Navigate / search

Kuannersuarni piiaaffiliornissaq pillugu aalajangiinissaq qanilliartorpoq

Kuannersuarni piiaaffiliornissaq pillugu aalajangiinissaq qanilliartorpoq
Kuannersuarni piiaaffiliornissaq pillugu aalajangiinissaq qanilliartorpoq

Politiken-imi saqqummerpoq 11. februar 2016 aammalu AG-mi sap.ak. 7, 12. februar 2016

Allaaserinnittut: Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit, Folketingimi ilaasortaq Rasmus Nordqvist, Alternativet, Folketingimi ilaasortaq Christian Juhl, Enhedslisten, Mikkel Myrup, siulittaasoq Avataq, Kalaallit Nunaanni Pinngortiitamut Avatangiisinullu Illersuiniaqatigiiffik, Hans Pedersen, aaqqissuisoq VedvarendeEnergi, Mariane Paviassen, siulittaasoq Peqatigiiffik URANI NAAMIK/NEJ TIL URAN, Narsaq, Niels Henrik Hooge, NOAH Friends of the Earth-ip Danmarkimi Uran pillugu suleqatigiiffia

Ukiut marluk matuma siorna uranimik akuersaanngilluinnarneq Inatsisartunit atorunnaarsinneqarpoq taamaalillunilu ukiut untritillit sisamararterutaata ingerlanerani Naalagaaffeqatigiit iluini nukissiuutinik ataavartunik politikikkut salliutitsisimaneq kipitinneqarluni. Piffissami atuuffiani tamarmi uranip inerteqqutaaneranik tapersersuineq Inatsisartuni Folketingimimilu isumaqatigiissutaalluinnarpoq. Atorunnaarsitsineq, taasinermik ataasiinnarmik amerlanerussusiisumik tunngaveqartoq, annertoorujussuarmik piiaaffiliornissamik suliniuteqarnissap siuarsarnissaanut aqqutissiuussivoq. Australiami piiaaffiliornissamik suliffeqarfiup Greenland Minerals and Energy Ltd. (GMEL)- piginnittua naapertorlugu, imaalluarsinnaavoq Kuannersuit silarsuarmi uraneqarfiit annersaannut tullersortaasoq. Aammattaaq sivisuumik ilisimaneqarnikuuvoq qaqqaq silarsuarmi thoriumeqarnerpaaffiusoq. Inuppassuarnit ilimagineqarpoq tamanna siunissami uranimut taarsiullugu atorneqarsinnaassasoq aammalu atomimik sakkuliornermut atorneqarsinnaassasoq, naak ullumikkut niiverutigissallugu naleqanngikkaluarluni.

GMEL Kalaallit Nunaanni pisortanut piiaasinnaalernissamik qinnuteqaammik tunniussaqaqqammerpoq aammalu suliniutip inuiaqatigiinnut avatangiisinullu sunniutissai pillugit paasissutissanik nassiussilluni. Suliffeqarfimmi maannakkorpiaq inaarutaasumik qinnuteqaatip tunniutinnginnerani pisortanit ilitsersorneqarnissaq utaqqimaarneqarpoq. Qinnuteqaat tunnniunneqareeruni ammasumik tusarniaassutigineqassaaq. Peqatigitillugu piiaanissamik suliniut pillugu innuttaasunik taasisitsinissamik neriorsuisimaneq Naalakkersuisunit ammasumik oqallinnertaqartinnnagu tunuartinneqarpoq.

Maluginiarneqartariaqarpoq uranisioqqusaannginnerup atuukkunnaarsinneqarnera Kuannersuarnilu suliniummik aallarnisaaneq nunatsinni siammasissumik innuttaasut kissaateqarnerannik tunngaveqarluni pinngimmat. Akerlianik inuit ikittunnguit pissaanillilli piffissaq sivisooq atorlugu sunniiniarnerisa kingunerivaat. Sunniiniat taakku inuttaat piiaanermik suliffissuaqarfimmeersut, ilisimatuut, atorfilittat politikerillu piareeqqaffiginikuuaat demokrati, innuttaasut pisinnaatitaaffii pitsaasumillu naalakkersuinikkut aqutseriaaseqarnissaq innimisuutiginagit pissusilersornissartik. Taamaatut Kalaallit Nunaata naalakkersuisuinit ammasumik pissusilersornissamik innuttaasunillu akuutitsitsinissamik neriorsuutit eqquutsinneqangitttuartarput, Kuannersuarnerinnaanngitsoq aatsitassaqarnermulli suliassaqarfimmi tamarmi ineriartorneq pineqartillugu.

