Navigate / search

Peqatigiinneq mutiusoq, kinguneqartussamik isumaliortoq aamma naligiimmik ingerlasoq

Oqallisissiaq, allattoq Aaja Chemnitz Larsen, Folketingemi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit.

Oqaluttuarisaaneq eqqarsaatigissagaanni aatsaat taamak kalaallinut iluaqutaasussanik isumaqatigiissutinik inernernillu kusanartigisunik Folketingimi angusaqarpugut. Aatsaallu Statsministeritut qineqqusaartunik marlunnik peqarluta, tassaasut Mette Frederiksen aamma Lars Løkke Rasmussen, tamarmillu immikkut Kalaallit Nunaat Danmarkilu suleqatigiinnissaannut nutarsaarusullutillu nutaanngorsaarusupput.

Tunngavik taanna nutaamik neriuuteqalersitsivoq nunallu akornanni naligiinnerusumik takussutissiinissamut neriuuteqalersitsilluni siunissami kalaallinut ajunnginnerusunik inerneqalersitsinissamut, soorlu aamma qaamanerusumik ingerlanissamut aamma neriuuteqalersitsilluni.

Namminersorlutik Oqartussat ukiut qulinngortorsiussapput

Ukioq manna Namminersorlutik Oqartussat eqqunneqarneranniit ukiut qulinngussapput. Amerlasuunut ulloq nuannersuuvoq politikkikkullu nammineersinnaanermik allannguinermillu pisariaqartumik kinguneqarnissamik upperinnittoqaqaaq. Ukiuni qulini kingullerni inernerit naammassineqanngitsut akisussaaffeqarnerusinnaannginnermik peqquteqanngillat inunniilli suliassanik tigusinissamut pilersitsinissamullu iliuuseqanngitsunit peqquteqarlutik. Tamanna Inuit Ataqatigiinnit allanngortikkusupparput.

Namminersorlutik Oqartussalli eqqunneqarmat suli iluamik tunnikuunngilagut aaliangerlugulu kikkut pilersitsinissamut pisussaanersut. Tamanna politikkikkut toqqammavitta allanngornerani oqaloqatigiissutigissallugu pisariaqartuuvoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarput allannguisussatut pisussaasut saatsinniittut. Tassa uagut nammineerluta pisussaavugut.

Namminersorlutik Oqartussat ineriartortissallugu pisinnaatitaaginnarnata pisussaatitaavugut. Tamanna politikerit ikitsuinnaat paasinikuuaat. Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuisa iliuuseqarnissaat utaqqivaat qallunaalli naalakkersuisuisa Naalakkersuisut utaqqillugit. Taamatut inissisimanermi inerniliisoqarneq ajorpoq. Taamaammat uagut akisussaassusermik pilersitserusunnermillu takutitsisariaqarpugut Danmarki utaqqiinnarnagu.

Namminersorlutik Oqartussanit inatsit naligiinnerunermik anguniagaqarpoq

Nunat Kalaallit Nunaatut Danmarkitullu ittut naligiissinnaanerpat? Apeqqut taanna arlaleriarlunga ukiut kingulliit apeqqutigisarnikuuara. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertani annersaavoq sumiiffiullunilu nunarsuarmi inuiaqatigiinnut isumaqartorujussuaq. Danmarkili nunaavoq mikisunnguaq Kalaallit Nunaannit 3000 kilometerimik ungasitsigisoq. Kalaallit Nunaat 56.000-it missaanik (ikiliartortunilli) innuttaasoqarpoq. Danmarki 5,5 millioninik inoqarpoq. Tamakku assigiinngissutsit eqqaassanngikkaanni akissut tassaavoq, aap. Naligiilersinnaavugut.

Assigiinngissutsinut akuersaarnermi naligiinneq ersinnerulertarpoq. Ataqqinninneq piumasarineqarsinnaanngilaq iliuutsitigulli naleqqussarnermi pineqarsinnaalluni. Tamanut tamanna atuuppoq. Naligiinneq imminut nalilimmik ataqqinninnermillu takutitsinermi anguneqarsinnaavoq. Naligiinneq ataqqinninnerlu inummi ataatsimi naleqartutut misiginermi pilersinneqartarpoq.

Qileqqunik mamisitsinikkut tunngavipput nukittorsarsinnaavarput

Isumalioqatigiissitat arlallit saammaasseqatigiinnerit naalakkersuinikkullu aaqqissuussinerit suliarisareerpaat. Tamakku nunatsinnut ineriartortitsinikuunngillat. Isumalioqatigiissitat amerlanerit pisariaqartinngilagut. Isumalioqatigiissitat ikitsuinnarnut, naliginnaasumik politikerinut iluaqutaasarput inuinnarnullu iluaqutaassanatik.

