Navigate / search

Nunani issittuni nalunaajaanermi oqaaseqartittakkap aviisimut ilanngutassiaa

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Aaja Chemnitz Larsen

Oqaatigineqartut atuupput.

Ukiut qulit ingerlaneranni nunani issittuni pisut udenrigspolitikkikkut nunani allani mininneqarsinnaajunnaarnikuupput. Naalagaaffeqatigiinni nunani issittunut nakkussinerput aamma ineriartornikuuvoq. Politikkikkut naleqqakkat, soorlu Kongerigets Arktis-imut pilersaarusiaq 2011-mit 2020-mut ingerlasussaq, nunani issittuni ilisimatuutut misissuinerni ilinniarnermilu, aamma illersornissamut nunani issittuni misissueqqissaarnerit nunani issittuni siumut suliassanut qulakkeerinninnissamut anguniagaqartumik suliassiissutaapput. Naalakkersuisut saqqummerseqqammigaanni Udenrigs- og Sikkerhedspolitisk-imik pilersaarusiornermi nunat issittut ukiuni 2017-mi aamma 2018-mi udenrigspolitikkikkut suliassani tallimaasuni sammisassani sammisassatut ilaapput. Folketingimi maani aamma Inuit Ataqatigiit pilersitaannik Nunani Issittuni Suleqatigiit aallartinneqarput.

Nunani allani nunat issittut pillugit sunneeqataaniarutta nammineq suliniuteqartariaqarpugut suleqateqartariaqarlutalu. Suleqatigiinnerli ataqatigiissaarinermik isumaqatigiissutinullu atuuttunut ataqqinninnermik imaqartariaqarpoq. Ukiuni qulini kingullerni Naalagaaffeqatigiit killormoorlugit isumaqatigiissutinut assigiinngitsunut atsiortarnikuuvugut, nalunaarutinut inatsisinullu atsiortarluta udenrigs- aamma naalagaaffiup isumannaatsuunissaanik politikkimi suleqatigiinni naligiimmik suleqatigiittoqarnissaa anguniarlugu. Igaliku pillugu isumaqatigiissut, Itilleq pillugu nalunaarut, pisinnaatitsissutit pillugit aaqqissuussaq aamma namminersornermut inatsit tamarmik nunani allani pissutsini naligiimmik isiginninnissamik siunertaqarput.

Taakkartoriikkagut ersarikkaluaqisut suli Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaanni nunanilu issittuni peqataatinneqanngittarnera misigisarparput. Pingaartumik Inuit Ataqatigiinnit illersornissamut tunngasuni naligiinnerusumik siunissamut nunani issittuni sakkutooqarnermut aaliangikkanut peqataatinneqartarnissarput kissaatigaarput. Arktisk Råd-imi aamma eqqaamasassaavoq Namminersornermi pisinnaatitsissummut aaqqissuussap Namminersornermilu inatsisip Kalaallit Nunaat nunanut allanut sammisassarisanik tigunikuusanik takutitsisinnaammat. Taamaammat nuannaarutigaara statsministerip Rigsmøde-mi aasami feeriarfiup takkutinnginnerani pisinnaatitsissummut aaqqissuussaq nalilersorteqqeqqummagu.

Nunat issittut nunani allani ullormut oqaluuserisassanngorneri

Arctic Circle ukiuni tallimani kingullerni issittuni ataatsimiinnerni annersanngornikuuvoq ataatsimiinnernilu nunat issittut Kalaallillu Nunaat taaneqakkajuttarlutik. Ukioq manna siullermik qallunaamik ministerimik ilaasoqarpoq Kalaallit Nunaannit takutitsisussat 40-it ilagalugit, ilaasut 2000-it nunanit 50-ineersut akornanni. 

Arctic Circle-mi ataatsimiinneq aqqutigalugu nunani issittuni inatsisartunut ilaasortat Islandimi nunani issittuni inatsisartunut ilaasunut ataatsimiititaliami naapippakka. Folketingi tamakkerlugu takutitsininni nunani issittuni ataatsimiititaliami pingaartumik soqutigaara Ruslandimi milliard-erpassuarnik atuilluni Ruslandimit USA-mut Canadamullu umiarsuarmik ingerlasinnaaffimmik pitsanngorsaaniarluni atuisoqarnera. Kalaallit Nunaanut Naalagaaffeqatigiinnullu soqutiginarpoq aqqusaagassatullu periarfissat isumaliutigineqartariaqarput.