Oqartoqarsinnaavoq sunniiniarneq tamanna ukiut untritillit affai qaangiummata aallartittoq, Kalaallit Nunaaniunngitsoq Danmarkimili. Taama sivisutigisumik ingerlasimanera kingumut qiviaraanni erseqqinnerulerpoq sooq maanna pissutsit taama ittuunersut, taakkumi paasiuminaassinnaagaluarmata. Aallarniutigivaa Kuannersuarni uraneqarnera 1956mi paasineqarmat tamatumalu kingorna Danmarkimi Atomenergikommissionimit misissuiffigineqalerluni, siunissami atomip nukinganik nukissiuutiliornissamut pilersaarutinut aalaakkaasumik uranimik pilersorneqarsinnaanissaq pisariaqartinneqarmat. Misissueqqaarnerit naamaassimmata Risø Forsøgscenter 1978-imit annertoorujussuarmik ilisimatusarluni suliniummik aallartitsivoq, tassani ersersinneqassalluni uran qanoq ililluni pitsaanerpaamik piiarneqarsinnaassanersoq. Tamanna annerusumik Danmarkimi naalagaaffiup aningaasaataannit akilersorneqarpoq, kisianni aamma aningaasat ilaat EU-minngaanneersuupput (taamani EF), tassanngalu naliliineq tunngavigalugu Kuannersuarni urani taamani 43.000 tons-imik annertussusilerneqartoq, EF-ip iluani uraneqarnerup 28 pct.-ia.

Taamani piiaanissamik suliniut pillugu isornartorsiuinermut tunngavigineqartut ullutsinni pineqartunut arlalippassuartigut assigiissuteqarput: Suliniutip peqqissutsimut avatangiisinullu sunniutissai pillugit eqqasuuteqarneq, aningaasatigut iluaqutissaaniarneqartut pillugit qularneq aammalu aalajangiisartut matoqqanerat aammalu kalaalerpassuit sakkortuumik akerliugaluartut Danmarkimi soqutigisallit ingerlatsiinnarniarnerannik mamiasuuteqarneq.

Allaat ilisimatuunit suliniummut suleqataasut ilaannit, peqqissutsikkut avatangiisitigullu ajornartorsiutit ilungersunartutut, allaallu immaqa anigugassaanngitsutut isigineqarput: Pujoralak piiaaffimmit ammasumit teqqalasoq, eqqagassanik inissiiivissaq aammalu suliffissuartaasa inissiivissai minnerunngitsumik ajornartorsiorfiusutut isigineqarput. Piiaaffissaq Narsamut – illoqarfik 1500-nik inulik – qanippallaarsorineqarpoq aammalu untritilikkaanik milliuunit tons-inik piiaaffimmit eqqagassasanik toqunartulinnik qinngornilinnillu qanittumiittumut Tasermut inissiinissaq amerlasuunit atorsinnaanngitsutut isigineqarpoq, tatsip qutsissumi koorasaat ajoqutaasinnaasunut malussarilluinnartut akornanni inissisimanera pissutigalugu. Aamma piiaaffiup illoqarfimmut imermik pilersuinermut sunniutigisinnaasai eqqumaffigineqarput, tassami erngup flourid-inik akoqassusaa killissarititaasumut qanittuararsooreermat. Allaammi Risø-mi ilisimatusaqatigiit pisortaannit ilungersuutigineqaraluarpoq, suliffissuaq ujaqqap uranitaanik avissaartitsisussaq aammalu taassuma eqqagassartai avatangiisinik mianerinninneq pissutigalugu Narsaminngaannit 100 km-nik ungasissusilimmut inissinneqassasoq, taamani erngup nukinganik nukissiorfiliassatut eqqarsaatigineqartup Johan Dahl Land-imiittussaatitap eqqaani.

