Ammaanersiornermi oqalugiaat 2020

Namminersorneq suleqatigiinnissamut iluarsartuullugu pilersaarutaasimagaluarpoq ilaatigulli akiuuffittut atorneqartarsimalluni.

Taamatut pisoqartillugu politikerit kalaallit danskillu tamarmik akisussaaffeqarput. Politikkikkut akerlerisat oqalulissapput politikkikkut namminersortoqalissasoq oqaluuserinninnermilu aqagu namminersulernissaanissamut periarfissamik eqqartuisarlutik. Tamanna piviusunngornavianngilaq. Piumaguttali taamaaliorsinnaavugut.

Namminersorneq amigaateqaraluartoq nammineerlunga ilaaffigerusuppara suleqateqarusuppungalu. Namminersorneq pitsanngorsassavarput Naalagaaffeqatigiinnerpullu maannakkut ingerlatarput pitsanngorsarlugu. Ineriartortuassaaq. Minnerunngitsumik Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartortuassapput.

Namminersornerup ingerlanneqarnerani Kalaallit Nunaat ukiut tamaasa Danmarkimit tapiissutinik pisarpoq. Aningaasatigut ataneq Kalaallit Nunaanni imminut qanoq isiginermut namminersortumillu takorluuinermut nungullaataasarpoq. Aningaasaqarnerput pitsanngorsarniarlugu sulisariaqalerpugut. Taamaaliornitsinni atukkat annertuumik pitsanngorsarneqartariaqarput qanorlu Kalaallit Nunaata siunissaa isikkoqassanersoq takorloorneqartariaqarluni.

Ullumikkut uanga Kalaallit Nunaannut takorluugara qanorlu suleqatigiinnissamut takorluugara oqaluttuarerusuppara:

Kalaallit Nunaat aalisarnermut inuiaqatigiittut tulluusimaartumik inissisimasuuvoq aalisarnermullu pikkorissuuvugut. Aatsitassarsiornermik tunngaveqarluta inuiaqatigiiussanngilagut takornariaqarnermullu tunngaveqarluta inuiaqatigiittut inissisimasuusussaanata. Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera ataatsimut atalersittarpaa. Pingaarnertut isertitat pinnagit. Aatsitassarsiorfippassuit imaluunniit takornariaqarfippassuit atasinnaanngillat, aalisarnerli atasinnaavoq. Kalaallit Nunaat aalisarnermut ineriartortitsissaaq pikkoriffiginerusatsinnillu aallussissaagut.

Aningaasaqarnermi ingerlalluarnerusoq pisariaqartinneqarpoq.

Tassani Danmarkimi suleqateqarluarneq pingaaruteqarpoq. Tassanilu Vækstfond-imik aamma Greenland Venture-mik suleqateqarneq erseqqissarusuppara. Oqaluttuaq taanna oqaluttuaavoq iluatsilluartoq qaangiinnarneqartartoq. Danskit naalakkersuisui 200 mio. koruuninik tunniussipput. Naalakkersuisut aamma tunisipput. Taamaaliorneq tunngaviusumik oqimaaqatigiittumik ingerlanermit pinngorpoq. Soorunami Kalaallit Nunaat aamma nammineerluni utaqqiinnarnani tapiisariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni pensionskassi SISA 100 mio. koruuninik suleqatigiinnermut tunniussivoq.

Piviusumik imaappoq Kalaallit Nunaanni nutsertitsisartut Usisaammeersut 20 mio. koruuninik tunineqarsimapput niuernertik annertusiniassammassuk taakkulu 100 mio. koruuninngorlutik nammineq aningaasaliinerup atorsimanerullu kingunerinik annertusisimallutik.

Allatut oqaatigalugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu suleqatigiinnerisigut inunnit ataasiakkaanit aningaasaliinernik pilersitsisoqarsinnaavoq atornerillu ilaatillugit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorneq 1 mia. koruunit tungaannut annertutigisumik annertusarneqarsinnaalluni. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ingerlalluarnerutikkumallugit ilinniarnerit inuussutissarsiornermilu ineriartortitsinerit pingaarnersaapput. Taamaalillutik inuussutissarsiornerup-, aningaasaqarnerup- atugarissaarnerullu tungaatigut iluaqutaasinnaassammata.

