Navigate / search

Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatigiinni inissisimanerata pitsanngoriartinnissaanut anguniakkat tigussaasut qulit

Allaatigisaq, allattoq: Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamakkerlutik amerliartunik periarfissaqarlutik qaamanerusumik siunissaqarusupput. Tamanna anguniartillugu Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatigiinni qanoq inissisimanissaanut isummernissarput pingaaruteqarpoq. Peqatigiiffissanik suleqatigiissutinillu amerlanernik pilersitsinngikkutta qanoq ililluta inuussutissarsiutitigut, ilinniakkatigut aningaasarsiornikkullu periarfissanik amerlanerusunik pilersitsissagatta? Nunani tamalaani nunarsuatsinnik pitsaanerusumik pilersitsinissamut FN-llu nunarsuarmiooqatigiinnut anguniagaanut akuunnginngutta qanoq ililluta Kalaallit Nunaanni tunngaviunerpaasutigut pisariaqartitatigut pitsanngorsaassagatta? Uagut isiginnittaatsinni tamanna taamaallaat nunat tamalaat qitiusumik suleqatigiiffiinut qanimut suleqateqarnikkut pisinnaavoq, taamaasiornikkummi nunap tunngaviatigut inuuniarnikkut atugaasigut ineriartortitsinikkullu angusaqarsinnaavugut.

Inuusuttut – Kalaallit Nunaata siunissai

Kalaallit Nunaanni siunissatsinnik pilersitsisussat aallarniutigisigit – inuusuttut. Inuusuttut nunarsuatsinni akuunissaminnut misilittagaqarnissaminnullu periarfissagissaarnerussapput. Nalunngilarput ilinniarluarsimasunik, misilittagalinnik assigiinngissutsinullu paasinnilluartuusunik aqutsisoqarnissaq Kalaallit Nunaannut qanoq pingaaruteqartigisoq. Nunat akimorlugit praktikkerfissat, paarlaasseqatigiiffissat ataatsimoorfiillu amerlanerusut pilersinneqarsinnaappata tamanna pitsanngoriartitsisuussaaq. Tamanna aqqutigalugu inuusuttut nunanut allanut politikkinut, globaliseringimut nunarsuullu sinnerata qanoq ineriartorneranut paasisimasaqalerlutillu paasinnilluarsinnaanngussapput – immitsinnuinnaq isigaluta isikkiveqanngitsumiissanngilagut, nunarsuulli sinnerani suleqatigiittunut pinngitsoorata peqataasariaqarpugut.

Naalakkersuisut aqqutissiuussissapput

Naalakkersuisulli iliuuseqanngippata piumassuseqanngippatalu susoqarsinnaanngilaq. Uagut nunatta siunissaanik aalajangiisoorusuppugut, taamaattoqassappalli siunissap qanoq ittuunissaanik aqqutissamillu takorluuisariaqarpugut. Naalakkersuisut nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut maanna pisunut takorluugassissimanngillat. Assersuutigalugu Parisimi isumaqatigiissummut Naalakkersuisut suliniuteqannginnerunerat isornarluinnarpoq, taamatullu FN-ip Nunarsuarmut tamarmut anguniagaanut suli nuna tamakkerlugu periusissiortoqanngilaq. Nunap immineq soqutigisaanik sullissineq aammalu nunarsuarmioqatigiinnut akisussaaffeqarnissaq peqatigiisinneqarsinnaakutsoorput. Nunanik allanik – Danmarki ilanngullugu, suleqateqarnissamik ersissuteqarneq qimattariaqalerparput. Mattulluta siuariartortitsisinnaanngilagut, allat peqatigisariaqarpagut.

Naligiinneq anguniakkallu tigussaasut qulit

Kalaallit Nunaat imminut tunngasutigut nunanut allanut politikkimik ingerlatsissaaq, Namminersorlutillu Oqartussat inatsisaannut naapertuuttumik nunanut allanut politikkitigut atuuffipput annertusiartuaartissavarput. Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkitigut soqutigisaat iliuuseqarnerunikkut aallunneqassapput, tassanilu Danmark qaninnerusumik oqaloqatigineqartassaaq. Tamannalu naligiiffiunerusumik pissaaq, illuatungeriinnit tamanit. Inuusuttatta ilinniagaqarnissaannut, inuussutissarsiutitigut suleqatigiinnikkut, piujuartitsinikkut Kalaallit Nunaatalu avammut ilisaritinnissaatigut ersarissunik anguniagaqassaagut, taamaasiornikkut niueqatigiinnissami nunanillu allanik peqateqarnissami nammineerluta sammivississinnaassagatta.

