Navigate / search

Naalakkersuisut Nunanut Allanut Sillimaniarnikkullu politikkitigut 2017-2018-imut periusissiaannut nalunaarusiamut oqaaseqartitatut saqqummiussaq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

MF Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Tallimanngorneq 1. december 2017

Oqaatigineqartut atuupput

Inuit Ataqatigiinniit danskit naalakkersuisui nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkitigut nalunaarusiaat pillugu qutsavigerusuppagut.

Siorna danskit naalakkersuisuisa oqallinnermi aalajangiuppaat nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkitigut inissisimaneq pillugu siumut isiginerusumik pilersaarusiaanerusumillu oqallittoqarnissaanut pisariaqartitsisoqartoq. Kingumut nalunaarusiuinnarnissaq qimallugu siumut isigisumik pilersaarusiornissamut aalloriarnerat pillugu naalakkersuisut nersualaarusuppagut. Inimi maani siunissami piumaartussatut naatsorsuutit ineriartornerlu aallunneqarmata pitsaasuuvoq. Taakkuuppullu Folketingimi Inuit Ataqatigiinniit oqallinnermi aallaavigalugit ataani siunnersuuteqarfigisassagut.

Ukiorpassuanngortuni Issittoq nunarsuarmioqatitsinnit annertunerujartuinnartumik isiginiarneqalersimavoq, ilaatigullu aamma naalakkersuisunit. 2017-18-mut Nunanut Allanut Sillimaniarnikkullu politikkitigut iliuusissiami Issittoq pingaarnerutitat tallimaasut akornanniippoq, tallimaniit kingullersaagaluarpoq, ilaavorli. Naalakkersuisut Illersornissaqarfiup siunissami suliassaanut atatillugu Issittumut misissueqqissaarneq saqqummersissimavaat aammalu Issittumi ilinniagaqarnissamut ilisimatusarnermullu atatillugu iliuusissiorsimallutik. Tamakkua tamarmik Issittup pingaartinneqarnerulersimaneranut takussutissaapput.

Nunanut Allanut ministeri ullumikkut, ilaatigut Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut peqatigalugit, Issittumi FN-ip Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaanut atatillugu aaqqissuussamut qaaqqusisuupput. Naligiinnginnerup annikillisarneqarnissaanut atasinnaasunillu illoqarfeqarnissaanut inoqarfeqarnissaanullu FN-ip Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa eqquutsinnissaat Issittumi siuariartortitsinissami pingaaruteqarput. Oqaaseqartitatut oqaatiginiakkama sinnerini Issittumi siuariartortitsinermik oqaraangatta taava suut aallaaviussanersut pillugit Inuit Ataqatigiinniit isummersuutigut taakkartussavakka.

Aningaasatigut diplomati: Avammut niuerneq aningaasaliisussatigullu siuarsaaneq

Issittumi silaannaap allanngoriartornera pinngortitallu kusanassusersua siullertut pineqaannarunnaarlutik aammattaaq aningaasarsiornikkut ineriartortitsineq inuillu, tassaasut Issittumi pineqartut, aallunneqalerput.

Piujuartitsineq inuussutissarsiutitigullu ineriartortitsineq oqimaaqatigiissumik ingerlanneqarnissaannut Issittumi aqqutissamik takutitsisinnaavugut. Avatangiisit pinngortitallu illersorneqarnissaat ajunngitsumik isumaqarluta kisiat aallukkutsigu Issittumi ineriartornissaagaluaq akornusersinnaavarput. Amerlasuutigut ajunngitsumik isumaqarluni Issittumi suut tamarmik illersorneqarnissaannik isummersortarneq Issittumi ulluinnarni inuunerup ilagineq ajorpaa, avataanili atuuttarluni. Assersuutigalugu arfernik illersuineq paatsoornerusoq, Bruzellesimiillu tapersersorneqartoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisut kaammattussavagut nungusaataanngitsumik arfanniarsinnaatitaanissamut Kalaallit Nunaata ilungersuutai tapersersoqqullugit, tassa EU-mi nunallu tamalaat akornanni arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuarmi, IWC-mi, Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiillu tamat soqutigisaat aallaavigalugit oqaaseqaateqartaqqullugit.