Ilinniarneq ilisimatuutullu misissuineq nunani issittuni ineriartornissamut aqqutissaapput

Arctic Circle-mi ataatsimiinnermi Kinamit takkuttup ataatsip oqaluttuaraa Kina Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuisarfimmik pilersitserusulluni nunani issittuni ilisimatuutut misissuinerit qaffassarniassammata. Nunanit allanit Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuerusunnerit tikilluaqquagut. Taamaattorli ilisimatuutut misissuinerit Kalaallit Nunaannut tapersersuillutillu iluaqutaassapput – paasisallu nutaat illoqarfinni atuutsinneqassapput.

Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinerit pitsanngorsarnerini ataqatigiissarnerinilu inuiaqatigiit nukittorsarneqassasut. Ilisimasaqaqaagut, sulili ilisimatuutut misissuisarfinni, inuiaqatigiinni suliffeqarfinnilu atanerulerneq pitsanngorsaqqitassaavoq. Nunanimi issittuni ilisimatuutut misissuinerit nunani issittuni iluaqutaasussaapput. Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuisarfik nunani issittunut naleqquttoq Kalaallit Nunaanni ilisimasanut qaffassaaqataasinnaavoq piukkunnartumillu eqqarsassagaanni ilisimatuutut misissuinernik, nutaanik iliuutsinik piviusunngortitsinerni aamma inuussutissarsiornermi aqqutit pitsanngorsarneqarsinnaassallutik.

Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarneq ukiuni kingullerni qaffakkiartornikuuvoq uagullu Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut ilinniarsimaneq inuussutissarsiornerlu inuiaqatigiinni nukittuumik atasinnaasumillu aningaasaqarnermut pingaaruteqarluinnartuusut.

Neriuppugut amerlanerit ilinnialissasut siunissamilu ilinniarnerit annertusinissaat aamma neriuutigalugu.

Ilisimatuutut misissuinerit ukiut ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni amerlinikooqaat. Amerlanernik ph.d.-mik tunuliaqutilinnik peqalernikuuvugut eqimattanillu ph.d.-tut atuartunik peqarluta. Taakku ilisimatuutut misissuinerni atorneqarpata ingerlateqqinneqarlutillu inuiaqatigiinni unammillernartut paasisaqarfiginerusinnaavagut, inerniliisinnaalluta Kalaallit Nunaannullu ilippanartut angunissaannut sakkussanik aallersinnaalluta.

Inuit Ataqatigiit ukioq manna aamma naalakkersuisut ilisimatusarfiit suleqatigiiffianni U-Arctic-imi suleqatigiinnermut tapersersuinissaat kissaatigaat neriukkatta nunani issittuni ilisimatuutut misissuineq issittuni ingerlanneqassasoq, taamatullu ilisimatusarfinnit nunanit allaneersut aamma suleqatigisinnaagatsigit nunani issittuni ilinniarneq ilisimatuutullu misissuineq annerusoq tapersersorniarlugu.

Kalaallit Nunaat, EU FN-illu akornanni assigiimmik anguniagaqarneq

EU ukiuni kingullerni aamma nunat issittut soqutigalugit takutittarpaat. Ass. Arktisk Råd-imi nakkutilliisutut Arktisk Råd-imi inissisimanissartik kissaatiginikuugaluarpaat. Qanittumi EU-mi Grønlandsinstrument-i piffissap affaata ingerlareernerani nalilersorneqarpoq. Grønlandsinstrument-ip ukiumut 250 mio. kr. Kalaallit Nunaannut ilinniarnissamut pitsanngorsaanissamut qulakkeerisuusarput. Tamanna atorfissaqartinneqaqaaq nunatsinnimi pisariaqartitatta ilagaat meeqqat atuarfiini meeqqanut ilinniarnermut ingerlalluartitsinissaq.

2020-mi EU-mit Grønlandsinstrument-i atuukkunnaassaaq, Grønlandsinstrument-imilli ingerlateqqiinissaq ass. EU-mit Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinerit nunanilu issittuni ilisimatuutut misissuisarfimmik Kalaallit Nunaanni pilersitsisoqarnissaa tamakkuninnga nakkutiginninnissaa kajuminnarluni. Tamanna naalakkersuisut akornanni ataqatigiissaarinermik pisariaqartitsissaaq maannalu aallartereertariaqarluni. Pingaartumik Brexit-i eqqarsaatigissagaanni OLT-ni nunanut (nunanut imarsuup akianiittunut EU-mullu ilaasunut) nunat 27-it akornanni 9-at Brexit-i malillugu EU-mit anissammata.