 

Taamaattumik nunarsuarmioqatigiinnut akuunissaq pillugu, taamatullu Kalaallit Nunaannik nunarsuarmioqatigiinnut peqataaffiusumik piujuartitsisumillu ineriartortitsinissaq pillugu, Inuit Ataqatigiinniit qunilinik anguniagassaliorsimavugut:

 

  1. Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkitigut iliuutsini ilisimasanik tunngaveqartissavai

Ilisimatusarfimmi Nunarsuarmut tamarmut Nunanullu tamalaanut ilisimatusaatinut Institutimik pilersitsisoqarnissaa piukkunnarpoq, tassanngaanniit issittumi ilisimatusartut nunanut allanut politikkimut nukittorsaataasumik politikerinut ilisimasanik tunniussuisinnaassammata.

 

  1. Nunanut Allanut tunngasutigut sullissivimmi kalaallit amerlanerit

Kalaallit Nunaanni nunani tamalaani suleqatigiinnermut ilisimasaqarnerulernissaq qulakkeerniarlugu assersuutigalugu FN-imi Verdensbankimilu kalaallit atorfinnut periarfissaqarnerunissaat sulissutigerusupparput.

 

  1. Nunanut allanut politikkitigut FN’llu Nunarsuarmut tamarmut anguniagaani siunissami pisortassanik ilinniartitsineq

Nunanut allanut politikkitigut FN’llu Nunarsuarmut tamarmut anguniagaani siunissami pisortassat piukkunnarsarlugillu ilinniagaqartissavagut. Siunnersuutigaarput ukiut tamaasa ”Young Global Leaders”, assersuutigalugu pisani public diplomacymi aamma social entreprenørskabimi kiisalu FN-ip Nunarsuarmut tamarmut anguniagaani ilinniartinneqartassasut.

(public diplomacy: pingaartumik nunanut allanut politikkimut atatillugu sunniuteqarsinnaanerulernissaq anguniarlugu nunap imminut oqaluttuarisinnaaneranik siuarsaaneq.

Social entreprenørskab: Nutaaliornikkut inuiaqatigiinnik peqataasitsisumik aningaasarsiornikkut inerisaaneq.)

 

  1. FN-ip nunarsuarmut tamarmut anguniagai pillugit inatsisartoqatigiit imminnut attavigiinnerat

Inatsisartut tamarmik imminnut ataqqisut FN-ip Nunarsuarmut tamarmut anguniagaanik aallussisuupput. Uagullu aamma Inatsisartuni taamaasiussaagut, Savalimmiunilu Danmarkimilu inatsisartoqatigiit attavigiinnerannut siuarsaassaagut peqatigiillutalu nunarsuarmut tamarmut anguniakkanik siuarsaalluta.

 

  1. Kalaallit Nunaata avammut tunisassiaatigut nunanillu allanik niueqateqarneratigut annertusaanissaq

Kalaallit Nunaat avammut tunisassiornikkut nunanillu allanik niueqateqarnikkut annertusaassaaq, taamatullu inuussutissarsiutinik tunngavigineqartunik arlariinnik inerisaaneq sulissutigissavarput, kiisalu danskit nunanillu allaneersut attuumassuteqartut inuussutissarsiutaat suleqatigalugit Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq tapersissavarput. Suleqatissat tassaasinnaapput USA, Canada, Island issittormioqatigvullu attuumassuteqartut allat.

 

  1. 2030-mi Folketingimi kalaallinut inatsisit atuuttut danskit inatsisaannut naleqqersuunneqarsimassapput

Ukiuni kingullerni sisamani Folketingimi inatsisit 60’kkunneersuut aamma 70’kkunneersut taamaallaat Peqqinnissaqarfimmut tunngasut pinnagit nutartersimavagut. Assersuutigalugulu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinikkut Danmarkimut sanilliullugu pitsaannginnerusumik inissisimannginnissarput pillugu suli inatsiserpassuit nutartigassaapput.

