Navigate / search

Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu naleqartitatigut sorsuutiginninneq aalajangiisuusoq

Information, 24. april 2018

Oqallissaarut saqqummernikuvoq Information-imi, 24. april 2018

Kalaallit ullumi, apriilip 24-ianni, Inatsisartunut qinersivugut, taamaalillutalu ukiuni sisamani aggersuni Kalaallit politikkissaannut sammiviliisussaalluta. Inatsisartuni inissat 31-iusut inuttalerneqassapput, Naalakkersuisullu pilersinneqassallutik. Uanga sapaatit akunnerini arlaqalersuni qineqqusaartunik qanimut malinnaajartorlunga Nuummiippunga, aamma naak Folketingimi politikkikkut nukissakka tamaasa atorusukkakkit Inatsisartut qimannissaannik aalajangeereeraluarlunga.
Qinersineq amerlasoorpassuartigut tassaavoq naleqartitatigut sorsuutiginninneq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu atassuteqartuunerat amerlasoorpassuartigut pineqarpoq. Partiit arfineq-marluusut anngunniupput, taamaanneranilu politikkikkut pineqartut ersernerlussisimapput. Uanga parteera, Inuit Ataqatigiit, maanna ukiup aappaa avillugu naalakkersueqataasimapput, qinersisartullu akornanni misissuinernit kingullernit partiitut anginersanngortussatut siulittorneqarlutik.

Qeqertatsinnulli politikkit nutaat anngussuupput – partiinit arfineq-marluusunit pingasut naalakkersuisunut Siumup siuttuuffigisaannut akerliuniutitut pilersinneqarsimapput. Ukiut arlaqanngitsut matuma siornatigut Partii Naleraq Siumup siulittaasorisimasaanit Hans Enoksenimit pilersinneqarpoq. Qanittukkullu Nunatta Qitornai, Nunanut Allanut Naalakkersuisuusimasumit Vittus Qujaukitsumit pilersinneqarlutik, taannalu Siumumi Kim Kielsenimik unammilleraluarnermini iluatsitsinnginnami Siumumiit tunuarpoq namminerlu partiiliorluni, namminersulivinnissamik pingaarnertut suliniuteqartumik.

Suna tamaat akigalugu namminersulivinnissaq?

Qineqqusaarnermi namminersulivinnissamut apeqqut initusimaqaaq. Qinersisartut amerlanersaat Danmarkimiit kaanngarnissamik kissaateqarput, imaanngilarli taava massakkorpiaq namminiilivinnissaq kissaatigineqartoq: Kalaallit pingasuugaangata marluk aatsaat atugarissaarnerup annaannginnissaanik qulakkeerinnittoqareerpat namminiilivinnissamik kissaateqarput.

Partiillu amerlanerittaaq namminiilivinnissamik kissaateqarput. Aamma Siumut. Taamaattumik tupaallannangaarpoq Kim Kielseni Naalakkersuisunut siulittaasutut susassaqarfinnut Danmarkimiit angerlaanneqartussanut pilersaarusiorsimanngimmat. Arlalissuartigut Kejserip Atisartaavinut, ullutsinnili atuuttutut, eqqaanarpoq, tassami Kielsen namminiilivinnissamik kissaateqarpoq, taamatulli oqalunneq timitalerniarlugu pilersaarusiorsimanani.

Ukiuni kingulliunerusuni namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq sakkortusisimavoq. Tamannalu

puullaaqissuteqarnermik Danmarkip pimoorullugu tigusariaqagaanik tunngaveqartoq isumaqarpunga. Naak 2021-mi namminiilivigasuarnissamik illersuisut qinersisartut 10%-iinnarigaluaraat, namminiilivinnissamik kissaat kissaataavoq isiginngitsuusaarneqarsinnaanngitsoq imaluunniit taamaatinneqarsinnaanngitsoq. Partii Naleqqami (Hans Enoksenip partiiliaa nutaaq, aaqq.) ilaasortanit 31-iusunit pingasut qineqqusaarnermi namminiilivinnissamik sakkortuumik oqariartuuteqarpata, taava Inuit Ataqatigiinniit namminiilivinnissamut ersarissumik, piareersarluakkamillu kiisalu piviusorsiortumik oqariartuuteqarsimanerput anersaarluarnarneruvoq.

Namminiilivinnissamik sorsuuteqarnermi Folketingip atuuffia

Kalaallit Namminersornermut inatsimmit susassaqarfitsigut arlalitsigut inatsisiliorsinnaatitaapput, Danmarkilu politikkikkut susassaqarfinnik 32-usunik akisussaaffiginnippoq – illersornissamut-, inatsisinik atuutsitsinermut – aamma nunanut allanut politikkimut tunngasut ilanngullugit. Pisortatigoortumik nunat pingasut naalagaaffeqatigiittut naligiipput, piviusorli isigalugu susassaqarfinni arlalissuarni kalaallit qaanngiinnarneqarsimasutut misigisimapput.

