Navigate / search

Kalaallit Nunaata namminersortunngornissaata tungaanut ingerlaarfik, F 6

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip, Inuit Ataqatigiinneersup, oqaaseqartitatut oqaasii

Tallimanngorneq 19. januar 2018

Oqaatigineqartut atuupput.

Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut ineriartornerup aqqusaarsimasatta nassatarisaanik pissusissamisoortumik kalaallit namminneq illuminni aqutsisoorusupput. ukiut ingerlaneranni pisani imminnut tunngasuteqartuni kalaallit annertunerujartuinnartumik aqutsisunngorsimapput. Tamannalu Folketingimi amerlanerussuteqangaartut qanimut suleqatigalugillu isumaqatiginerisigut pisimavoq.

Namminersulerusunneq kalaallini misigissusaavoq ingerlassaallunilu, soorlumi inuianni allani taamaattoqartartoq. Misigissuseq tamanna naalagaaniarfigineqarnikkut unitsinneqarsinnaanngilaq aanngartinneqarsinnaananilu. Qaammatini kingullerni Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi oqallinneq iluareqqusaarpasittumik oqaaseqartarnernit sunnersimaneqarpoq. Kalaallit Nunaanni Namminersorluni Oqartussaaneq utertinneqartariaqartumik Dansk Folkepartip oqaaseqarnera Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnissaannut iluaqutaanngilaq. Akerlianilli ajoqutaavoq.

Uanga kalaallit namminersulernissamik kissaataat Dansk Folkepartiimiit taamatut ipitinniarneqartillugu namminersulerusunnermik kissaatip annertusiartornissaanik isumaqarpunga. Kalaallini inuiaqatigiinni amerlanerit namminersulernissamik anguniagaqarput. Tamannalu tamatsinnit ataqqineqartariaqarpoq.

Uanga allatuulli siunissami arlaanni namminersulernissatsinnik takorluugaqarpunga. Amerlavugullu siuttuinnaat sukkavallaamik namminersulernissaannut tunngasumik isumakuluuteqartuusugut. Suna tamaat akigalugu namminersulissagutta inuiaqatigiinni sanngiinnerusutut inissisimasorpassuit katatarisinnaavagut. Inuit Ataqatigiinni inuit tamarmik peqataanissaat pingaaruteqarpoq – aamma inuiaqatigiinni sanngiinnerusut. Inuiaqatigiit inuttut atukkatigut aningaasaqarnikkullu imminnut nammassinnaanissaat anguniagaassaaq. Imaaginnanngitsoq inuiaqatigiit namminersortut, inuiaqatigiilli atugarissaartumik namminersortut. Demokratiimik paasinninneq, inuttut pisinnaatitaaffinnut ataqqinninneq ataasiakkaallu isumannaatsuunissaat, tamakkuupput Kalaallit Nunaata Danmarkimiit kusanarnerpaatut ilikkagaqarfigisimasai, tamakkulu pillugit qujavugut.

Inuit Ataqatigiinniit inuiaqatigiit kalaallit aningaasaqarnikkut nukittuut nutaaliaasullu, amerlanerillu peqataaffigisinnaasaat, sulissutigivagut. Tassanilu nunat suleqatigisat, Danmarki ilanngullugu, avammut isigisumik tigussaasumillu suleqateqarusuppagut. Isumaga naapertorlugu akit inissisimalluarfiini Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit Nationalbankillu mianersoqqusinerinut, Kalaallit Nunaatalu piffissami aggersumi aningaasamiilernissaanut eqqaasitsinerinut tusarnaartariaqarpugut.

Ullumikkut ilorraap tungaanut ingerlavugut, ingerlavissarpulli suli annertuvoq. Kalaallini inuiaqatigiinni piitsut pisuullu imminnut ungasipput. Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut inuttullu atukkatigut amerikkarmiut naligiinngitsumik inissisimanerannut eqqaanartumik naligiinngittoqarpoq. Inuit Ataqatigiinniit annertunerusumik naligiittoqalernissaanik sulissutiginnippugut. Meeqqat amerlavallaat atugarliortuupput angerlarsimaffiullu avataani najugaqarlutik. Naalakkersuisuneeqataanitsigut meeqqat tamarmik toqqissisimasumik meeraaffeqarnissaannik, akisussaaffimmillu tigusaqarlutik nukittunerusunik ilaqutariinnik qulakkeerinninnissamik sulissuteqarpugut. Ikippallaartut meeqqat atuarfiannik naammassinnittarput atuaqqillutillu. Taamaattumillu meeqqat atuarfiata nukittorsarneqarnissaanik taamatullu amerlanerit atuarnerminnik naammassinnittarnissaannik Inuit Ataqatigiinniit suliniuteqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Tulleriiaarinerit allanngortitsinerillu pisariaqartut iluatsissappata taava namminersornermut annerusumut aqqutissiuissaagut. Ullumikkut iliuutsigut Kalaallit Nunaata siunissaanut pingaaruteqartorujussuupput. Inuiaqatigiinni susassaqarfiit qitiusut arlaliusut ullumikkut suli danskiniit akisussaaffigineqarput. Matumani folketingimiittuusugut ersarissumik suliassaqarpugut. Kalaallit Nunaat peqatigalugu susassaqarfiit 32-iusut pitsanngorsarneqarnissaannik akisussaaffeqarfigisagut nukittorsassavagut. Taamatut pisussaaffeqarpugut – akisussaaffeqarpugut.

Imminnut assortuuttutut isikkoqartumik ataatsimuussuseq qasukkaanertigut pigiinnarneqarsinnaavoq. Naalagaaffeqatigiinneq peqatigiit tamarmik piumasaqaatinik akuersaarnerannik taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq. Taamaattumillu kalaallit namminersulernissamik kissaataannik qallunaat partiivisa ataqqinninnissaat apeqqutaavoq, minnerunngitsumillu siullertut Kalaallit Nunaata nammineerluni oqallisiginninnissaanut eqqissisimatitsinissaq apeqqutaalluni. Piffissaq utertissinnaanngilarput taamatuttaaq akisussaaffik.

Print Friendly, PDF & Email