 

  1. Issittup Inatsisartuisa Komitéanni Kalaallit Nunaat namminerisaminik ilaasortanngussaaq

Issittup Inatsisartuisa Komitéanni, Komitéen for Arktisk Parlamentarikerini, aamma naalisarneqartartumi SCPAR, nunat issittuniittut arfineq pingasuusut qinigaasa sinniisaat naapittarput. 2001-miilli Folketingi sinnerlugu IA sinniisuusarsimavoq, Kalaallit Nunaatali, Danmark aamma Savalimmiut peqatigalugit nammineerluni taamatullu imminut sinniisuuffigaluni peqataasalernissaa kissaatigaarput.

 

  1. Attaveqarfiit Friends of the Arcticip, aammalu EU-mi Arktisk Komitép pilersinneqarnissaa

Europa parlamentimi ilaasortat Kalaallit Nunaannut Issittumullu tunngasutigut ilisimasaqarnissaat qulakkeerniarlugu EU-mi ersarinnerusumik sinniisoqartariaqarpugut. Kalaallit Nunaat EU-mi ilaasortaanngilaq, taamaattorli EU-mi politikkimit ingerlanneqartumit annertuumik sunnerneqartarluni. EU-p Issittumi politikkianut tunngasutigut annerpaamik sunniuteqarusukkutta pisussat pinnginnerini iliuuseqartartuusariaqarpugut.

 

  1. Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni Issittumi Nersornaammik ukiumoortumik pilersitsinissaq

Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni Issittumi Nersornaammik ukiumoortumik pilersitsinissaq sulissutiginiarparput. Taamaasilluta Issittumi naleqartitat siuarsarsinnaavagut inuppassuarniillu, kajumissutsimik aallaaveqartumik kulturikkullu suliniuteqartunit suliarujussuit naammassineqartartut akuersorlutigit.

 

  1. Issittup Siunnersuisoqatigiivini Nordisk Rådimilu issittup-nunallu avannarliit suleqatigiinnerannik pitsanngorsaanissaq

Kalaallit Nunaata soqutigisaanik pilersaarusiukkamik siuarsaanerunissaq anguniarlugu issittup-nunallu avannarliit suleqatigiinnerannik pitsanngorsaarusuppugut. Nunani avannarlermiut ilaat Issittumut ilaapput, taamaasillutalu ass. kikkut tamarmik ilinniagaqarnissaannut peqqissuunissaannullu, kiisalu isumagineqarnikkut isumannaatsuunissamut naleqartitatsigut assigiippugut. Ataatsimoorluta nukittuumillu oqariartuuteqartarnitsigut Issittumi Kalaallit Nunaannilu soqutigisagut siuarsarsinnaavagut.

 

Nunarsuarmioqataanermut tunngatillugu siunnersuutitsigut Kalaallit Nunaata politikkikkut atuuffiatigut aningaasaqarneratigullu pitsanngorsaasinnaavugut. Peqatigitillugulu FN-ip Nunarsuarmut tamarmut anguniagaasa eqquutsinneqarnissaannut nunarsuarmioqatigiit suliniutaannut peqataasinnaavugut. Inuiaqatigiit nunanik allanik niueqateqarnitsigut taamatullu niuernermik aallaaveqartumik nunanut allanut politikkeqarnitsigut siuariartortissiinnaavagut.

Avaterput allanngorartuartuuvoq; Trump, Brexit, Kinamiit soqutigineqaleriartuinnarnerup Ruslandillu aarlerinarneruleriartuinnarnerata atugassaqartitaat akuuffigaagut. Isumannaatsuunerullu sanngiillisinneqarneranit taqitsinneqassanngilagut, akerlianillu ilisimasanik ilisimannilluartunillu aallaaveqarluta nunanut allanut politikkitigut inissisimaffipput nukittorsassavarput toraagarpullu ersarissarlutigu. Taamaasiornikkut siunissarput ulorianartorsiortinneqassanngilaq, atugarissaarnerulernissamulli siuariarnerunissamullu periarfissaqalissaagut. Imaanngitsoq ikittuinnarnut atuuttussamik, inuttulli pisinnaasatsigut ineriartortitsinikkut nunarsuarmioqataasuniinnitta nukittorsarneratigut. Tamanut iluaqutaasussamik.

Print Friendly, PDF & Email