Aningaasarsiornikkut ineriartortitsinissami politikkikkut aqqutissiuussissaagut, tassanilu oqaloqatigiinnerunissamut Issittumilu siuariartortitsinissamut suli inissaqarpoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, minnerunngitsumillu Arctic Economic Councilimi iliuusissatigut nukittorsaanissaq Naalakkersuisut qanimut oqaloqatigisarnerisigut, ullumikkumullu naleqqiullugu Kalaallit Inuussutissarsiornikkut ingerlassaqartut peqataatinneqarnerunerisigut pissapput.

Issittumi ilumut siuariartortoqassappat aningaasarsiornikkullu ineriartortitsisoqassappat aningaasaliisussanik amerlanerusunik qulakkeerinninnissaq apeqqutaavoq. Mittarfiit piorsarneqarnerisigut Kalaallit Nunaanni takornariat amerlanerusut qulakkeeqataaffigineqassapput. Nunap nutaamik atortulersugaanissaa aningaasanik pisariaqartitsiviuvoq. Inuit Ataqatigiinniit isumarput naapertorlugu aningaasatigut diplomateeqarneq annertusartariaqarparput, tassanilu Danmarkimik suleqateqarnissaq pissusissamisoorluinnarpoq. Peqatigiilluta avammut niuernikkut aningaasaliisussanillu amerlisaanissakkut iliuuseqarfiusumik politikkissaagut, tassa aqqutissat pioreersut, soorlu Eksportrådet kattuffiillu sakkussallu allat nutaat aqqutigalugit. Danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkitigut iliuusissiamik nalunaarusiaanni  issittumi aningaasaliinissatigut periarfissiinissamut nutaamut periarfissanik paasiniaanissaq oqaatigisimavaat.

Issittoq allanngoriartortoq: Ilinniagaqarneq ilisimatusarnerlu

Issittumi aningaasarsiornikkut siuarsaassagaanni ineriartortitsissagaannilu pisariallit arlaliupput. Kalaallit Nunaannik siuariartortitsissagaanni innuttaasut ilinniarluarsimasut pisariaqarluinnarput. Tamannalu aamma nunani sanilitsinni atuuppoq, taakkunanimi innuttaasut ilinniagaqarsimasut ineriartortitsinnissami pisariaqartuupput.

Kalaallit Nunaanni Issittullu sinnerani immitsinnut pilersornerulissagutta amerlanerit ilinniagaqarnissaat apeqqutaavoq. Peqatigitillugulu inuusuttut nunatta avataanut ilinniagaqariartortut ilinniakkaminnik naammassisaqareernerminni nunatsinnut uterusunnissaat pingaaruteqarpoq. Nunani issittuni inuusuttut allanut ilinniariartortariaqartarput, soorlu Oslomut, Torontomut, Københavnimullu. Tamarmillu uterneq ajorput. Taamaattumillu inuusuttut uternissamik isumaqartinnissaat taamatullu ineriartornermi peqataanissaat pingaaruteqarpoq. Issittumi suliffeqarneq orniginartuussaaq, tamannalu uagut politikerisut tapersersussavarput.

Naalakkersuisut issittumut ilisimatusarnikkut 2016-imut periusissiaanni issittumi ilisimatusarnerup, ilinniagaqarnerup nutaaliornerullu annertusisamik iliuuseqarfiginissaat pineqarpoq. Kalaallit, qallunaat nunallu allat ilisimatusarnikkut  suliaqarfiisa suleqatigiinneri tamanut iluaqutaassapput, Kalaallit Nunaannilu ilisimatusarnikkut qitiusoqarfimmik pilersitsinissamut siunnersuut taamatorpiaq suleqatigiinnissamut iluaqutaassaaq, ilisimatusarnerlu Kalaallit Nunaanniit aallaaveqalerluni. Ilisimatusarnikkut qitiusoqarfimmiit silaannaap allanngoriartornerata inuiaqatigiinni sunniutai misissorluarneqarsinnaapput. Periusissiamittaaq Danmarkimi ilinniagaqartut amerlangaatsiartut taamaatiinnartarnerannut pissutaasut misissorneqarnissaat pineqarpoq, kingornalu ilinniagaqalinnginnermi piareersaatit taamaatiinnartartut ikilinissaannut iluaqutaasussat aallartinneqarsinnaapput.

