Navigate / search

Suut tamarmik saqqummiunneqarlik

 

MF Aaja Chemnitz Larsenimit, Inuit Ataqatigiinneersumit oqallisissiaq. 

Folketingip Illersornissamut Ataatsimiititaliaani ilaasortaq. 

Suut tamarmik saqqummiunneqarlik

Kalaallit Nunaat NATO-mi ilaasortaavoq, ukiunilu kingulliunerusuni Illersornissaqarfimmiit illersornissamut isumaqatigiissut 2023-ip tungaanut atuuttoq pitsanngorsarneqarsimavoq. Aningaasaliissutinit 13 mia. kr.-usunit 1 mia. kr.-it pallillugit Issittumi Illersornissatigut, minnerunngitsumik Kalaallit Nunaanni, pitsanngorsaatissanut inniminnerneqarsimapput. Kingullertigut isumaqatigiinnianiit taakkua 1,5 mia. kr.-inik ilaneqarnissaat aalajangerneqarpoq.

Amerikarmiut Danmarkimi ambassadøriat Carla Sands sakkutooqarnikkut annertusaanissamik, taamatullu danskit BNP-iata 2 pct.-iata Illersornissaqarfimmut atorneqarnissaanut Danmarkip anguniagaqarnerunissaanik ujartuivoq.

Kalaalliniit isigalugu isummat soqutiginartut aaqqiissutissatullu siunnersuutit arlaliusut saqqummiunneqarput.

 

Kalaallit Nunaata inissisimaffiata apeqqutaanera

Kalaallit Nunaata inissisimaffia pillugu Danmarkip NATO-mi akikillisaavigineqarnera tassaajuarsinnarpoq taamaassorinninneq uppernarsineqarsimanngitsoq. Imaakkaluarpormi tassani sakkutooqarnermuinnaq tapiissutit pineqartut, taamatullu inuinnarnut illersornissatigut suliassat pineqanngitsut. Tassa imaappoq sikunik aserorterutit, Search and Rescue, Ujaasinerit annaassiniarnerillu, suliassallu inuiaqatigiinnut iluaqutaasut allat NATO-mut tapiissutitut ilaatinneqarneq ajortut. Kalaallit Nunaanni illersornissamut tunngasutigut pitsanngorsaatit kingulliit inuinnaat pillugit suliassanut tunngasuupput, tamannalumi annertusiartuinnartumik pisariaqartinneqarsimavoq.

Taksøe-Jensenip nalunaarusiaa Arktis analyselu, Issittumut paasiniakkat, 2016-meersut tamarmik Issittumi nakkutilliinerup annertusaavigineqarnissaanik tikkuussipput. Aammali sakkutooqarnikkut annertusaasoqassagaluarpat Kalaallit Nunaata illersorneqarsinnaanissaa pisariaqavissuuvoq.

 

Piffissami nalorninartorsiorfiusumi illersornissatigut pitsanngorsaanissamik pisariaqartitsineq

Ukiuni sisamani kingullerni nunarsuarput isumannarnerulersimavoq. Ruslandi Nordpolimiinnerminik annertusaasimavoq, tassa Kalaallit Nunaanniit 1.000 km-erisut ungasitsigisumi, taamaanneranilu russit timmisartuisa sorsuutit, timmisartunik orsersuisartunik ingiallorneqarlutik, Kalaallit Nunaat angusinnaavaat.

Kalaallit Nunaata sineriaani russit kina-miullu sakkutuuisa umiarsuaat takussaasalerput, USA-miillu Thule Air Basemi missil-inut radarip pitsanngorsarneqarnera annertuumik aningaasaliiffigineqarsimavoq.

Issittumi inissisimaffik aallaavigalugu politikkernermi Kalaallit Nunaat qitiuvoq, taamatullu silaannaap allanngoriartornerani, nunani allani sakkutooqarnikkut annertusaanermi nunallu atortulersorneratigut soqutigisatigut Kalaallit Nunaat attuumassuteqarluinnarpoq.