Uanga nammineerlunga isumaqarpunga sumiiffinni 80-ini najugaqarnerit ullutsinni ikilisarneqassasut. Illoqarfiit ineriartortinneqassapput. Nunaqarfiit ingerlalluartut ataannassapput nunaqarfiillu allat pissusissamisoortumik matuneqassallutik taamaaliornermilu inuit qajassuussilluta illoqarfinnut nuutsitissavagut. Taamaaliornitsinnili atugarissaarnerunissaq qulakkiissavarput.

Ullutsinni ukiorpassuarni Folketingimi sulissutigereeraluarlugu suli kommunedfogedinik nunaqarfinni arfinilinni amigaateqarpugut. Tamanna eqqarsarnartoqaqaaq, tassami pillagaasimanngitsutut allagartamik peqarnissaq taamaallaat piumasaqaataammat. Ineriartortoqannginnera inatsisaatsuussusermik kinguneqartarpoq. Nunaqarfiit meeqqanik atornerliunerpassuarnik pisoqarfiusartut aamma eqqarsaatigaakka. Taamaattussaanngilaq. Naalakkersuisut nunasittarnitta pissusaat eqqarsaatigeqqittariaqarpaat atugarissaarnerunissamullu aqqutissatut isigisariaqarlugu.

Nalunngilara nunaqarfinnik matusinialernermik oqalunneq oqaluuserineqarusunneq ajortoq. Anaanaga uanga nammineerlunga nunaqarfimmi peroriartornikuuvoq tulluusimaarutigeqalugulu. Anaanaga imermik aamarsuarnillu meeraanermini aallertarsimavoq. Uanga nammineerlunga qorlorfimmit imermik aallersinnaajuaannarlungalu kissarsuummik ikitsisariaannaallunga peroriartornikuuvunga. Kingulliarsuusugut tulliuttullu immikkut pisinnaaffeqartumik inuuneqarsinnaalluta pivugut.

Tamakkuli tamanut atuutinngillat. Aanaqqiiga nunaqarfimmi eqqaariikkanni ukiorpassuit qaangiummata kræftimik nappaateqarluni toqunikuuvoq – nakorsamiillu takusarneqassanani. Tamanna ajorpoq peqqinnissaqarfimmiillu sullissineq ajortikkaluttuinnarpoq.

Inooqatigiit tungaatigut politikki aamma taamaappoq, allaat Naalakkersuisut suliniutinik naammanngitsunik suliniuteqarsimanertik nassuerutigalugu Danmarkimit ikiorneqarnissaminnik qinnuteqarnikuullutik. Maanna takusinnaasakka malillugit Danmarkimit suleqateqarnissarput pisariaqartipparput siunissamulli takorloorpara meeqqanut atugarliortunut nutaamik siuttuulluta inerniliisinnaassasugut. Taamaaliorniaruttali toraagaqarluta siusissumik aaqqiiniarnitsinni suliniuteqartariaqarpugut.

Uanga isumaqarpunga Kalaallit Nunaanni atugarissaarnissaq anguniarlugu sumiiffinni ikinnerusuni ataatsimut inissittariaqartugut amerlanerulerlutalu. Taamaammat fast track-imik aaqqissuussisoqarnissaa sorsuutiginikuuarput ilinniarsimasunik ajornannginnerusumik Kalaallit Nunaannut nuuttoqartalerniassammat. Soorunami taamaaliornitsinni nunaqqatigut amerlanerit ilinniassapput.

Amerlanerulerutta illoqarfinnilu ataatsimoornerulerluta soorunami ineqarnermut politikki malinnaassaaq.