FN-imi nunarsuarmut anguniagaq 2030-mut atuuttoq nunarsuarmik pitsaanerusumik anguniagaqarpoq. Nunanut issittunut aamma FN-ip anguniagaa atuuppoq. Naalakkersuisut Danmarkip FN-imut nunarsuarmi anguniagaannut suliassanut pilersaarummik allannikkuupput SDG-millu aningaasaliinissamut fondimik pilersitsillutik ineriartornissamut anguniakkat 17-nit atasinnaasut anguniarlugit. Anguniakkami 16-mi eqqissinermut, naapertuilluarnermik suliffeqarfinnillu ingerlalluartunut tunngasumi Danmarki Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarnermi pisussaavoq qaffassaaniassalluni.

Nunani issittuni silap pissusaanik allanngoriartorneq

FN-imi nunarsuarmut anguniakkani silap pissusaa inuillu iliusaannik allanngorarnikut sammineqarput. Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut nunani issittuni silap pissusaanut ajortumik kingunillit annikillisassagigut. Ilisimatuutut misissuinerit takutippaat Paris-imi isumaqatigiissut malinneqaraluarpalluunniit silap pissusaata allanngoriartornera 2050-imi takuneqarsinnaajumaartoq. Tamanna nunarsuarmi pisuni, allaat USA-mit alaannarneqartumit oqaluttuarisaanermilu ajunaarnersuarnik pisoqartoqartillugu annilaarnartarpoq.

Nunani issittuni kiassuseq nunarsuarmi nunanut allanut sanilliullugu marloriaammik sukkatigisumik qaffakkiartorpoq. Kalaallit Nunaanni sermersuup aakkiartornera nunarsuarmi 7%-imik imarsuit qaffannerinik pisooqataavoq. Akerlianillu takusinnaavarput avatangiisini mingutserineq ass. plastik-inik imarsuarmi nunarsuup ilaanneersunit Kalaallit Nunaanni aamma peqartoq. Nunarsuarmi unammillernartut nunarsuarmi tamatsinnit ersoqatigiinnermillu aaqqinneqassapput.

Silap pissusaannik naleqqussarneq piareersarnermik silallu pissusaannik silallu allanngorarneranut ilimaginninnernik imaqarpoq. DMI aamma GEUS ass. nalunaarusianik 2100 tungaanut silap pissusaanik takutitsisussanik sananikuupput. Tassani aamma paasivarput kallerisaarneqarnissamut sillimaneq qaffanneqarnissaa pisariaqartoq. Minutsialunnguit ingerlanerani paasisaqarutta inunnik annaassisinnaavugut naak Kalaallit Nunaanni kalerisaarneqarnissamut sillimaneq akunnerup affaanik sivisussuseqaraluartoq. Avannaani ajunaarnersuaq suli tamatsinni atuuppoq. Sillimanissaq ajunnginnerusoq suli pingaarneruleraluttuinnarpoq.

Inuit Ataqatigiinnit DMI, GEUS aamma Folketingimi Grønlandsudvalg-imi oqaloqatigiinnerit akulikinnerunissaat pillugu pilersitsinikuuvugut. Uagut isumaqarpugut ilisimaneq tunuliaqutigalugu suut illersornissami sillimaffigissanerlugit nalunngittariaqaripput, ass. pisinnaasut naammannersut kalerrisaarnissamullu sillimanermik pitsanngorsaanissaq pisariaqarnersoq nalunngittariaqarigut.

Kalaallit Nunaanni illersornermik annerusumik pisariaqartitsinerulerneq

Septemberimi Inuit Ataqatigiinnit siullermeerluta illersornissamut politikkimut siunnersuutinik qulinik anguniagalinnik saqqummiussivugut.

Ajoraluartumik naalakkersuisuni illersornissamut politikkimut siunnersuummi nunat issittut inituallaanngillat. Inuit Ataqatigiinnit oqartussaaqataasuugutta isumaqatigiilernermik nutaamik Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut peqataatitsinerusumik sanasoqassagaluarpoq. Kalaallit Nunaannit amerlanerit peqataatinneqartariaqarput sillimanermut sakkutuunilu suliassanut ilinniarsimasinnaaniassammata tapersiillutillu. Uagut siunnersuutigaarput Kalaallit Nunaanni sakkutuutut ilinniarfeqassasoq inuusuttut nunatsinneersut nunani issittuni ilisimasallit suliffissartik nalunnginniassammassuk. Kajumissutsimik sulineq aamma nuna tamakkerlugu pitsanngorsarneqassaaq sakkutuunut politiinullu sulinermut iluaqutaaniassammat. Illoqarfinni sakkutooqalerneq Kalaallit Nunaanni politikkimi ataqatigiimmik aaqqissuussani aamma ass. kommunini sillimaniarnerit illoqarfinni atuuttut ilagalugit ataqatigiisinneqassapput.

Qujanarujussuaq.

Print Friendly, PDF & Email