Navigate / search

Naalagaaffiup meeqqat misiliinermut ilaanikut pisortatigoortumik utoqqatserfigisariaqarpai

Folketingimi maanna aaliangigassanut siunnersuutini pisortatigoortumik kalaallinut meeqqanut 22-nut 1950-ikkut aallartinneranni inooqatigiit akornanni misiliinermi qallunaanngorsaanermi utoqqatsissutissaq saqqummiunneqarpoq. Aaliangigassanut siunnersuut Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit pilersinneqarlunilu saqqummiunneqarpoq.

 

Aaliangiinermut siunnersuut maanna saqqummiunneqareerpoq taannalu pisortatigoortumik kalaallinut meeqqanut 1950-ikkunni Kalaallit Nunaanni ilaquttaminnit aallartitaallutik Danmarkimut nuunnikunut inooqatigiit akornanni misiliinermut atatillugu pisumut tunniunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Misiliinermi meeqqat qallunaatut oqaatsinik piorsarsimassusermillu ilikkarnissaat anguniarneqarpoq kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni siuttuunissaat inuiaqatigiinnilu nutaanngorsaanermi siuttuunissaat anguniarneqarsimalluni. Taassumalli kingorna sorsunnersuup aappaani inuit akornanni piitsuunersuaqalerpoq. Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip qanittumi meeqqat misiliinermi ilaanikut arfineq-marluusut akornanni maanna suli inuusut pingasut naapippai kingornalu aaliangigassanut siunnersuut saqqummiullugu. Tassani siunnersuummi qallunaat naalagaaffiat pisortatigoortumik pisimasumut oqaluttuarisaanermi ilaasumut utoqqatsernissaa piumavaa.

 

“Inooqatigiinni misiliineq 1950-ikkunni ingerlanneqartoq pisimasussaanngikkaluarpoq pisimasorlu Danmarkip Kalaallit Nunaallu oqaluttuarisaaneranni immikkoortuuvoq nuanniitsoq. Kalaallit Nunaanni Landsråd-imi politikkikkut aaliangiunneqartoq tapersersorneqartorlu utertinneqarsinnaanngilaq, taamaattorli nassuerutigineqarlunilu utoqqatsissutigineqarsinnaavoq. Tarnikkut nunaqqatitsinnut ikiliisoqarnikuuvoq. Utoqqatsertoqassappat eqqissinermik ikilernikuunermillu mamitsinermik inerneqarsinnaavoq innuttaasut ilaasa suli piffissaq naligiinnginnerujussuarmik imalik eqqaamammassuk. Naak piffissami allami pinikuugaluartoq naalakkersuisullu allat aqutsisut taamani aaliangiisuugaluartut pisut suli maannamut malugineqarsinnaapput sulilu equngassutaanikoq amerlasuunit eqqaamaneqarluni.”, folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

 

Maanna inuusunit misiliinerup qanoq oqaatsiminnut, piorsarsimassusaannut, kinaassusaannut ilaqutaannullu atassutaannut ajoqutaatigisimanera oqaluttuarineqarsinnaavoq. 2015-imi Red Barnet-ip Danmarkimiittup eqqugaasut pisortatigoortumik utoqqatserfigaat isumaqaramik peqatigiiffiup inooqatigiit iluanni misiliinermut ilaanera ersarissumik kanngunarsaarisutut meeqqallu pisinnaatitaaffiinik saqitsaanertut iliuuseqaqataasimasoq.

 

”Nunat allat, soorlu Canada aamma Australia pisortatigoortumik nunat inoqqaavinut utoqqatsernikuupput taakkuummata oqaatsiminnik, piorsarsimassusermik kinaassusermillu allannguisariaqarsimasut. Ullutsinni nalunngilarput piorsarsimassutsinut allanut naleqqussarneq aqqutissaanngitsoq (assimilation). Uanga Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni naligeeqatigiinneq sulissutigaara taamaammallu qanga pisut kukkussutaanikuusut kiinnertariaqarpagut. Pisortatigoortumik utoqqatsertoqarnissaa piffissaalerpoq misiliinermi meeqqat ilaanikut Kalaallit Nunaallu inuiaqatigiittut ingerlaqqinniassammata”, Aaja Chemnitz Larseni nangippoq.

 

Kalaallit Nunaanni landsråd-i taamanikkut qallunaat inooqatigiit akornanni misiliiniarneri akuerinikuuaat. Folketingimi ilaasortap taamaattumik Inuit Ataqatigiinni ilaasortaq Stine Egede ilagalugu §37-imi apeqquteqarnikuupput paaserusullugu Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinit utoqqatsertoqassagaluarpat tapersersuissanersut apeqquteqarnikuullutik aperalutillu Kalaallit Nunaannit akisussaaffik sumi inissisimanersoq. Apeqqutit suli akineqanngillat.

Print Friendly, PDF & Email