Aamma piiaaniarnerup imminut akilersinnaassusaa kiisalu inuiaqatigiinnut aningaasatigut naleqassuaa qularineqarpoq: Sinneqartoorutit annikitsuinnaat namminerisamik aningaasaliisup uranimut akigitinneqartut qaffasitsillugit aalaakkaasuutillugillu pissarsiarisinnaasai – aningaasaliisoq akileraarutinik akiitsuutinillu akiliisinneqarneq ajorpoq – piiaaffiliornissap nunatsinnut sanaartornikkut attaveqatigiinnikkullu aningaasartuuteqarnerulersitsinissaanik annertuneroqisumik illua-tungilerneqarput. Naatsorsuusiornermi aamma ilanngunneqarsimanngillat piaaneq naammassippat saliinissaq aammalu pinngortitamik pissusitoqaanut utertitsiniaanissaq. Nalunaarusiat aningaasatigut nalilersuinernik neriulluarnanngitsunik imallit ukiuni arlalinni Grønlandsministeriemit isertuunneqarsimapput, isornartorsiuinermik kinguneqartitsisumik.

Kuannersuarni uranisiulertoqarsinnaanera aamma Nunatta EF-imut ilaasortaanera pillugu 1982-imi innuttaasunik taasisitsinermut sunniuteqarpoq, tassanimi Nunatta EF-mit aninissaa amerlanerussuteqarpoq. EF-imut akerliuineq ilaatigut peqquteqarpoq, nalornissutigineqarmat EF-imit Euratom-isumaqatigiissut toqqammaviliullugu Nunarput pinngitsaalineqarsinnaanersoq, uranimik pisuussutiminik iluaquteqarniaqqullugu. Partiit naalakkersuisuutitallit tamarmik, Siumut aamma Inuit Ataqatigiit (IA), piiaaniarnermut erseqqissumik akerliupput. Assersuutigalugu Siumumut Naalakkersuisunullu siulitaasunngortussaq maannakkullu Inatsisartuni siulittaasoq, Lars-Emil Johansen, oqarpoq ’Kalaallit Nunaanni uran imaluunnit atomimik nukiliorfiit atorfissaqartinneqanngillat’.

Danmarkimi atomimik nukiliorfeqalernissaq piumaneqarunnaarmat aammalu Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Siunnersuisoqatigiinni 1988-imi tunngaviusumik isummiunneqarmat uranimik misissiuinissamik piiaanissamillu qinnuteqaatit akuersaarneqartarunnaassasut, ukiorpassuarni tulliuttuni Kuannersuarni uranisiornissamik tunngassutillit Naalagaaffeqatigiinni politikkikkut sammineqanngillat. Tamannali 2008-mi allanngorpoq, suliffeqarfiup Australiami angerlarsimaffeqartup GMEL-ip piginnittua aalajangermat, suliffeqarfik aatsitsassanik qaqutigoortunik piiaaginnarani aamma uranimik qaqqamiittumik piiaassasoq. Suliffeqarfik tamatumunnga akuerineqassanngippat, taava piiaaffiliorniaraluarneq taamaatiinnarneqassaaq.

Taamatut GMEL-imit sioorasaaruteqarneq sunniiniartartut aallarteqqinnerannik kinguneqarpoq, kingullermik kipisinneqarnerup killiffianit aallartittumik: Naak uran siornatigut pisuussutitut pingaarnertut isigineqaraluartoq, maanna aatsitsassanut qaqutigoortunut ilanngullugu qaqittoorneqartutut taaneqartalerpoq. Quianaannangajattumik ukiumi tassanerpiaq GEUS-ip misissueqqissaartartuisa siuttuisa ilaginikuussaata Ilimmaasami tamarmi (Kuannersuit taakku qaqqartaasa ilagat) uraneqasuseq 600.000 tonsimut qaffappaa. Naliliineq taanna nutaaq 1970-ikkunni 1980-ikkunnilu naliliisimanernit 14-eriarluni annertuneruvoq. Taamaalilluni peqassuseq silarsuarmi uraneqarfiit annersaannut tullersortanngorpoq, taamaallaat Australiami uranimik piiaaffimmit Olympic Dam-imit qaangerneqarluni. Tassunga tunngatillugu aamma eqqaasariaqarpoq, Ilimmaasami peqassuseq suli tamakkiisumik misissuiffigineqarnikuunngimmat, peqassuserlu suli annertuneroriaannaammat.

