqartuussisoqarnermut tunngatillugu eqqarsaataat oqallinnermi pisussami pisariaqartinneqassasut. Inuiaqatigiinni sullissinerit ingerlalluarnersut, ajunngitsumik ingerlanneqarnersut ineriartornerullu inuiaqatigiinni pisoq malillugu ingerlanneqartarnersut paasisariaqarparput.

Aamma kissaatigaarput aputip sisoorneranut piareersimaneq Search and Rescue malillugu pitsanngorsarneqarnissaa, silap pissusaata allanngoriartornerata aput sisoortittalermagu, tamannalu inunnut qaqqanut pissuttuartartunut ulorianarsinnaalluni. Tamakku qamuteralannut peqatigiiffiit suleqatigalugit suliarineqarsinnaavoq ataatsimullu suliniummut iluaqutaasinnaalluni, tamannalu suliniutitut eqqartorneqallattaalernikuuvoq.

Inaarutaasumillu kalaallisut tussiutinut Danmarkimi ilageeqarnermut atortussanik aningaasaliisoqarnissaanik eqqaasaqarusuppugut, tamannalu Danmarkimi kalaallinut 17.000-t missaannik amerlassusilinnut isumaqartorujussuussaaq.

Ukioq manna aamma danskit naalakkersuisui U-Arctic-imut tapersersuinerinut ingerlatitsisoqaannarnissaanut kaammattuerusuppugut, tamanna Nunanut Avannarlernut, soorlu Kalaallit Nunaannut paarlaateqatigiinnissamut attaveqatigiinnissamullu qulakkiisuussammat.

Danskit naalakkersuisuisa aaqqissuusseqqinnissaannut eqqaanngitsoorusunngilara kalaallit sulisinnaasut 33%-iinnai sulisarmata, qallunaalli sulisinnaasut 80%-ii sulisarlutik. Suliniuteqalaarnikkut kalaallit amerlanerit sulilersissinnaavagut, neriuppungalu danskit naalakkersuisui tamanna takusinnaalissagaat iliuuseqarfigalugulu.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin