Aajap The Indigenous World 2020-ip aallarnerneranut oqaatigerusutaa: isummanik siaruarteriniartunut, tamaviaartunut naalagaaffimmullu atassuteqanngitsumik peqatigiiffinnut qujanaq

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni ullumikkut The Indigenous World 2020-imut aallarniinermut oqalugiarnissaminut qaaqqusaasimavoq. Oqalugiartutut Kalaallit Nunaanni ukioq 2020-imi unammillernartut periarfissaasullu ukkatarai. Ilaatigut Naalagaaffeqatigiinni meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut suleqatigiinneq annertunerulernikuusoq eqqaavaa, Danmarkip nunat inoqqaavinut tapersersuisuunera eqqaallugu nunanilu issittuni pilersaarusiornermut suliani eqqartorlugit.

”Nunanit assigiinngitsunit sianiginninnerup annertusiartortup Kalaallit Nunaat periarfissanik tunivaa sianiginninnerulernerlu taanna ineriartornermut piviusumut timitalerneqassaaq”, Aaja Chemnitz Larseni The Indigenous World 2020-imut nalunaarusiap saqqummiunneqarnerani oqarpoq.

Kalaallit Nunaat Danmarkilu nutaajusumik meeqqat inuusuttullu akornanni suleqatigiilernikuupput ukiunilu makkunani politikkikkut taakku pingaarnertut inissinneqarnikuullutik, soorlu aamma meeqqanut atugarliortunut ikiuinerit inuunermut atugarissaarnerunermut iluaqutaasartut.

Innuttaasunit politikkikkullu tamaviaarnerup kingorna ikiorneqarnissaq paasineqarnikuuvoq suliarlu tamanna aatsaat aallarnerneqaqqammerluni.

“Taakku eqqaassanngikkaanni isumaqarpunga Danmarki Kalaallit Nunaat ilagalugu nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut takorluukkatik sammivitsillu annertusittariaqaraat”, oqarpoq nangillunilu: “ICC-imit illoqarfinni nunaqarfimmilu peqataasitsinerit annertusarneqarsinnaapput Kalaallit Nunaallu avammut nunanut allanut takutinneqarnerani peqataatitsinerusoqarsinnaalluni. Taamaalilluta suleqateqatissanik amerlanernik peqalersinnaavugut, avataanit aningaasaliisussanik ussassaalluta, taamatullu nunani issittuni avannarlerni ilinniarnissamut aningaasatigullu ineriartornissamut pisariaqartitsisoqarnera soqutiginarsarlugu. Nunat assigiinngitsut akornanni Kalaallit Nunaat Danmarkilu nunat inoqqaavinik sullissinermi iligiipput, amerlasuunulli Nunatsinniittunut nunat inoqqaavinut suliat sunik imaqarnersut paatsiveerunnarsinnaasarpoq, uagullu ulluinnatsinni qanoq isumaqarnersoq paatsiveerunnarsinnaasarluni.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii inunnut naliginnaasunut pisinnaatitaaffinnut aamma atassuteqarput Kalaallit Nunaannilu ulluinnarmik tamanut ajunnginnerusumik pilersitsinissamut tunngassuteqarlutik”.

Aaja naggasiilluni oqarpoq: “Ataatsimut oqaluuserisassat allerutissat ammarnikuuagut tassanilu isummanik siaruarteriniartut, tamaviaartut aamma ICC, soorlu aamma Inuit Pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaata Siunnersuisoqatigiivi pisooqataapput. Taamaalilluta inuiaqatigiit akornanni inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu annerusumik eqeersimaalernikuuvugut, tassani aamma nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii ilaallutik”.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin