Navigate / search

Ujartugaq: Issittumi illersornissaqarfik sumiiffimmit aallaaveqartoq

Oqallissaarut //

Allattut MF Aaja Chemnitz Larsen (IA) aamma MF Martin Lidegaard (RV)

Issittoq ineriartortuuvoq. Nunat issittormiut tamakkerlutik politikkitigut, silaannaap pissusaatigut, isumannaatsuunissamullu tunngasutigut nunanit allaniit soqutigineqariartuaarput. Aamma naalagaaffik aallaavigalugu Danmarkimiit Kalaallit Nunaanniillu, Kalaallit Nunaanni Issittup qiterpasittuaniittumi ineriartornermik malittarinnittoqarpoq.

Taamaattumillu illersornissaq pillugu isumaqatigiinniarnissani Issittoq aamma qitiutinneqartariaqarpoq. Tamannalu iluatsillugu kalaallini inuiaqatigiinni sumiiffinnik aallaaveqarnerusumik illersornissaqarfeqarnissamik qulakkeerinninniarneq sulissutigissallugu piukkunnarpoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaanniit inuit ikittuinnaat Illersornissaqarfimmi atorfeqartinneqarput. Taamaattoqarporlu naak nuna tamakkerlugu illersornissaqarfiup suliassaatigut nukittorsaataasinnaasunik amerlaqisut piginnaaneqaraluartut, pisinnaasaqaraluartut sumiiffiillu pillugit ilisimasaqartuugaluartut. Tamanna allanngortittariaqarpoq.

Kalaallit Nunaanni iIlersornissaqarfiup sakkutuujunngitsut suliassaattut siullertut suliarisartagai tassaapput aalisakkanik misissuinerit, ilisimasassarsiortunut ikiorsiinerit, ujaasinerit annaassiniarnerillu, imaatigut uuttortaanerit, avatangiisinik nakkutilliinerit mingutsitsinaveersaartitsinerillu. Taakkunaniluuna kalaallit amerlanerit peqataatittarnissaat piukkunnartoq. Tigussaasutut iliuusissat nutaat marluk siunnersuutigerusuppagut.

Siullertut kalaallit amerlanerusut Illersornissaqarfimmi ilinniagaqartittariaqarpagut. Kalaallit Nunaanni inuinnaat illersornissatigut ilinniarfissaannik pilersitsinissaq siunnersuutigaarput, tassanilu inuusuttut kajumissutsiminnik illersornissakkut ilinniartitaanermik kalaallinut inuiaqatigiinnut naleqqussakkamik periarfissinneqassapput. Piginnaanerit kalaallini inuiaqatigiinni atorluarneqarsinnaasut aallunneqassapput, peqatigitillugulu upalungaarsimatitani illersornissaqarfimmilu piumasarisaasut eqquutsinneqassapput. Ilinniartitaaneq inunnut ataasiakkaanut ataatsimuussutsimullu iluaqutaasuussaaq. Junimi 2017-mi Kalaallit Nunaata avannaatungaani qaqqaq annertooq sisoortoq misigivarput. Qaqqaq sisoortoq ulersuartitsivoq, Nuugaatsiamilu illorsuarnilu illut ammunneqarput, inunnillu ajunaartoqarpoq. Qujanartumik illersornissaqarfiup alapernaarsuutaa Vædderen ungasinngitsuaniissimavoq, Kalaallit Nunaata isorartussusaa eqqarsaatigissagaanni ajunaarfiusoq ulloq unnuarlu atorlugit ornissinnaasimallugu. Qujanavissumillu ajunaarnersuup nalaani sakkutuujusussaatitaasut qulit umiarsuarmiissimapput, taakkualu inuttanut tapertaalluarsimapput. Tamanna eqqarsaatigalugu umiarsuit Issittumi angalasartut akulikitsumik 15%-it sinnerlugit inuttatigut amigaateqarlutik angalasarneri isumakulunnartuuvoq, tamannalu kalaallit amerlanerit ilinniartinneqarnerisigut aaqqiivigineqarsinnaavoq.

Aappassaattullu ukiuni aggersuni silaannaap allanngoriartornerata nassatarisassaanik ineriartornissamut Kalaallit Nunaat Danmarkilu piareersartariaqarput. Ullumikkut Kalaallit Nunaat pillugu tamakkiisumik ilisimannittoqanngilaq, nunakkut, imaatigut silaannakkullu, tamannalu isornarluinnarpoq. Imaatigullu isumannaatsuunissaq, immap assingi digitaliusut Kalaallillu Nunaata imartaata uuttortarneqarnissaa eqqartorutsigit, taava ukiumut taamaallaat toraartumik 5.000 km-erit uuttortarneqartarput, akerlianik Danmarkimi toraartumik 15.000 km-erit uuttortarneqartartut. Tassani soorunami Kalaallit Nunaata anginerujussua apeqqutaavoq, Danmarkimisullu uuttortaatigilernissamut piffissaq sivisusussaavoq, taamaattumilluuna maannakkut aallartittariaqartugut. Issittumi kissassuseq nunarsuup sinneranut sanilliullugu marloriaammik sukkatigisumik annertusiartorpoq. Issittumilu silaannaap allanngoriartornera ima malunnaateqalertortigissaaq, allaat Kalaallit Nunaanni eqqaanilu angallannikkut aqqutit erngiinnaq allannguuteqassallutik.

Illersornissatigut isumaqatigiissutip siuliani aalajangerneqarpoq Issittumi illersornissaqarfiup suliassanik naammassinnittarnera nukittorsarneqassasoq. Aamma danskit naalakkersuisuisa Nunanut Allanut Sillimaniarnikkullu politikkitigut namminneq iliuusissiaanni Issittup aallunneqarnerunissaanik pisariaqartitsineq erseqqissarneqarpoq. Aap, allaammi 2017-mi 2018-milu naalakkersuisut pisat tallimaasut immikkut aallunneqartussatut toqqagaannut Issittoq aallunneqartussatut akuuvoq.

Naalakkersuisut illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaat: Issittoq naammattumik aallunneqarpa?

Politikki eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiinniit aamma Radikale Venstremiit naalakkersuisut Issittumik aallussiniarnerat nuannaarutigaarput. Ajoraluartumilli sapaatip akunnerata siuliani naalakkersuisut illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaanni Issittoq pineqarpianngitsoq misigivarput. Naalakkersuisut iliuusissiaanni oqaatsit kusanartut naammanngillat. Siunniussatut taakkartukkat piviusunngortinneqassapput, tigussaasumillu iliuuseqartoqassaaq. Tassami Issittoq soqutigineqaleriartuaartillugu, tikinneqarsinnaasut annertusiartuaartillugit atortussiallu digitaliusut nutaat ineriartortinneqaleriartuaartillugit, Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiup suliassanik isumaginnittarneranut piumasaqaatit aamma annertusiartuaassapput. Unammilligassat nutaat iliuusissanik nutaanik pisariaqartitsilertarput.

Sapaatit akunnerini tulliuttuni Folketingimi illersornissakkut isumaqatigiissut nutaaq naammassisamik isumaqatigiinniutigineqassaaq. Isumaqatigiissut ukiunut arlalinnut atuuttussiaq, 2023-llu tungaanut illersornissaqarfiup nunarsuatsinni iliuusissaannut sinaakkusiisussaq. Suli Kalaallit Nunaanni illersornissatigut iliuusissat nukittorsarneqarnissaannut malunnaatilimmik annertuumillu pisariaqartitsisoqarpoq.

Illersornissaqarfiup siunissami suliassanik naammassinnittarnissaani kalaallit peqataatinneqarnissaasa annertusarneqarnissaat apeqqutaavoq. Peqatigitillugulu iliuusissani nutaani kalaallit politikkitigut aaqqissuussaanerannik qanimut oqaloqateqartarnissaq sumiiffinnilu peqataatinneqartut, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni kommunikkaartumik upalungaarsimatitat, akuutillugit ataqatigiissaarisarnissaq pingaaruteqarput. Taamaattumik illersornissaqarfimmut anguniagassaq ersarissoq annertoorlu tassaasariaqarpoq, Arktisk Kommandomi kalaallit amerlanerusut atorfinitsinneqartarnissaat. Upalungaarsimatitanut peqataasinnaanermut illersornissatigullu suliassatigut naammassinninnissami akuusinnaanermut Kalaallit Nunaanneersut amerlanerusut peqataatinneqassapput ilinniagaqartinneqarlutillu, qitiusumik allattoqarfimmi, sakkutuut imarsiortut umiarsuaanni aamma SIRIUS-patruliami. Peqatigillugu kajumissutsimik allaaveqartumik peqataajumasarneq nuna tamakkerlugu nukittorsarneqassaaq, tamannalu illersornissaqarfimmut politiillu sulinerannut iluaqutaasussaavoq.

Issittumi isumannaatsuuneq – silittumik paasillugu – Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu apeqqutaatitsissaaq. Peqatigiinnikkut qanoq ilillluta pitsaanerpaamik aaqqiisinnaanerput illersornissamut isumaqatigiissut manna atorlugu takutitsigu.

Print Friendly, PDF & Email