Navigate / search

Peqatigiilluta oqaluttuassat nutaat pilersissavagut nunarsuarlu pitsaanerusoq sulissutigalutigu

 

 

Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut, kalaallini aallarnisaaneq FN-illu Nunarsuarmi Anguniagai tassaapput folketingimi ilaasortaatitap Inuit Ataqatigiinneersup isumaqatigiinniartoqannginnerani aningaasaqarnermut ministerimik Kristian Jensenimik ataatsimeeqateqarmini eqqartortitai. 2016-miilli kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnernut aggersarneqartarsimapput. Pissuseq Aaja Chemnitz Larsenip tulluusimaarutigisamisut sulissutigisimasaa, 2019-imut ukiunilu aggersuni aningaasanut inatsimmi aningaasatigut tulleriiaarneqartutigut politikkikkut suliniutitigut kalaallit Folketingimi ilaasortaatitaasa annertuumik sunniuteqarnerannik nassataqartoq.

 

 

Ullumikkut 2019-imut Aningaasanut Inatsisip isumaqatigiinniutigineqannginnerani Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat Aningaasanut Ministerimik ataatsimeeqateqarpoq. 2019-imut Aningaasanut Inatsimmi ukiunilu aggersunut Danmarkimi Kalaallit Nunaannut tunngasutigut ilisimasaqarnerulersitsinissamut naalakkersuisut 40 mio. kr-inik illikartitsisimapput. Tamatumani Aajap ingerlassat tigussaasut arlalissuit kulturikkut paasisimasaqarnerulersitsisussat qallunaallu akornanni Kalaallit Nunaat pillugu allatigut uisitsisussat taakkartorpai, assersuutigalugu kalaallinut ilinniagaqartunut ilaqutariit attavigineqartartussat pillugit peqatigiiffimmut nutaamut aammalu kalaallit kulturimut atatillugu ukiumoortumik sapaatip akunneqartarnissaannut tunngasut. Ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiit aningaasaliiffigineqartussanut isumaqarfigisaannut Aaja tunngavilersornissaminuttaaq periarfissippoq. Aningaasaliissutissanut nutaanut Inuit Ataqatigiinniit qangalili sammineqartartoq tikkuarneqarpoq, tassalu inatsisinut atuutsitsinermut tunngasutigut nukittorsaanissaq, NUKIGA peqatigalugu kalaallini aallarnisaanermut illutaarnissaq, kiisalu Kalaallit Nunaanni nunani allani politikkimut FN-illu Nunarsuarmi Anguniagaanut tunngasutigut ilisimasassatigut siuarsaanissaq.

 

Septemberip 6.-anni 2019-imut Aningaasanut Inatsisissaq siullermeerneqarmat Aaja Chemnitz Larsen Folketingimi oqaluttarfimmiit oqaaseqarpoq. Tassani Folketingimi ilaasortamit Kalaallit Nunaannut tunngasutigut danskit naalakkersuisuinit aningaasaliiffigisariaqagaasut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarfigineqartut saqqummiunneqarput. Ullumikkut Aningaasanut Ministerimik ataatsimeeqateqarnermi suliniutissat allat tapersersorneqartariaqartut folketingimi ilaasortamit saqqummiunneqarput.

 

”Isumaqarpunga Kalaallit Nunaanni inuunermut aammalu kalaallinut Danmarkimiittunut suliniutissat tigussaasut pitsanngorsaataasussallu tungitsinniit taakkartorneqarnissaat pingaaruteqartoq. Aningaasanut inatsimmi pingaartumik meeqqamik kinguaassiutitigut atornerluisoqarsimatillugu toqqissisimatitsinerunissaq pillugu Politiit erngertumik iliuuseqartarnissaannut pisariaqartitsineq taakkartorparput. Nunatsinni Naalakkersuisut saneraaniit uparuartuinnarnagit danskit naalakkersuisuini pingaartitsinerunikkut iliuuseqarnissatigut peqataasariaqarput. Pisani pingaaruteqartuni allani Danmarkimi kalaallit aallarnisaasutut illoqarnissaat, kalaallit kulturikkut sapaatip akunneqartinnissaat – tamani NUKIGA aningaasanut inatsimmi tapersigaareersoq peqatigalugu – kiisalu kalaallinut ilinniagaqartunut ilaqutariit attavigineqartartussat pillugit peqatigiiffimmik nutaamik pilersitsinissaq taakkartorneqarput. Pisarnittut innuttaasut, susassaqarfinni ilisimasaqartut kattuffiillu taakkuninnga sammisaqareersut oqaloqatiginissaat uanni pingaarnersaavoq, taamaasilluta innuttaasut ujartugaannik pilersitseqataanissarput angusinnaagatsigu. Taamaattumik ullumikkut aningaasanut ministerimut saqqummiussatsinnut tunngasutigut piareersaaterpassuit aallunneqarsimapput”, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

 

Ataatsimiinnermittaaq folketingimi ilaasortamit nunarsuaq tamakkerlugu suliniummut ilaatigut FN-ip Nunarsuarmi Anginiagaanik siuarsaasussat tikkuarneqarput. Folketingimi ilaasortaq FN-ip Nunarsuarmi Anguniagaanut tunngatillugu Folketingimi ’den Tværpolitiske netværk’-imut ilaasortaavoq, isumaqarlunilu FN-ip Nunarsuarmi Anguniagaanut Kalaallillu Nunaata nunarsuarmioqatigiinni atuuffianut tunngasutigut Kalaallit Nunaanni inuusuttut ilinniagaqarsinnaasariaqartut. Ministerunerup qanittukkut ammaanermi oqalugiarnermini nammineerluni eqqaavaa Kalaallit Nunaata nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkitigut atuuffia ineriartorteqqinneqartariaqartoq, tassanilu siunissami siuttussani ilisimasaqarnissaq piginnaasaqarnissarlu annertuumik pingaaruteqarput. Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata ingerlassanut misiligutinut aningaasaliisoqartariaqartoq isumaqarfigaa, tassuunatigut kalaallit inuusuttut nunarsuarmioqatigiinni atuuffimmikkut ilisimasarnerunissaat ilaatigut suarsarneqarsinnaammat.

 

Isumaqatigiinniartoqannginnerani Aningaasanut Ministerimik ataatsimeeqateqarneq 2019-imut Aningaasanut Inatsisissamut isumaqatigiinniarnerup tullissaata pinnginnerani pivoq. Aningaasanut Inatsit ukiup naannginnerani naammassineqartussaavoq.  

Print Friendly, PDF & Email