Navigate / search

Nauja Lynge: Kalaallit Nunaannit Folketingimi inissisimasoq, Aaja Chemnitz Larseni, inissisimaffimmini atorfiit marluk ingerlappai

Oqallisissiami Jyllands-Posten-imiittumi ullumikkut, apriilip 11-ni, Nauja Lynge imatut allassimavoq:


Inissisimaffik ataasiinnaq atorlugu tusaannarlugit tamanut anertikkarnarsinnaasumik inernernik pilersitsivoq.

Aaja Chemnitz Larseni ilaquttani maqaasisaraluaqalugit Kalaallit Nunaannut kalaallinullu iluanaartitserusulluni suliani pisarnertut ingerlappai – Nuummiittunut, tunumiittunut, Kujataaniittunut imaluunniit Danmarkimiittunut iluanaartitserusukkami. Timmisartoqarfinnut tunngatillugu iluarsartuullugu pilersaarusiaq ass. Aajap Folketingimi isumaqatigiinninniartarneranit inerneruvoq.

Aaja Chemnitz Larseni Kalaallit Nunaannit kisimiilluni Folketingimi inissisimavoq. Piviusoq malillugu marlunnik inissisimasoqaluarpoq. Inissisimasulli aappaa, Hammondi, Kalaallit Nunaanniinnerusannguatsiarmat qujanartumik inissisimasumik ataatsimik marlunnut sullissisumik peqarpugut.

Aajap isummersorfigisartagai tamaasa isumaqatigineq ajorpakka. Ilungersornerali pikkugeqaara. Kalaallit Nunaannut tunngasoqartillugu takkuttuaannarpoq nunap sortaani pinersoq apeqqutaatinnagu. Tamakku saniatigut piareersarluarsimallunilu tunniusimajuaannarpoq.

Aleqa Hammondip inissisimaffini qanoq atorneraa iluamik ilisimaneqanngilaq. Taamaammat aamma inernernut allattuiffimmik takussaasoqanngilaq. Aaja Chemnitz Larsenimut tamanna killormut ippoq. Suliniutinut aallartitaanut allattuiffik marseraanni takivoq. Tamakku saniatigut Aajap tusarniaanerit arfinillit isumasioqatigiinnerillu tallimat pilersinnikuuai.

Kalaallit Nunaanni ikinnerussuteqartut nipituumik isummersornissartik pikkoriffiginerulernikuuaat tamannalu naaggaarneqanngitsumik pisortatigoortumik isummertariaasinngornikuulluni. Kalaallit Nunaat Danmarkillu atassuteqaateqarneranni malunnarpoq limbo-tut qitinnertut ingerlasoqartoq. Kalaallit Nunaata Danmarki utaqqiinnarpaa Danmarkilu Kalaallit Nunaat utaqqiinnarlugu. Aajali isumaqarpoq tikkuartuineq siumut angusaqarfiunavianngitsoq. Ukiut sisamat kingulliit unammillernartitat aaqqiiniarfigisarnikuuai inernernillu ujaasisarluni. Taamaaliornerani naligiimmik peqateqarusunnera qularineqassanngilaq.

Imminnut akerlilersuunnernut nukik atorneqartartoq unitsikkusuppaa. Aperivoq qanoq isilluta siuariartortitsilissanersugut, qanoq periarfissanik ineriartortitsissanersugut neriuuteqalersitsillutalu.

Naalagaaffeqatigiinni ikaartarfinnik pilersitserusuppoq. Taamaaliortoqassappalli ikaartarfinnit tamanit sulisoqartariaqarpoq. Aajamit taamaammat ikaartarfimmik pilersitsisoqarnissaanik qaaqqusisoqarpoq. Qanoq isilluta Namminersorlutik Oqartussat ineriartortissavagut qanorlu isilluta soqutiginninnginnermit pimoorussinermut mumitsisoqarsinnaava?

Aaja Chemnitz Larseni cand.scient.adm.-itut ilinniarnikuuvoq Insead-ilu aqqutigalugu aqutsinermi ilinniagaqarluni (Executive Management). Inooqatigiinnut aningaasaqarnermullu suliassanut immikkoortortaqarfimmi FN-ip iluani New York-imi paasisimasalittut sulinikuuvoq. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani aamma meeqqanut illersuisutut sulinikuuvoq.

Oqallisissiaq peqqaartoq uani takuneqarsinnaavoq. 

Print Friendly, PDF & Email