Assersuutigalugu politiini inissiisarfinnilu nakkutilliisuni kalaallit qallunaallu akissaatitigut nikinganerat, nunami innuttaasunillu immikkut pinninnermut takussutissaavoq. Assersuutissat tigussaasut taamaattut kalaallinik annertusiartuinnarsimasumik puullaaqisitsipput.

Naalagaaffeqatigiinneq kissaatigigutsigu taava ineriartortissavarput, Danmarkilu kalaallit namminersulivinnissamik kissaataannik ataqqinnillunilu tapersiisariaqarpoq. Tamanna pitsaasumik atassuteqarnissamut aqqutissatuaavoq. Tamannalu tunngaviusumik piumasaavoq folketingimi ilaasortanit pimoorunneqartariaqartoq. Qanittukkut DR-ip aamma Opinionip misissuisitsinerisigut takutinneqarpoq qallunaanit amerlanernit Naalagaaffeqatigiinnerup ataannarnissaa kissaatigineqartoq. Tassa imaappoq piffissaq sivikinnerusoq eqqarsaatigalugu naalagaaffeqatigiinnermik nutaaliaasumik pilersitsinissamik suliassaqartugut, siunissami atassuteqariaatsimut nutaamut tamatsinnut piareersaataasussamik. Atlantikoq ikaarlugu illuatungeriit tamatta naaperiuteqartarnissatsinnik, oqaloqatigiinnissatsinnik, diplomatiimik suleqatigiinnissamillu tamanna pisariaqartitsissaaq.

Susassaqarfiit 32-iusut angerlaannissaannut politikkitigut sammiviliinissamut Kalaallit Nunaat nammineerluni akisussaasuussaaq, tassa nammineq aalajangiisinnaanerup annertusarnissaani Inatsisartut Naalakkersuisullu sammiviliisuussapput, imaanngitsoq Folketingi. Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut iluatsitsiviusut assersuutissatsialaapput, Inatsisinillu atuutsitsinermut ministeriaqarfimmiit maanna kalaallit inatsisinik atuutsitsinermut tunngasutigut nukittorsaanissaasigut Naalakkersuisut oqaloqatiginerisigut suliaqarneq aallartinnialerpaat.

Kalaallilli Nunaat kisimi oqaluukkuminassuseqartuussanngilaq susassaqarfitsigullu Danmarkip ataaniittunut annertunerumik sunniuteqarnissamut kisimi suliniuteqartuunani, assersuutigalugu nunanut allanut tunngasutigut, Folketingili Danmarkillu naalakkersuisui aamma taamaassapput. Illersornissatigut isumaqatigiissummut sunniuteqarnerunerput illuatungeriinnut qanoq iluaqutaatigisoq

takusimavarput. Qaa tamanna tamatta ingerlateqqitsigu. Inuit Ataqatigiinnittaaq kalaallit-qallunaallu aningaasaliinernut aningaasaateqarfiliornissaat siunissami atugarissaarnermut siuarsaasinnaasoq sulissutigisimavarput. Kalaallit Nunaat aningaasaliisussanik pisariaqartitsivoq, uanilu Kalaallit Nunaat Danmarkilu peqatigiissinnaapput. Naalagaaffimmit ukiumoortumik tapiissutit apparsarneqarsinnaaqqullugit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut nukittorsarneqarnissaa tamanit kissaatigineqartariaqarpoq. Tamanna kalaallit akisussaaffigivaat, suleqatigiinnerup nukittorsarneqarneratigut pisinnaasoq.

Sivisuumi sakkortuumillu pimoorussinissaq

Kalaallit Nunaanni inoqarpoq Danmarkimut atassuteqarnitsinni oqimaaloquteqartutut misigisimasunik, taamaattumillu Kalaallit Nunaata sukkanerpaamik kaanngarnissaanik kissaateqartunik. Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnissaani namminiilivinnissap peqqaartariaqarneranik isumaqarput. Amerlanerilli isumaqarput allannguineq kissaatigisarput nammineerluta pilersittariaqaripput. Meeqqat atuarfiat pitsaanerusoq, meeqqanik atornerluisoqannginnissaa peqqinnissaqarfillu pitsaasoq. Amerlanerit, Kalaallit Nunaanni partiit annersaat marluk, Inuit Ataqatigiit Siumullu ilanngullugit, Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanik politikkikkut anguniagaqartuupput, inuiaallu sutigut tamatigut imminnut aalajangersaaviginissaminnut kissaateqarnerat arlalippassuartigut pissusissamisoortuuvoq.
Amerlanerilli isumaqarput namminiilivinnissaq piareersagassaasoq, namminiilivinnissamullu aqqut takivoq sulerulunnartuussallunilu. Isumatusaartumik pisariaqartumillu sivisuumi sakkortuumillu pimoorussinissamik oqalunneq aviisitigut tunisaqaataaneq ajorpoq, taamaattumillu qallunaat tusagassiutaasigut kalaallit politikerit erngertumik Danmarkimit avissaarusuttut immaqa maluginiarneqarnerusarput. Taakkuugajuttut Inatsisartuni partiit illugiimmik isorliusut. Taamannali Kalaallit Nunaanni politikkitigut susoqarneranik Danmarkimi assilissamik tamakkiisumik takutitsinerunngilaq.