Peqassutsimik naliliineq qaffakkiartuaartillugu, aamma uranisioqqusaannginnerup atorunnaarsinnissaanik Kalaallit Nunaannik Danmarkimillu piumaffiginninneq sakkortusiartorpoq. 2008-mi nunatsinni Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfik uranimik piiaaneq pillugu nalunaarusiamik saqqummiussaqarpoq, 2010-milu angalaqatigiit politikerinik atorfilittanillu inuttallit Canadamut paasisassarsiorlutik angalapput, Canadami misilittakkat paasisassarsiorfiginiarlugit. 2012-illu naalernerani Naalakkersuisut aalajangerput Danmarkimi suleqatigiisitaq arlaannaannulluunnit attuumassuteqanngitsumik uranisioqqusaanngilluinnarnerup atorunnaarsinneqaraluaruni kingunerisinnaasai pilugit qulaajaasitsiniarluni. Siunertarineqarpoq paasisimasat suugaluartulluunnit saqqummiunneqasasut, taamaalilluni Inatsisartut innuttaasullu uranisioqqusaannginneq pillugu piviusorsiortumik paasisalittullu oqallissinnaaqqullugit.

Qaammatit arlaqanngitsut qaangiummata Kalaallit Nunanni Naalakkersuisut ’uranimut inussiarnersut’ siullermeersumik ivertinneqarput, Aleqa Hammond Naalakkersuisunut siulittasoralugu. Naalakkersuisunut siuttutut partiip Siumup iluatsissimamavaa qinersisartut upperinnilersissallugit, piiaaffiliorneq – ingammillu uranimik piiaaneq – Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranik sukkasuumik pitsanngoriaateqartitsisinnaasoq. Ivertinneqarluni oqalugiaatimini Naalakkersuisut siulittaasuata neriorsuutigaa, innuttaasut tikkuussisumik taasitinneqarumaartut. Neriorsuut tamanna uteqqippaa 2014-imi Inatsisartunut naggammik oqalugiarami, tamannalu pivoq nutaamik aqagukkuani qinersinissamik nalunaaruteqartussanngortorlu – qinersineq naalakkersuisunit ajugaassutaasoq. Taasisitsinissamut peqqutaatinneqarpoq ammasumik piiaaffissap Narsamut qanittuunera, naallugooq taasisitsineq tikkuussisuinnaasussaagaluartoq inernera ataqqineqarumaarpoq.

2013-imi qinersereernerup kingorna uranisioqqusaannginnerup atorunnaarsinnissaanik siunnersuutertik Naalakkersuisut saqqummiuppaat, suleqatigiisitallu qulaajaasussap nalunaarusiaa saqqummiunneqarpoq. Nalunaarusiap uranisioqqusaannginnerup atorunnaarsinnissaanik atuutiinarnissaanilluunnit aalajangiinissamut piviusorsiortumik tunngaviliisuunissaanik isumalluarsimagaluartut pakatsisinneqarput. Nalunaarusiami Lett Advokatfirma, DCE – Nationalt Center for Miljø og Energi og PricewaterhouseCoopers-imit suliarineqartumi uranimik piiaanerup peqqissutsimut avatangiisinullu sunniuteqarnerlunneri isiginngitsuusaarneqanngikkunik tamatigut annikinaarisumik nalilerneqartarput. Saliinissamut Kuannersuarnilu pinngortitap pissuserinikuusaanut utertsitsiniarnermut aningaasartuutissat eqqaaneqanngillat, taamatullu aamma pisortat suliffeqarfiini piiaaffiup taama annertutigisup maleruagassaliorfiginissaanut nakkutigineqarnissaanullu suliaqarsinnaanissamut piginnaasanik qaffassaanissamut aningaasartuutissat eqqaaneqaratik. Nalunaarusiami aamma eqqunngitsumik paasitinniarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit assigiinngitsut atuutilersinneqarpata, taava uranimik piiaaneq suliareqqiinerlu kiisalu nioqquteqarneq avatangiisinut sillimaniarnermullu isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaassasoq. Maluginiagassarli aamma unaavoq, nalunaarusiami inerniliunneqarmat, Kalaallit Nunaata piiaaffiutilinnit akileraarutit aqqutigalugit isertitarisinnaasai annikitsuinnaassasut, Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarniarnerannut annerusumik pitsannguallaatitut malunnaataanavianngitsut, soorlu aamma taamatut Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup 2008-mi paasiniaatitsinera inerniliussaqartoq.

