Navigate / search

Ujartugaq: Pinaveersaartitsineq pisariaqartoq siusissukkullu iliuuseqartarneq

 

Maanna ukiut sisamassaat avillugu Folketingimi ilaasortaasimalerpunga. Kalaallit Nunaanni innuttaasunut pingaarnerusutigut atugassarititaasut pitsanngorsaaviginissaat kissaatigingaarlugu qinigassanngortissimavunga. Suli taamatut kissaateqarpunga, ullullu tamaviisa tamanna sorsuutigivara.

 

 

Toqqissisimaneq anguniagaavoq

 

Inuit pisariaqartitaannut pingaarnernut toqqissisimanissaq ilaavoq. Uanilu pingaartumik meeqqat eqqarsaatigaakka. Toqqissillutik nunatsinniissinnaassappata Kalaallit Nunaanni pinerluttuliortarnerit inunnut ulorianartorsiortitsisuusut annikillisinneqarnissaat qulakkeertariaqarparput.

Meeqqat pingasuugaangata ataatsip kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartarnerat imaluunniit suli meeqqat amerlavallaat nakuuserfigitittarnerat isiginnaartuusarneralluunniit, kinguaariinniit kinguaariit tulliinut ingerlateqqinneqartartoq, akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Siusissukkut iliuuseqartarneq salliutipparput?

 

Pinerluttuliortarnerit inunnut ulorianartorsiortitsisuusut qanoq ikilisassavagut? Tamannalu apeqqutitut pingaaruteqartuuvoq, akissutissaami inuiaqatigiinni allannguinissamik pisariaqartumik pilersitsisinnaavoq. Kalaallit Nunaannimi politikkip iluani apeqqummik taamaattumik nipituumik, ersarissumik ammasumillu anitsisinnaanermut pikkorinnerulernissarput apeqqutaalluinnartuuvoq. Tamanna oqallinnermik ammassisuussaaq.

 

Isumaqarpunga siusissukkut ujartuisarneq tapersersuisarnerlu akissutissap ilarujussuaniittoq. Amerlasoorpassuit tarnimikkut unammilligassaqartuupput, siusissukkulli naammattumik ikiorneqarsinnaaneq ajorput, taamaasillutillu ikioqqugaluarnerminni neriuutissaaruttutut iliuuseqartarput ilarpassuilu pinerluttuliortarlutik. Aatsaallu taamaasigaangata iliuuseqarfigilersarpagut, kingusinaareerlutali, inuimmi ikiorneqarnissaminnut ajorsivittariaqartarput.

 

 

Tarnimikkut katsorsagassatut pineqaatissinneqarsimasut aallunneqarnerunissaat

Qanittukkut Skejbymi, immikkoortumut Retspsykiatriskiusumut, qanga Risskovimiissimasumut, kalaallillu inissinneqarlutik katsorsagassatut pineqaatinneqarsimasut issimaffiannut pulaarlunga suliamullu tunngasutigut pikkorissuseq sulilluarnerlu misigalugit.

 

Kalaallit Nunaanni tarnikkut katsorsaanikkut sapinngisaq naapertorlugu sulilluartoqartoq qularinngilara, psykiatrimili illutatigut naammaginartunik atugassaqannginnerput imaluunniit suliamut tunngasutigut ilisimasalinnik naammattunik peqannginnerput nassuerutigisariaqarparput.

 

Nuummi isertitsivissaq nutaaq aammalu tigummineqartussatut pineqaatissinneqarsimasut ilaasa angerlarnissaat eqqarsaatigalugit apeqqutissaqqissoq tassaavoq, siunissaq eqqarsaatigalugu aamma inuit tarnimikkut katsorsagassatut pineqatissinneqartartut Kalaallit Nunaanni pillaatissaminnik atuisarsinnaannginnersut? Massakkkorpiaq tamanna ajoraluartumik piviusorsiortuunngilaq, takorluugassinngikkaannili politikkikkullu anguniagassinngikkaanni susoqarnavianngilaq. Politikkikkut akisussaaffik Naalakkersuisuniippoq.