 

Pinngortitaq peqqarniitsoq avinngarusimasuunerlu

Kalaallit Nunaanni silaannaap allanngoriartornera misigineqarluarpoq, nunalu tamanna tassaavoq peqqarniinnerpaanut ilaasoq. Peqqarniitsumik avatangiiseqarnermi ilisimasat upalungaarsimasullu pisariaqartinneqarput. Ajunaarnersuarmik pisoqassapput naleqquttumik iliuuseqarsinnaasariaqarpugut aaqqiissutissaqarlutalu. Tamanna inunnik annaassissaaq. Aaqqiissutissat qanittumiinnissaat tikikkuminartuunissaallu pillugit sumiiffinni upalungaarsimatitat piginnaaneqarluartut salliutinnissaat pisariaqarpoq. Upalungaarsimatitat avataaneersut naatsorsuutigiinnarsinnaanngilagut, Kalaallit Nunaannukarnissarmi akunnermi ataasiinnarmi pisinnaanngilaq.

Taamaattumik sumiffikkaartumik upalungaarsimatitaqarnissap pitsanngorsarneqarnissaa apeqqutaalluinnarpoq. Issittumi aatsaat taamak sakkutooqarnikkut aallussisoqalersimanera isiginngitsuusaarsinnaanngilarput, silaannaallu allanngoriartornera ulluinnarni inuunitsinni malunnarsigaluttuinnarparpoq.

Tamakkua pissutigalugit Illersornermut aningaasanut 1,5 mia.-inut qaavatigut tunniunneqartunut Kalaallit Nunaata Issittullu salliutinneqarnissaat naapertuuttuuvoq.

 

Sakkutooqarnikkut annertusaaneq Folketingimiillu akissut

 

Kalaalliulluni ernumanarpoq, ukiunilumi sisamani kingullerni uanga ernumanera annertusiartuinnarsimavoq. Issittumi sakkutooqarnikkut annertusaaneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfikkut nukittorsaanissamut Folketingimi naammattumik suliniuteqarpugut?

Akissutissaa ersarissumik naamiuvoq. Siullertut Folketingimi ilaasortat anlantikup avannaaneersut Folketingimi illersornissamut politikkikkut suliani annertunerusumik akuutinneqartariaqarput. Aappassaattullu illersornissap tungaatigut eqeersimaanerusariaqarpugut annertusaanissamullu piareersarsimanerulluta.

Aajukua Issittumi illersornissatigut suli pitsanngorsagassatut siunnersuutikka pingasut:

 

  1. Nakkutilliinerup annertusarneqarnissaani digitaliseringi annertuneq pisariaqarpoq. Kalaallit Nunaata Avannaa Tunulu suli digitaliusumik attaveqaqatigiinnikkut naammattumik atortulersugaanngilaq. Nunarujussuupput sumiiffinni minnerusuni siamasissunilu inoqarfiusut. Nunani taakkunani susoqarneranik ilisimasaqartoqassappat pitsaanerusumillu nakkutilliisoqassappat, nakkutilliissutit digitaliusut nutaat silatusaartumik atuiffiulluartumillu atortariaqarpagut.
  2. Kalaallit Nunaanni sakkutuujusinnaaneq periarfissaalerli. Kalaallit akornanni sakkutuujunissami suli nammineq kajumissuseq aallaaviusariaqarpoq, assersuutigaluguli atuareernermi ukiumi immersorfiusumi, sabbatårimi, aallussassatut piukkunnarsinnaavoq, nunatsinnilu inuppassuarnut iluaqutaalluni. Ullumikkut Danmarkimi sumiiffippassuarni utaqqisuniittoqartarpoq. Utaqqisuniittoqartarnera ilaasa sakkutuujusussaatitaanermik naammassinninnissaminnut tunuarsimaarutigisarpaat. Issittumi piginnaasat annertusarnissaat sungiusarnerillu periarfissinneqarlik.

 

  1. Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfiup umiarsuaani inuttatigut pitsanngorsaasoqarli. Nalunngilarput umiarsuit sakkutuunik inuttalerneqartartut. Illersornissaqarfiup umiarsuaani aalaakkaanerusumik inuttaliisarnissaq pisariaqartinneqarpoq.

 

1,5 mia. kr.-it ilaat atorlugit Issittumi Illersornissaqarfik pitsanngorsaavigineqartariaqarpoq, tamannami sakkutooqarnikkut annertusaanernit unammilligassinneqarpoq, taamaattumillu Kalaallit Nunaat ullumikkut qajannaateqartutut inissisimavoq.

Print Friendly, PDF & Email