Uranimik piiaanerup anigaasatigut nikeriartitsisinnaaneranik takorluugaqarneq erniinnaq suujunnaarsinneqarluinnarpoq: 2014-ip aallartinnerani nalunaarusiami – Kalaallit Nunaanut iluaqutissaaqqullugu – Københavnip Kalaallillu Nunaata Universitetiinit, Ilisimatusarfik suliarineqartumi naqissuserneqarpoq, suliniutit angisuut 24-t ataatsikkut piiaaffittut ingerlanneqarnissaat pisariaqartoq, Danmarkimit aningaasatigut taperneqartarneq annikilliartortinneqarlunilu naggataagut taarserneqassappat. Ukiut allortarlugit suliniut angisooq ataaseq ineriartortinneqarlunilu atuutilersinneqartassaaq aatsitassallu uppernassuseqanngitsumik amerlassusillit pigineqartariaqarlutik. Nalunaarusiami aamma inerniliussaavoq, aatsitassanik tunngaveqarluni aningaasaqarniarneq ataannartitsisumik aningaasaqarniarnerunngitsoq: Ukiut arlallit qaangiunnerisigut piiaanermik suliffissuaqarneq annikilliartulerpat, taava Kalaallit Nunaat siornatigutulli aningaasaqarniarnikkut inissisimalissaaq – maannakkulli annikinnerusunik pisuussutaateqarluni.

Piiaanermik suliffissuit, piiaanissamik akuersissummik tunineqartut, tatiginartuunissaat pingaaruteqarluinnarpoq, uranimik piiaaneq avatangiisinut, peqqissutsimut sillimaniarnermullu taama mianernartigitillugu. November 2013-imi taamani IA sinnerlugu folketingimi ilaasortaq Johan Lund Olsen, Nunanut Allanut Tunngasumik Ataatsimiititaliami ataatsimiinnermi apeqquteqarpoq, paaserusullugu GMEL’ip piginnittuisa akornanni inoqarnersoq, aaqqissugaasumik pinerluttuliornermut attuumassuteqartunik aammalu Somaliap Puntland immikkoortortaqarfiani peqqarniisaarnianik aningaasalersueqataasunik. Tamanna pillugu tusatsiakkat Australiami nutaarsiassaqarfinni ukiuini arlalinni saqqummiunneqartarsimapput. Siunertarineqarpoq GMEL’imik piginnittut qulaajaaffigineqarnissaat. Tamatuma kinguninngua aamma IA’p siulittaasua Sara Olsvig taamatut Inatsisartuni apeqquteqaateqarpoq, kisianni Kalallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersisut arlaannaannilluunnit tamanna paasiniarneqarsunngilaq. Naleqquttuussagunarpoq oqaatigissallugu taamatut inissisimasoqarsimassagaluarpat, taava Kuannersuarni suliniut allatorluinnaq inissisimassagaluartoq.

Inerniliineq tassaavoq, Kuannersuarni piiaaffiliorniarnikkut Naalagaaffeqatigiit oqaluttuarisaaneranni aatsaat taama mingutsitsitigisumik suliffissualiortoqarnissaanik ulorianartorsiortitsineq annertusiartuinnarmat. Ilimmaasami suli naammassillugu misissuivigineqarsimanngitsumi uraneqarfinnik nutaanik nassaartoqartartillugu piiaaffiliassaq angininngoraluttuinnarpoq ilutigisaanillu isiginngitsuusaarneqarput suunngitsuutinniarneqarlutilluunnit avatangiisinut innuttaasullu peqqissusaannut kingunipilussai. Taamatut ineriartornermik pinngitsoortitsisinnaasutuaq tassaalerpoq innuttaasut isummernissaminnut periarfissinneqarpata, nuna tamakkerlugu innuttaasunik taasititsineq aqqutigalugu.

Print Friendly, PDF & Email