 

Killiliisami inatsisitigut atuutsitsinikkut anguniagassat qulit

 

Qujanartumik alloriaatit pitsaasut aamma takusarpagut. 20. august 2018-imi Naalakkersuisuniit kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigitittarnernut akiuiniutitut suliniut Killiliisa saqqummiunneqarpoq, taannalu kinguaassiutitigut innarliisarnernik annikillisaanissamut alloriaataavoq pitsaasoq. Suliniummi inatsisitigut atuutsitsinermut tunngasortaani Naalakkersuisut qullinik anguniagassiipput, taakkualu affaasa missaanniittut Folketingimi iliuuseqarfigereerpagut.

 

Oqariartuutiginiagarali tassaavoq, iliuutsit ingerlalluartut amerlanerusariaqartut. Killiliisali aallartimmat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliortarnernut tunngasut eqqartorsinnaanerulerpagut. Arlallit misigisimasaminnik sakkortuunik misilittakkaminnillu ammasumik oqaluttuartalerput, pinerluffigineqartullu qanoq ikiorneqarsinnaanerinut politikkikkut anguniakkat amerlanerulerput.

 

Kinguaassiutitigulli kanngutsaatsuliortarnerit meeraanermi sumiginnagaasimanermut attuumassuteqarajuttarput. Meeqqat misigisaminnit taamaattunit innarlerneqartarput, ikiorneqanngikkaannilu inuuneq sakkortunertut misigineqarsinnaasarpoq.

 

 

Tarnikkut ikiorneqarnissaq angerlarsimaffeqanngitsuunerlu imminnut atapput

 

Peqatigitillugu kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut amerliartuinnarput, Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi. Taakkua ilarpassui tarnimikkut ikiligaasimasuusarput, sakkortuunik misigisaqarsimasuullutik ikiorneqarnissaminnillu amigaateqartarsimallutik.

 

Skejbymi immikkoortumi retspsykiatriskiusumi Kalaallit Nunaanneersut amerliartormata suliassat annertusigaluttuinnarput. Napparsimasut eqqarsartaatsimikkut misissugassat 80%-ii tikillugit angerlarsimaffeqanngitsuusut nalilerneqarpoq. Tamanna inuiaqatigiinni sanngiinnerpaatut inissisimasut oqimaatsunik tunuliaquteqarnerannik takutitsisuuvoq, tassa pineqartut ilaanni tarnikkut napparsimasuuneq angerlarsimaffeqangitsuunermik sumilu inissaqartinneqarnissamik ujartuinermik kinguneqartarluni.

Susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq

 

Inuit atugaasigut inatsisitigullu unammilligassagut imminnut ataqatigiilluinnarput. Kanngutsaatsuliorfigineqarnerit sakkortuumik ajoquserneqaataasartut ikilisarneqarnissaannut ersarissunik anguniagassinngikkutta, taava angerlarsimaffeqanngitsut tarnimikkullu nappaatillit ikilisarsinnaanngilagut.

Inuiaqatigiinni annertusiartortumik ajornartorsiuteqarfiusoq piuminaatsoq imaaliallaannartumillu aaqqiiffigineqarsinnaanngitsoq, taamatullu iliuusissanik arlalinnik minnerunngitsumillu oqaloqatigiinnissatsinnik pisaqartitsiviusoq pillugu politikkikkut ersarissumik ammasumillu eqqartortasarnissarput inassutigaara. Susassaqarfiit akimorlugit kiisalu Kalaallit Nunaanni kalaallit danskillu oqartussaasuini.

 

Siusinnerujussuakkut iliuuseqartarnissaq

Tamatumunnga atatillugu meeraanermiit aallartittumik siusissukkut iliuuseqartarnissaq apeqqutaalluinnarpoq. Ukioqanngitsuniit marlunnik ukiulinnut tamanut inuunermi aallartilluarnissamut nukiit annertunerusut atortigit.

 

Ullumikkut inuit atugaannut aningaasarpassuit atortarpagut, malunnaatilimmik kinguneqanngitsumik.  Inunnik ikiuinerput nutaamik eqqarsarfigitigu, kinguaariillu takkuttussat naammattunik siusissukkullu ikiorneqarsinnaanissaannut aningaasat silatusaartumik atortigit. Isumaqavippunga taamaasiornikkut inuttut, aningaasaqarnikkut inuiaqatigiittullu malunnaatilimmik alloriarsinnaassasugut.

Print Friendly, PDF & Email