Navigate / search

Qanga sumi inunngorsimaneq naapertorlugu akissaasersueriaaseq inuiaqatigiinni nutaaliaasuni suli atuuppoq

Oqallisissiaq, allattut Inuit Ataqatigiinniit Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen aamma Claus Oxfeldt, Politiforbundimi siulittaasoq.

 

Maanna naalagaaffimmi atorfilinnut sumi inunngorsimaneq naapertorlugu akissaasersueriaatsip atorunnaarsinneqarneraniit taamatullu kalaallit danskillu pisortani atorfillit atugaasa naligiilerneranniit ukiut 25-it qanngiussimalerput. Tamanna allannguinerusimavoq annertooq kalaallit danskillu naalagaaffimmi atorfiliusut, peqqissaasut ilinniartitsisullu ilanngullutik, nuannaarutigisaat. Inuiaqatigiit naligiinnerusut naapertuunnerusullu alloriarfigineqarmata innuttaasut tamakkerlutik nuannaarutiginnipput. Ullumikkut sumi inunngorsimaneq naapertorlugu akissaasersueriaasiusimasoq naapertuutinngitsutut akuerineqarsinnaanngitsutullu eqqaamaneqarpoq, taamatummi atugaqartitsinermi inuit sumiiffimmi kukkusumi inunngorsimanertik pissutigiinnarlugu nalikinnerususut pineqarput.

 

Ulumikkut naalagaaffeqatigiinnermi ajornartorsiutit annersaannut ilaasoq

Ullumikkut ukiut 25-it qaangiunnerini taamanikkut akissaasersueriaaseq naapertuutinngilluinnartutut isigisarput ajoraluartumik suli inuiaqatigiinni kalaallini atuuttoq nassuerutigisariaqarparput. Ullumikkut kalaallit politiit suleqatiminnit danskiusunit ilaatigut ajornerusunik atugassaqartinneqarput, tassa politiit danskit kalaallillu naak ataatsimik sulisitsisoqaraluarlutik immikkut isumaqatigiissuteqarsimammata. Naallu politiit danskit kalaallillu akissaataasa naligiinnerulernissaannut taamatullu naligiilernissaannut atukkatigullu assigiissarnissaannut Politiit Kattuffiannit kalaallit akissarsiaanni tapinik isumaqatigiissuteqarsimagaluartut assigiinnginnerit piupput. Kalaallit Nunaanni naalagaaffimmi atorfillit allat, assersuutigalugu inissiisarfinni paarsisut, tapinik taamaattunik soqanngillat, taamaattumillu akissaatitigut atorfeqarnernilu atugassatigut assigiinngissutsit suli annertunerusut misigisarlugit.

2016-miilli politiitut ilinniarnerup takissusaa imaalu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu assigiissimavoq. Kalaallit Nunaanni politiitut sulinermi unammillernartut annikinnerunngilluinnarput. Allaammi nunap ilusaa eqqarsaatigalugu angallannikkut atugassatigut minnerunngitsumillu silap pissusaatigut unammilligassatigut kalaallit politiivi immikkut unammilligassaqarput. Ullumikkut politeeqarfinni tamani inussaqartitsinissaq pillugu Danmarkimiit politeerpassuit Kalaallit Nunaannut tikisinneqartarput. Tamannalu kalaallinut politiinut aamma unammilligassaqartitsivoq, tassami suleqatitik danskit peqatigalugit kalaallisut oqalussinnaanermikkut suliassarpassuarnik naammassinnittarput. Taamatuttaaq suliffissap sivisussusaatigut danskit kalaallillu naalagaaffimmi atorfillit malunnaatilimmik assigiinngissuteqarput. Danmarkimi nalaagaaffimmi atorfillit sapaatip akunneranut akunnerni 37-ini sulisarput, Kalaallit Nunaannilu akunnerni 40-ini sulisarlutik. Taamatut sulisitsisumit ataatsimit akissaatitigut sulinermilu atukkatigut tunngaviusumik assigiinngitsumik pinninneq isumarput naapertorlugu naalagaaffeqatigiinnermut tunngaviusumik ajornartorsiutitaqarfiuvoq.

 

Naapertuuttunik pineqartutut misigisimanissaq kanngunarsagaavoq

Assigiinngisitsinerit taakkua naapertuutinngitsumik pineqartutut misigisimalersitsipput, tamannalu Kalaallit Nunaanni politiit naapittarnerini eqqaaneqartuartarpoq. Taamatut atukkatigut ajornerusunik atugassaqartitaanikkut naammaginninnginneq pilersarpoq – pissutisaqarluartumik. Qanorluunniit suliaq nuannaritigigaluaraanni naapertuuttumik pineqarusuttoqartarpoq. Taamaanngippat sulineq oqimaaqatigiikkunnaassaaq. Tamannarpiaavoq kalaallini inuiaqatigiinni sumi inunngorsimaneq naapertorlugu suli akissaasersuisoqarneranik allannitsinni pisarput. Tassami tekniskimik inatsisitigullu immaqa taamaappianngikkaluartoq, kalaallini politiini akissaatitigut sulinermilu atukkatigut assigiinngitsumik pineqarneq – naalagaaffeqatigiinni sumiinnerup aallaavigineqarnerata saniatigut – aamma sumiuunermik aallaaveqarpoq. Tamannalu qujanartumik ullumikkut akuerisarinngilarput.

Kalaallit Nunaanni politiini sulinermi atukkat radiokkut attaveqatigiinnikkut naleqqutinngitsunik atortoqarnernit, IT-tigut periarfissatigut atortutigullu ajornerusunik atortoqarnernit, atortorissaarutitigullu pingaaruteqaqisumik nutarsaanerup Danmarkimiit arriinnerujussuarmik ingerlanneqarneranit Kalaallit Nunaanni politiit atukkamikkut naammaginnginninnerat annertusarneqarpoq.

 

Danskit naalakkersuisui arriisaarluinnarput

Danskit naalagaaffiat, pingaartumillu Aningaasanut ministeriaqarfik, unissaasuulluinnarput. 2013-miilli Folketingimi Inuit Ataqatigiinniit akissaatitigut sulinermilu atukkatigut assigiinngitsunik atugaqarnerit politikkikkut qaqinneqartarsimapput. Ilaatigut Folketingimi Inuit Ataqatigiit uteriisernerisigut 2017-mi suleqatigiisitaliortoqarpoq. Sulqatigiissitami Kalaallit Nunaanni politiinut inissiisarfinnilu paarsisunut akissaatitigut atorfeqarnikkullu atukkat misissorneqartussaapput. Nukillalaarnaqisumik uninngaannartitsisoqarsimavoq kinguartitseqattaartoqarlunilu. Ukiuni makkunani Danmarkimiit naalagaaffeqatigiinneq piuinnartinniarneqarlunilu nukittorsarneqarniartillugu, taamatut pisamut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartigisumut naalakkersuisut pingaartitsinnginnerunerat tupinnarpoq.

Print Friendly, PDF & Email