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiannik nukittorsaanissatsinnut annertuumik akisussaaffeqarpugut, tassami tunngaviatigut ilisimasaqarneq apeqqutaavoq. Kalaallit Nunaanni ilinniagaqarnerup qaffasissusaa annertuumik qaffassassavarput. Tassanilu ilisimatusarneq inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaanni pingaaruteqartuuvoq. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut qitiusoqarfiliortariaqartugut, taamaalillutalu ilisimatusaatinik  Issittorlu pillugu ilisimasanik Kalaallit Nunaannut qarmaalluta.

Naalakkersuisut illersornissakkut politikkitigut siunnersuutaat illersornissakkullu isumaqatigiissutissaq

Nalunaarummi nunanut allanut politikki kisimi pineqanngilaq, sillimaniarnermulli politikki aamma pineqarluni. Taasariaqarporlu Issittumut siuariartortumut Issittoq eqqissisimaffiusoq tunngaviusumik pisariaqarluinnarmat. Taamaattumillu illersornissakkut isumaqatigiissutissami Issittumi isumannaatsuunissaq qitiusariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ukiunut tallimanut isumaqatigiissutissaq iluatsillugu ullumikkut illersornissaqarfik kalaallini inuiaqatigiinni aallaaveqarnerusoq qulakkeerniarneqassasoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaanneersut ikittuinnaat Illersornissaqarfimmi atorfeqarput. Taamaapporlu naak piginnaanilippassuaqaraluartoq, nunalu tamakkerlugu illersornissaqarfiup suliaanik nukittorsaasinnaasunik sumiiffinni ilisimasaqartoqaraluartoq.  Tamanna allanngortittariaqarparput.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfimmit isumagineqartarput aalisarnermik nakkutilliinerit, ilisimatusarnermi ilisimasassarsiortut ikiorneri, ujaasinerit annaassiniarnerillu, imaatigut uuttortaanerit, avatangiisinik nakkutilliinerit mingutsitsinaveersaarnerillu. Taakkunaniluuna kalaallit amerlanerit ilinniartinneqartariaqartut. Tigussaasutut ukua siunnersuutigaagut (1) Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfiup Ullorititaa pisassasoq, (2) Kalaallit Nunaanni inuinnaat akornanni illersornissatigut ilinniartitaaneq pilersinneqassasoq, sumiiffinni inuusuttut kajumissutsimik aallaaveqartumik nunamut tulluarsakkamik illersornissatigut ilinniagaqarsinnaanngorlugit kiisalu (3) Kajumissutsimik korpsinik  kajumissutsiminnik sulliaqartunik aaqqissuussisinnaasunik pilersitsineq, ullumikkummi ajutoortoqartillugu ilarpassui taamatut suliaqartareerput.

Sumiiffiit aallaaviginerullugit illersornissaqarfimmi aallussinerni kalaallini piginnaasat pigeriikkat atorneqassapput, peqatigitillugulu upalungaarsimatitani illersornissaqarfimmilu piumasaqaatit naammassineqarlutik. Ilinniatitaaneq ataasiakkaanut ataatsimuussutsimullu iluaqutaassaaq. Naggasiullugulu ullumikkut oqallinneq qutsatigerusuppara erseqqissaqqillugulu tamatta anguniagarput tassaasariaqartoq Issittoq piusinnaasoq isumannaatsuusorlu, ilorraap tungaanut aningaasaqarnikkut siuariartortuartoq.

Print Friendly, PDF & Email