Namminiilivinnissami pisariaqartut

Innuttaasut ilinniarluarsimasut Kalaallit Nunaanni namminersortumi pisariaqarput, naallu ilinniakkatigut qaffakkiartortoqaraluartoq tamanna neriuutigisatsitut sukkatiginngilaq. Kalaallit Nunaanni pisortatigut aningaasaliissutit 20%-ii ilinniartitaanermut atorneqartarput – tamannalu Danmarkimut sanilliukkaanni annertunerujussuuvoq. Ilinniartut 500-nit amerlanerusut Danmarkimi ingerlariaqqiffiusuni atuarput. Aammattaaq namminiilivinnissap pinnginnerani inuit atugaasigut pitsanngorsaasoqassaaq – amerlavallaat pitsaanngitsumik peroriartorsimanerminnit inuttut oqimaatsorsiortuupput, tamannalu inuunermut sunniuteqartarpoq. Peqatigitillugulu ilaatigut nunarsuup sinneranik niuernikkut suleqateqarnikkut siunissami atugarissaarnikkut siuariartortitsisoqassaaq. Aammattaaq takornariaqarnerup aatsitassarsiornerullu iluini ineriartorfissaqarluarpoq, soorlu aamma Kalaallit Nunaata inuussutissarsiutaani pingaarnermi, aalisarnermi, aaqqissuusseqqinnerit eqqortut aqqutigalugit Kalaallit Nunaat suli iluaquserneqassasoq.

Kingullertut Folketingimi ataqatigiissaarineq nukittorsarneqassaaq. Naluneqanngisutut Kalaallit Nunaat marlunnik ilaasortaatitaqarpoq, ukiunilu folketingimiinninni ineriartortitsinissap pisariaqassusia takusinnaasimavara. Naak suli naammaginavissuunngikkaluartoq annertunerusumik peqataatinneqarnitsigut siuariaatinik misigisaqarsimavunga. Allaat ministeriunerup Lars Løkke Rasmussenip, folketingimi ilaasortat assigiingitsumik pineqassanngitsut paasivaa. Ilasortat, Kalaallit Nunaanneersuuppata, Danmarkimeersuuppata imaluunniit Savalimmiuneersuuppata naligiimmik pineqarnissaat Tunngaviusumik Inatsimmi ersarissumik allassimavoq. Assersuutigalugu siornaak atlantikup avannaarmiut – uanga tunginniit inanneqartuarnermikkut – aningaasanut inatsit sioqqullugu ataatsimiinnernut qaaqqusimavaatigut.

Uagut Savalimmiuneersugut Kalaallit Nunaanneersuusugullu soorunami kalaallinut savalimmiunullu tunngasutigut ilisimasaqarneruvugut, taamaattumillu politikkitigut sutigut iliuuseqarnikkut sunniuteqartitsinerunissaq ilisimanerullutigu. Isumaqatigiissutini uagutsinnut attuumassuteqartuni peqataatinneqarnerunerput pitsaalluinnarpoq. Inuiaqatigiinni iliuusissat atuuffigisassaanni ilisimasatigut tunniussaqarsinnaavugut. Pingaarnerpaatullu: Kalaallit Nunaanni politikkikkut sulinermut atassusiisinnaavugut.

Uanga 1977-imi inunngortuuvunga, tassa Namminersornerullutik Oqartussat aallartiliivinneranni. Namminersornerulluni oqartussaanerup aallartinnerani ilinniagaqarnissamut qallunaatut pisinnaasariaqarneq oqariartuutaavoq, meeraaninnilu kalaallisut oqalussinnaagaluariarlunga oqaatsikka annaajartuaarpakka. Kingorna isumaq allannngorpoq, ullumikkullu kalaaliunissami oqaatsit sakkugineqarput. Kalaallisut oqaasillit amerlavallaat ilinniagaqarnissaminnut taamatullu inuiaqatigiinni atuuffeqarnissaminnut ajornakusoortitsipput. Ilatta avataanut inissinneqaatissaannik illinniagaqarnikkut politikkeqassanngilagut. Illuatungaatigulli ukiuni kingulliunerusuni Kalaallit Nunaat inukilliartuaarpoq, kisitsisillu suli appariartorput. Tamanna ajoqaaq, Kalaallit Nunaannimi amerlanerussaagut, ikinnerunata. Siunissamimmi inuiaqatigiinnik tamanik, qallunaatut kalaallisullu oqaasilinnik, inissaqartitsisumik pilersitsinissarput pineqarpoq.

Marlunngornermi Inatsisartunut qinersinissaq ukiunut aggersunut apeqqutaalluinnassaaq. Ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqaloqatigeeriaatsimut qinersineq apeqqutaassaaq. Oqaloriaaseq kingunissaqartitsisoq siutinngunartorluunniit. Isumaga naapertorlugu unammilligassagut ineriartortitsinermut, siuariartortitsinermut atugarissaarnermullu saqitissagutsigit Kalaallit Nunaanni nipi kingunissaqartitsisoq, ersarissoq naammassisaqarfiusorlu pisariaqartipparput.

Print Friendly, PDF & Email