Inuiaqatigiinni utoqqartatta sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq misiginikuuaat, ataatavitsik nalullugit misiginikuullugu imaluunniit ilaquttaminnit piumanatik ilaquttaniillu akuerineqanngitsumik peersinneqarlutik qallunaanngornissaq anguniarneqarnerani misiginikuullugu. Ullutsinni nalunngilarput taamatut iliorneq kusanaatsuusoq. Siulitta iliusai ilinniutigisariaqarpagut oqaluttuarisaanermi inissisimanerput ilisimallugu, qanga pisimasut ullutsinni apeqqutaajunnaartillugit. Qanga pisimasut aaqqikkutsigit ingerlaqqissinnaalerlutalu ingerlaqqikkumaarpugut.

Anguniakkat qulit aaliangersimasut aqqutigalugit neriuuteqalersitsineq

Ataani allaqqasut Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni ineriartornermut uppernartumut ingerlanissamut takorluugaraat.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi uku sulissutigerusuppaat:

  1. 2020-iutinnagu inuiaqatigiinni qanoq qaqugulu suliassaqarfinnik tigusisinnaanerit pilersaarusiorfigineqariissapput. Politiinit allaffissornikkut suliassaqarfiit tiguneqassapput, siullermik inuussutissat aamma nunami allamiunut tunngasut siulliunneqassallutik. Naatsorsuutit tigummivagut Naalakkersuisullu suliassanik aallarniinissaannut kaammattorlugit.
  2. Kingusinnerpaamik 2030-imi Namminersorlutik Oqartussat pillugit isumaqatigiissut isumaqatigiinniutigeqqinneqassaaq.
  3. Politiit Pinerluttunullu Isumaginnittoqarfimmi sulisut suliaat naligiimmik akissarsitinneqartassapput. Ataatsimut inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq mutiusoq peersitsigu Kalaallillu Nunaat toqqissisimanartoq sulissutigalugu.
  4. Eqqartuussivinni sullissinerit annikillisassapput sunniuteqarluartumillu ingerlanerulerlutik.
  5. Politiini eqqartuussivinnilu immikkut suliassanut aningaasanik agguaasoqassaaq, ass. Tasiilami Naalagaaffeqatigiinni annertunerpaamik meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluiffiusartumut aningaasanik agguaassisoqassalluni.
  6. Ataatsimut Danmarkimi ilagalugu Issittormiunut Inuussutissarsiutinut fondiliorta nunanit allanit aningaasaliiffigineqarsinnaasumik illoqarfinnilu nunaqarfinnilu sulianut iluaqutaasinnaasunik suliffissarsiffiusinnaasumik periarfissiilluta.
  7. Fondit aamma qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisut suliaannut tapersersuisarnissaat aallartisarlugu periarfissinneqassapput.
  8. Kalaallit Nunaat mutiusoq pillugu Danmarkimi ilisimasaqarnerulerneq naligiinnerusumik imminut isigilernissamut aqqutissiueqataassaaq. Ilisimasat aallakaatitassatigut, filmini, kalaallit piorsarsimassusaannik qaammaassinermi aamma kalaallit Danmarkimi inuuneri pillugit isumaqatissarsiornikkut aqqutissiunneqassaaq.
  9. Kalaallinut tikerlaanut peqataatitsiniarnermi suliassat nalilersorneqarlutillu pitsanngorsarneqassapput. Amerlanerit sulilernissaat sulissutigineqassaaq, soorlu aamma nutserinerit qallunaatullu ilinniarnerit pitsanngorsarneqassallutik immikkullu Danmarkimi kalaallinik ajoqusernermik kingulerlutsitsinikunut katsorsaanissaq sammineqassalluni.
  10. Sakkutuujusussaaneq Kalaallit Nunaannit 2022-imit ingerlanneqalissaaq nammineerluta Illersornissaqarfimmik pilersitsiniassagatta upalungaarsimanermillu siumut aamma pilersitsinissaq anguniassagatsigu.

Tamakkua piviusunngussappata folketingimi ilaasortat kalaallit nammineerlutik Kalaallit Nunaat pillugu isumaqatigiinniarnerni ilaasassapput.

Inuit Ataqatigiit Nunatta Qitornai aamma Dansk Folkeparti isumaqatiginngilaat. Nunatta Qinortai namminersulivikkusupput piviusorsiortumik pilersaaruteqarnatik Dansk Folkepartillu Namminersorlutik Oqartussat atuutsikkunnaarusullugu, Kalaallit Nunaannut aaliangigassat amerlanerit nammineerlutik aaliangiiffigerusullugit.

Taamaattorli suleqatigiinneq kinguneqartussamik isumaliortoq nuannersunillu tunniussisoq anguniagassaavoq naligiinnerunerup anguniarnerani. Kalaallit Nunaannut aamma annertunerusumik aaliangeeqataaneq aamma anguniagassaavoq. Tamanna namminiilivikkutta aatsaat piviusunngussanngilaq ullutsinnili piviusunngortinniarneqariissalluni. Tamakku Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ukiuni sisamani tullerni sulissutigerusuppagut.

Print Friendly, PDF & Email