Navigate / search

Politikki aliikkutassatut akioriiffiunnaananilu oqariataallaqqinnerinnaanngilaq

Piffissami aggersumi Inuit Ataqatigiit Folketingimi ilaasortaatitaat, Aaja Chemnitz Larsen, Danmarkimi sumiiffinni assigiinngitsuni pisoqartitsissaaq. Pisussat qulequtaqartinneqarput ’Samtale Salon’, ’Oqaloqatigiiffiit’, tassaallutillu innuttaasut unammilligassaasigut tigussaasunik aaqqiissutissartalinnik politikkeqarnissamut qanoq sangutitsisoqarsinnaaneranut oqaloqatigiiffik. 

Aaja Chemnitz Larsenip politikkikkut suliamini inuit naapittarnissaat, ulluinnarnilu sunik aallussaqarnerannut tunngasunik tusagaqarfigisarnissaat pingaartissimavai. Oqaloqatigiisitsilluni ataatsimiisitsinerpassuartigut, takusaasarnertigut pisoqartitsisarnertigullu folketingimi ilaasortat politikkikkut suliaminni immersorneqartarsimapput, taamatullu sulianut ilisimannittut oqaloqatigisarnerisigut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasut tigussaasumik pitsanngorsaavigineqartarlutik.

”Politikerisut sunut tamanut paasisimasaqarluartuunngilagut. Politikererpassuillu sunut tamanut paasisimasaqarluartuusutut isumaqartarnerat naammattoortuartarpara. Tamanna paatsuuinerulluinnarpoq. Uanga Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu kalaallit oqaaseqartittagaattut imminut isigineruvunga taamatullu fagekspertitut, ilisimasalissuartut imminut isiginanga. Taamaattumillu innuttaasut oqaloqatigiinnarnagit tusarnaariartarnissaat pingaaruteqarpoq. Suna pingaaruteqarpa, suna ajunngitsumik ingerlapparput sunalu pitsaanerusinnaava?” 

Inuit Ataqatigiinniit folketingimi ilaasortaatitap unammilligassat aaqqiissutissarserusuppai siunissamilu politikkikkut anguniagassatut inissikkusullugit. Kalaallinut Danmarkimiittunut suliniutit ilarpassui kommuneni pisarput, Naalagaaffilli aamma assersuutigalugu kalaallit amerlanerusut ilinniagaqarnissaannut sulilernissaannullu tapersiisariaqarpoq, inuillu najugaqarfeqarnissaannik qulakkeerinnilluni.

Amerlasoorpassuit kalaallit inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartuusut isumaqarput, qujanartumilli ikinnerussuteqartut kisimik ajornartorsiortuupput ilarpassuilu ingerlalluartuullutik. Suli amerlanerit ilinniagaqalerusunniissaannut, sulilernissaannut namminerisamillu ineqalernissaannut sulissuteqarusuppunga. Kalaalerpassuit Danmarkimiittut ingerlalluartuusullu suli amerlanerulissapput, ersinnerulissaagullu. Tamanna kalaallit Danmarkimiittuusugut tamatta peqataaffigissagipput sulissutigerusuppara. Tamatta nunarput sinnerlugu ambassadøriuvugut – ajunngitsutigut ajortutigullu.”

Oqaloqatigiittarfinni oqaloqatigiinnerit, ammasuunerit paasisaqarnerulernissanullu periarfissinnerit pineqarput. Imaaginnanngitsut tusarnaartunuinnaq, aammali Aajamut. Oqaloqatigiittarfinnittaaq kalaallit malunnaatillit – sumiiffinneersut aammali ilisarisimaneqarnerusut – folketingimik ilaasortamit nuannersumik persuarsiornanngitsumillu oqaloqatigineqartassapput. Oqaloqatigiinnerni tamani Kalaallit Nunaat-Danmarki qitiusutut sammineqartassaaq. Pisani sumiiffinni maannakkut pisut suuneri apeqqutaasassapput, assersuutigalugu kulturikkut naapisimaarnerit, kulturi, ilinniagaqartut, atugarissaarneq sulianullu tunngasut. Pisoqartitsinerni kalaallinut Danmarkimiittunut unammilligassat ataatsimoorluni tigussaasumik iluarsiiviginiarneri anguniagaapput.

Oqaloqatigiinneq, Samtale Saloni, siulleq Odensemi Kalaallit Illuanni pingasunngornermi dec. 5-ianni nal. 19 pissaaq. Tamatumalu kingorna Aajap København, Aalborg, Silkeborg, Aarhus, Bornholm, Esbjerg aamma Vejle tikissavai. Oqaloqatigiinneq siulleq pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit: https://www.facebook.com/events/380219732521714/

Print Friendly, PDF & Email