Navigate / search

Nunami taamak periarfissaqartigisumi inuit nutserarnerat ajorluinnarpoq

Foto: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Sapaatip akunnerata matuma siuliani Kalaallit Nunaata Naatsorsueqqissaartarfianiit kalaallit Danmarkimi najuagaqartut qassiunerinik saqqummiisoqarpoq. Ukiut qulit ingerlaneranni Danmarkimi kalaallit 2.505-inik amerleriarsimapput, taamatullu 2017-imi kalaallit Danmarkimi najugaqartut 16.370-nngorsimapput. Amerleriaat annerpaaq inunnut 60-leereersimasunut atuuppoq, taakkuami 110 procentimik amerleriarsimapput. Piffissami tassani Kalaallit Nunaanni innuttaasut 598-inik ikileriaateqarsimapput.

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata Aaja Chemnitz Larsenip ineriartorneq tamanna isumakulunnartoqartippaa: ”Nunami taamak periarfissaqartigisumi inunnillu suli amerlanerusunik pisaraqartitsiviusumi inuuerukkiartorneq ajorluinnartuuvoq. Inuiaqatigiit atugartuut pilersissagutsigit amerlanerusariaqarpugut. Kalaallit Nunaanni utoqqalisartut amerliartorput, tassami qangamut naleqqiullugu qujanartumik inuit inuunertunerusalerput peqqinnerulerlutillu. Akileraarutitigut peqataasussat ikinnerulersillugit, ikiuutissanillu pisariaqartitsisut amerliartortillugit siuarsaanissaq, suliffissanik pilersitsinissaq sulisinnaasullu amerlisinnissaat apeqqutaalluinnartuupput. Taamaattoqassappat amerlanerusariaqarpugut, taamaattumillu nutserarneq inuiaqatigiinnut ajorluinnartuuvoq. Taamatut ingerlaaseqarneq Iliuuseqarnata akueriinnarsinnaanngilarput. ”

 Siunissami Kalaallit Nunaat aningaasarsiornikkut nukittuujussappat, ilinniarsimasunik innuttaqarnissaq pisariaqarpoq. Ilinniarsimassutsikkullumi kisitsisit takutippaat ilinniagaqartut amerliartuaartut. 2008-mi 867-iniit, 2016-imi 1424-inut, taakkunannga 523-it Kalaallit Nunaata avataani ilinniagaqartuullutik. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit 2017-imut nalunaarutaat naapertorlugu Kalaallit Nunaata pisortatigut aningaasartuutimi 20 pct-ii ilinniartitaanermut atortarpai.

”Namminersulivinnissamik oqalikkumanitsinni qanimut pisut puigorsimavagut. Meeqqat atuarfiat pitsaanerusoq, peqqinnissatigut neqeroorutit pitsaanerusut meeqqallu tamarmik toqqissisimasumik peroriartorfeqarnissaat. Inuiaqatigiinni tunngaviusussat naammattumik inissisimanngikkaangata Kalaallit Nunaanniit nuunnissamut aalajangernissaq ajornannginnerulersarpoq. Qanittukkut angerlarsimaffeqanngitsut unnuisarfiat Sundholmen aamma Christiania pulaarpakka. Inuuniarnikkut ajornartorsiulersinnaasut inuunermik pitsaanerusumik neriuuteqaraluarlutik nuuttartut, tamannali angunngitsoorlugu, taamak amerlatiginerat amiilaarnarpoq. Qujanartumilli amerlanerit Danmarkimut nuunnerminni ingerlalluartarput. Peqatigitilluguli ilumut inuiaqatigiit atugarissaartut naleqquttumik aaqqissuussimanerlutigit immitsinnut aperisariaqalerpugut?” Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Link: http://bank.stat.gl/pxweb/da/Greenland/Greenland__GD/?rxid=GDX1GD13-03-2018%2005:53:00

Print Friendly, PDF & Email