Navigate / search

Kalaallit Danmarkimiittut ilanngutitinneqarnerunissaat – nuna tamakkerlugu periusissiassamut ilanngussat

Allakkiami matumani Folketingimi Inuit Ataqatigiinniit kalaallit Danmarkimiittut pitsaanerusumik nukittunerusumillu ilanngutitinneqarnissaannut siunnersuutit tigussaasut saqqummiunneqarput. Siunnersuutit nuna tamakkerlugu periusissiassamut sananeqartussamut tapertaapput. Kalaallit Danmarkimiittut nukittunerusumik ilanngutitinneqarnissaannut naalakkersuisut iliuuseqarnerunissamik nalunaaruteqarsimanerat aallaaviuvoq, kalaallinut inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut atukkatigut pitsanngorsaanissaq ilanngullugu. [1]

Tunuliaqutaa

Kalaallit Danmarkimiittut allanut naleqqiullutik inuuniarnikkut ajornartorsiuteqalernissaminnut qaninnerusut uppernarsarneqallattaarpoq, kingullertigut SFI-mit, Institut for Menneskerettigheder og Rådet for Social Udsatte-mit nalunaarusiatigut.

Danmarks Statistik naapertorlugu kalaallit Danmarkimiittut tassaasuupput innuttaasut Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut. [2] Danmarks Statistik naapertorlugu 2016-imi inuit 16.202-jupput. Kalaallit Danmarkimi najugaqartut ukiumut 2%-inik amerleriaateqartarput. Taamaasillutillu 2008-miit 2016-imut kalaallit Danmarkimi najuqartut 17%-inik amerleriarsimapput. Tassa danskini inuiaqatigiiusuni kalaallit amerliartuaarput.

Inersimasorpassuit sulisinnaasut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuuttarput. Inuit Ataqatigiinniit tamanna annaasaqaatitut isigaarput, taamaattumillu angerlarnissaminnut piareersimasut ataatsimoortumik iliuuseqarnikkut Kalaallit Nunaanniit Danmarkimiillu sulissutigineqartariaqarput isumaqarpugut. Peqatigitillugu kalaallit Danmarkimiiginnarusuttut tassani pitsaasumik aallarteriarnissaminnut periarfissinneqartariaqarput. Tamatumani ilaatigut tikinnerini piareersarluakkamik iliuusissiornissaq ilanngutitinneqarnissaannullu nukittorsaanissaq aqqutissaasinnaapput. Kalaallit Danmarkimiittut nuna tamakkerlugu siammarsimasuupput. Allaammi pingajorarterutaannaat illoqarfinni annerusuniipput, tassa Københavnimi, Aarhusimi, Odensemi, Aalborgimi aamma Esbjergimi.

Kalaallit Danmarkimiittut amerlanerpaartaat, 80%-ii ingerlalluartuupput, 6-20%-ii tassaallutik inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartuusut. Kalaallit Danmarkimiittut ajornartorsiuteqartuusut 1000-1.500-t missaanniittutut nalilerneqarput, tassa kalaallit 6-10 %-ii [3]. Ilaat Danmarkimut nuuginnarlutik ajornartorsiuteqalersarput. Kalaallit sulisinnaassuseqartut 50%-ii sinnerlugit suliffeqartutut nalilerneqarput[4], tassa akileraartartuullutik danskinullu inuiaqatigiinnut pilersueqataallutik [5]. Tamatumalu saniatigut ilinniartut 1000-t missaanniipput.[6] Kalaallinut Danmarkimiittunut kajumissutsimik ikiuuttartut amerlapput.

Manna tikillugu iliuutsit

Naalagaaffimmi danskit oqartussat ”inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut” ajornartorsiuteqavissunut sammititamik iliuuseqarniartarsimapput, soorlu ”ajornartorsiuteqartunut periusissiaq” suliarisimagaat. Tamatumalu saniatigut kalaallit Danmarkimiittut ataatsimoortutut immikkuullarissumik kinaassuseqartutut immikkullu piariaqartitaqartutut aallunneqalaarsimapput. Kommunit amerlanerit kalaallinut immikkut periuseqarneq ajorput, kommunilli ikittuinnaat (soorlu Aalborgi) iliuuseqarnerusimallutik.

2013-imi danskit naalakkersuisuisa kalaallinut Danmarkimiittunut inuuniarnermikkullu ajornartorsiuteqartunut atugassatut 13,4 mio.kr.-it immikkoortissimavaat. Iliuuseqarnermi illoqarfiit tallimat, København, Aarhus, Odense, Aalborg aamma Esbjerg akuupput Kalaallit Nunaanniillu nuuttuni meerartallit noorlaallu ukkanneqarlutik. Kalaallit Danmarkimi najugaqartut pingajoraarterutaat illoqarfinni taakkunani tallimani najugaqartuupput [7]. Kalaalinut inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut periusissiaq taamaallaat illoqarfinni taakkunani atuutsinneqarpoq. Tassa imaappoq kalaallit 2/3-ii periusissiamut akuutinneqanngitsuusut.

Periusissiaq 2016-ip naanerani atorunnaassaaq. Tamannalu pitinnagu periusissiap ingerlaqqissinnaanera kommuninullu allanuttaaq atuutsinneqarsinnaanera naliliiffiginiarlugu iliuuseqarnermi misilittakkat katersorneqassapput. [8] Kalaallit Danmarkimi inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut ikilisarneqarnissaat siunertaavoq.

Kalaallit Danmarkimi najugaqarnissaminnik toqqagaqartut tikinneranni aaqqissuussinernik assigiiaartunik aaqqissuussanillu ullumikkut kalaallit danskillu kommuuniisa akornanni soqanngilaq. Taamaattorli kalaallit illoqarfiisa ilaat danskit illoqarfiinik ikinnguteqarput, soorlu Aalborgi Kommuneqarfillu Sermersooq aaqqissuussamik suleqatigiiffeqartut [9].

Kalaallinut Danmarkimiittunut ajornartorsiuteqartunut periusissiami illoqarfiit akuutinneqartut tallimaasut saniatigut Kalaallit Illuisa Grønlandske Børn-illu naliliinerat naapertorlugu aamma Vejlemi, Fredericiami, Viborgimi Koldingimilu aalaakkaasumik ilanngutitsinissamut iliuusissat pisariaqartinneqarput, taakkunaniippummi kalaalerpassuit ilanngutitinneqarnerunissaminnut pisariaqartitsisut. [10]

2015-imi ilaatigut Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnerni ilanngussaqarnerisigut 2015-mut aamma 2016-imut illoqarfinni kalaallit illuuteqarfiusuni sisamaasuni, Københavnimi, Aarhusimi, Odensemi aamma Aalborgimi ilanngutititsiniarnermut 4 mio.kr-it atugassiissutigineqarput. Tamatumalu saniatigut ingerlassamut ”Danmarkimi inuunerissaarnerunissamut” Foreningen Grønlandske Børn-imiillu ingerlanneqartumut aningaasanut inatsimmi aningaasanik aalajangersimasunik immikkoortitsisoqarpoq.

Iliuuseqarnerunissamut pisariaqartitsisoqarpoq

Kalaallit Danmarkimiittut amerliartorneranni, Danmarkimi inuunermut aallartinnerliortarneranni kiisalu oqaatsitigut kulturikkullu ajornartorsiuteqalersarneranni unammilligassat politikkikkut iliuuseqarnissanik pisariaqartitsipput. Taamaattumik kalaallit Danmarkimi najugaqartut pitsaanerusumik ilanngutitinneqartarnissaannut naalakkersuisut nuna tamakkerlugu periusissiortariaqarput. Periusissiatigut pitsaanerusumik ilanngutitinneqartarnissaq qulakkeerneqassaaq, kalaallillu kikkuugaluilluunniit neqeroorfigineqarsinnaanngorlutik. Danmarkimi kalaallinut aalaakkaasumik iliuuseqartarnissaq apeqqutaalluinnarpoq. Aamma kalaallit inuiaqataasut kalaallinut Danmarkimiittunut ilanngutititsinerunissamut tunngatillugu peqataanerunissaat anguniarlugu nukittorsaasoqartariaqarpoq.

Kalaallit Danmarkimiittut tamakkerlugit iliuuseqarfiginissaasa saniatigut, inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut immikkut iliuuseqarfiginerunissaannut suli pisariaqartitsisoqarpoq. Noorlaat ilaqutariillu meerartallit siusissukkut, pinaveersaartitsisumik ujartuisumillu iliuuseqarfigisarnissaat anguniagaavoq.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi ilanngutitinneqarnissamut iliuutsit aalaakkaasuunissaannik anguniagaqarput, taamaattumillu iliuusissat aningaasanut inatsit aqqutigalugu aalajangersimasumik aningaasalerneqartuunissaat inassutigaarput, imaanngitsoq sukkut tamaana aningaasaliisoqartassasoq. Misilittakkat naapertorlugit aningaasat atugassat nungunnerisigut

ingerlassat uniinnarnartarput. Ataavarnerusumillu pitsanngorsaanissami iliuuseqartarnissanilu piffissaq sivisooq eqqarsaatigalugu nuna tamakkerlugu pilersaarut pisariaqartinneqarpoq, tassani siusissukkut ujartuilluni siunnersuisinnaaneq kiisalu kalaallinut Danmarkimiittunut oqaatsitigut, kulturitigut ikiorsiissutitigullu periarfissiilluarnerunissaq anguniarlugit.

Kalaallinut Danmarkimi najugaqartunut nuna tamakkerlugu pilersaarut:

Inunnik isumaginninnermut aamma Nunamut namminermut ministeriaqarfimmiit ilanngutitinneqarnermut periusissiortoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, taamatuttaaq kalaallit Danmarkimiittut naligiinnik periarfissaqarnissaat eqqarsaatigalugu. Immikkoortinneqartutut pineqarneq naligiinngitsunillu periarfissaqartinneqarneq kalaallinut ajornartorsiuteqartunuinnaq tunneq ajorpoq, kalaallinulli tamanut Danmarkimiittunut tuttarluni.

Inunnik isumaginninnermut aamma Nunamut namminermut ministeriaqarfimmiit Kalaallinut Danmarkimiittunut Siunnersuisarfimmik pilersitsisoqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit inassutigaarput, tassa Det Centrale Handicapråd, Rådet for Etniske Minoriteter, Ældreforum, Børnerådet pilersinneqarsimanerat isumassarsiorfigalugu. Taamaattumik siunnersuisoqatigiiffeqarnikkut kalaallit Danmarkimiittut ajornartorsiortuinnaanngitsuunerannut ilisimasat annertusarneqarsinnaapput. Siunnersuisoqatigeeqarneratigut iliuuseqarnitsigut kalaallit Danmarkimiittut maannakkut siunissamilu pitsaanerusumik ilanngutitinneqartalernissaat qulakkeersinnaavarput Danmarkimilu sinniisoqarnerat nukittorsarlutigu. Siunnersuisoqatigiinni inuinnaat kattuffii, kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat, KL, Kalaallit Illuutaat ilisimasaqarluartullu ilaatigut ilaasortaasinnaapput.

Kalaallit Danmarkimi inooqataasut annertuumik iliuuseqartareerput, naalagaaffitsigulli kommunitigullu inuinnaat akuutinneqarnerunissaannut tunngavissaqarpoq. Suliami inuinnaat akuutinneqarnissaat naalagaaffiup kommunillu iliuusissaasa iluatsitsinerunissaannut aqqutissaavoq. Ullumikkut inuinnaat aningaasalersorneqarnerat annikitsuinnaavoq. Naalagaaffitsigut kommunitigullu kalaallit innuttaaqataasutut nukittorsarneqarnissaannut aningaasanik atugassiisoqarnissaanut pisariaqartitsisoqarpoq.

Kalaallit innuttaaqataasutut naalagaaffitsigut kommunitigullu attuumassuteqartutigut siunnersueqatigiiffinni ataatsimiititalianilu inissaqartinneqarnissaat anguniarneqartariaqarpoq, soorlu Rådet for Etniske Minoriteter-ni aamma kommunini akuutitsiniarnermut siunnersuisoqatigiinni.

Kiisalu kalaallit Danmarkimiittut inuunerminni atugaasigut nutaanik paasissutissatigut kisitsisaatinullu tunngasutigut katersuinissaq apeqqutaalluinnarpoq. Iliuusissatigut anguniagassiinerni taakkualu nalilersornissaanni paasissutissat kisitsisaatillu pisariaqartuupput.

Kalaallit Danmarkimi ilanngutitinneqarnissaasa nukittorsarneqarnissaanni nuna tamakkerlugu periusissiami pingaartumik ukua sammineqartariaqarput:

· Oqaatsit

· Kulturi

· Atugarissaarneq

Taakkualu imatut iliuuseqarnikkut piviusunngortitsiffiusariaqarput:

1. Oqaatsinut politikki

– Kalaallinut Danmarkimi najugaqartunut danskisut kalaallisullu oqaatsinik atuartitsinerit pitsaanerusumik aqqutissiuunneqartariaqarput. Kalaallit oqaatsitigut immikkuullarissumik tunaartaqartumillu atuartinneqarnissaannut periarfissaqartariaqarpoq, soorlu ilinniartunut danskisut akademiskiusumik, suliffittaarnissamut iluaqutaasussamik ilinniartinneqarnermut kiisalu kommunit akimorlugit kalaallisut atuartitsinneqarsinnaanermut periarfissatigut.

– Pitsaasumik nutserisoqarsinnaanermut periarfissat pitsaanerusut qulakkeerneqassapput. Nutserisoqarsinnaatitaanermut innuttaasut oqartussallu pitsaanerusumik paasissutissinneqassapput. Nutserisoqarsinnaanermut periarfissat pitsanngorsarneqassapput, kalaallisuumiillu danskisut nutserinissami ilinniartitseqqinnerit qulakkeerneqassapput, soorlu nunap immikkoortuini nutserisoqarfiit aqqutigalugit.

– Upperisamik kalaallisut pitsaanerusumik aallussaqarsinnaaneq qulakkeerneqassaaq. Ullumikkut danskit ilageeqarnermut ministeriaqarfiannit atorfeqartinneqartumik kalaallinut ataasiinnarmik palaseqarpoq. Tamassuma saniatigut Namminersorlutik Oqartussat kalaallinut arlaannik patsiseqarlutik Danmarkimiittariaqartunut sullissisussamik palasimik ataatsimik atorfeqartitsipput. Ilagiinnut sinniisoqarfimmik pilersitsisoqartariaqarpoq, kalaallinullu Danmarkimiittunut minnerpaamik palasinut marlunnut aningaasaliisoqartariaqarpoq.

2. Kulturitigut politikki

– Kalaallit kulturitigut ingerlassaannut aningaasanik atugassiisoqartariaqarpoq, taakkunatigummi Naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimut oqaluttuarisaanitsinnut kiisalu Danmarkimi nunarput pillugu paasisimasatigut annertusaasoqassaaq.

– Medieforliget aqqutigalugu Danmarks Radio Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu paasissutissiinerunissaminut pisussaaffeqarpoq, ataatsimut oqaluttuarisaaneq ilanngullugu. Ullutsinni nunatta qanoq ittuuneranik tamakkiinerusumik paasisimasaqarnikkut Kalaallit Nunaannut kalaallinullu paasisimasaqarneruneq paasinninnerunerlu pisinnaapput.

– Meeqqat atuarfianni ilikkagassanut anguniagassat allanngortinneqartariaqarput, Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnerlu pillugit atuartitsinissaq pinngitsoorani pisussanngorlugu. Taamatuttaaq Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnerlu pillugit danskit meeqqanut atuarfiini atuartitsineq nukittorsarneqartariaqarpoq ilaatigut kalaallit illuutaanni skoletjenesteqarneq ikiorsiullugu, aammalu Kalaallit Nunaannut nutaaliaasumut atuartitsissutit aqqutigalugit.

– Pisortani atorfilinnut kalaallit kulturiannut pikkorissaanerit ineriartortinneqarlutillu neqeroorutigineqassapput.

3. Atugarissaarnissamut iliuutsit annertusarnerat

– Kalaallinut inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartunut periusissiaq ineriartortinneqaqqillunilu annertusarneqassaaq, soorlu illoqarfiit amerlanerit, Vejle, Fredericia, Viborg aamma Kolding peqataatilerlugit.

– Kalaallit Danmarkimiittut ilanngutitinneqarnissaannut nukittorsaanissamut kommuninut pisussaaffiliisumik Naalakkersuisut KL-imik oqaloqateqalissapput. Kommunittaaq iliuuseqarnerisigut siusissukkut iliuuseqartarneq noorlaanullu attaveqartarneq qulakkeerneqassapput. Tikilluaqqusisarneq nukittorsarneqassaaq, Kalaallillu Nunaata Danmarkillu akornanni ilaqutariinnut meerartalinnut tunngatillugu ilisimatitsisussaatitaaneq eqquutsinneqartassaaq, taamaasillutik nunat taakkua akornanni pisumik kommunit siusissukkut innuttaasunik attaveqarsinnaanngorlugit. Kalaallit Nunaannut uternissamik kissaateqaraanni ikiorneqarnissamik siunnersorneqarnissamillu neqerooruteqartoqartassaaq.

– Naalakkersuisut KL-llu isumaqatigiissuteqarneranni kommunit kalaallit ilanngutitinneqartarnissaannut pisussaaffilerneqassapput.

– Danmarkimut nuunnissap piareersarluagaanissaanik qulakkeerisussamik Naalakkersuisut Kalaallit Nunaannik oqaloqatiginnilissapput.

– Kalaallit inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut sukkasuumik Danmarkimi adresseqartalertarnissaannut qanoq aaqqiisoqarsinnaaneranut Isumaginninnermut aamma Nunamut imminermut ministeriaqarfik siunnersuuteqartoqassaaq, taamaasillutik kalaallit angerlarsimaffeqanngitsutut ajorluinnartumillu inissisimalersutut inissinnginnissaannut ikiorserlugit.

– Siunissami pisariaqartitaalersussat eqqarsaatigalugit kalaallit illuutaanni ilanngutititsiniarnermut iliuutsit nalilersorneqassapput.

[1] Sammen for fremtiden, naalakkersuisut sulinissaminnut tunaartarisaat 2015-2019, juni 2015

[2] Folketingimili Den nordatlantiske gruppemiit, DNAG-miit, siunnersuutigineqarpoq kalaallit Danmarkimi najugaqartut kinguaariit 1, 2 aamma 3 tamaasa ilanngullugit kisitsisoqassasoq, DNAG, 2007

[3] Socialstyrelsip paasiniaanera, 2012. Taamanili nutaamik naliliisoqarsimanngilaq.

[4] Kalaallit Danmarkimiittut, SFI, 2015

[5] Grønlændere bosiddende i Danmark, Den Nordatlantiske Gruppe, DNAG, 2011

[6] Det grønlandske hus, København den 12. maj 2016

[7] Socialstyrelsens kortlægning af grønlændere i Danmark, 2012

[8] Strategi for udsatte grønlændere, Socialstyrelsen, 2013

[9] https://sermersooq.gl/da/2015/08/18/styrket-samarbejde-med-aalborg/

[10] Evaluering af forældreindsatsen Bedre liv i Danmark af Foreningen Grønlandske Børn, 2016. Det grønlandske hus i hhv. Aarhus og Odense peger desuden på et behov i Randers og Svendborg.

Print Friendly, PDF & Email