Maannakkut illoqarfinni inukinnerusuni sanaartorpugut Nuummili illoqarfimmi pingaarnersami annikippallaartumik Naalakkersuisunit aningaasaliisoqartarluni. Oqaatigisareerpara: Illoqarfinni suliffissalinni inissaqartoqanngilaq sumiiffinnili inissalinni suliffissaqanngilaq. Tamanna equngassuteqarpoq allanngortittariaqakkatsinnik. Taamaaliorneq sapiillisaarneruvoq. Politikkikkut sapiillisaarneq. Inuiaqatigiittut pilersaarusiortoqartariaqarpoq qinigaaffik ataasiinnaq isiginngikkaluarlugu. Uanga upperaara tamanna silatusaartumik mianersortumillu inuit kissaataannik ataqqinnittumik iliuuseqarfigineqarsinnaasoq ukiullu tallimat, qulit 15-illuunniit tungaanut nunasittarnitta pissusaanik eqqartuerusunnginneq akisussaaffimmik tigusinnginnerusuusoq upperalugu.

Ukiut inuup inuuffiinnaani Kalaallit Nunaat ineriartorujussuarnikuuvoq. Pisut amerlasuut iluatsittumik ingerlanneqarnikuupput ineriartornerli amigaateqarpoq allamullu sangusimalluni. Politikkikkut mamianartut kammalaatersornernut tunngasut, ileqqorlunnerit Naalakkersuisunilu naliliinerlunnernut tunngasut ullutsinni politikkikkut Nunatsinni tulleriaarlutik eqqartorneqartarput. Amerlavallaanut ulluinnaq artornarpallaalernikuuvoq. Naligiinnginneq annertuallaalernikuuvoq. Oqaluuserisassat oqaluuseriuminaatsut tunngavigalugit eqqartugassanik takunngitsuugaqartarsimavugut.

Ukiut 70-ingajaat qaangiupput politikeri kalaaleq H. Augo Lynge siullersaalluni Kalaallit Nunaannit Landsråd-imi katersortitsinermi oqalugiarmat. Ukioq taanna 1951-imi pivoq H. Augo Lyngellu oqariartuutaasa pingaarnerit ilagivaat Kalaallit Nunaata Danmarki pinngitsoorsinnaanngikkaa Danmarkillu Kalaallit Nunaat pinngitsoorsinnaanngikkaa. Oqaatsit taakku suli atuupput pingaaruteqarlutillu.

Ullumikkut 2020-imiippugut. Uanga ilimagaara politikerit uagut misilittagaannit isumassarsiorfigisartakkagut ineriartornissamut neriuuteqarnerusimassagaluartut Kalaallit Nunaannilu politikkikkut aqutsinikkut ilimasuuteqarnerusimanissaat ilimagalugu.

Ukiup ingerlanerani misiliinermut ilaasimasut meeqqat misigisimasaat oqaluttuarisaanermut sanilliullugit nassuiarneqassapput utaqqisimasatsinnillu naleqquttumillu utoqqatsertoqassalluni. Inuit Ataqatigiinnit Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielseni statsministerilu Mette Frederikseni ataatsimut ingillutik oqaluttuarisaanitsinni aaqqitassanik eqqartueqatigiinnissaannut kaammattuerusuppunga. Oqaluttuarisaanermi pisimasunik aaqqitaqarnissaq pingaaruteqarpoq, kalaallinik Danmarkimiittunik takutitsisussanik ullutsinni pisariaqartitsisoqarluni ataatsimullu qaamanerusumik siunissamik pilersitsisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarluni.

Marselisborg Gymnasium-imit atuartunit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarusunnerusunik kissateqartoqarsimanera eqqarsarnarpoq. Qanoq nuanneq Kalaallit Nunaannut angalanermik-, nerisassanik- ineqarnermullu tunngasunik amerlanerusunik Nunatsinnit pissarsiarineqarsinnaasunik takutitsinerusoqartartuuppat. Qanoq nuanneq danskit naalakkersuisui Dansk Filminstitut-ip ataani Naalagaaffeqatigiinnermut aningaasanik agguagassanik pilersitsisoqarnissaanik suliniuteqartuuppata. Taamaalilluta filmit kalaallinut tunngasut kalaallinit pikkorissunit sanaat amerlanerit takusalissagaluarpagut.

Qujanaq.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin