Navigate / search

Kalaallit Nunaat – nuna periarfissanik ulikkaartoq?

Aaja Chemnitz Larsenimit, Folketingimi ilaasortamit, Inuit Ataqatigiinneersumit oqallissaarut

Ukiut kingulliit arlalitsigut inuussutissarsiornerup tungaatigut ineriartortitsinermut isumassarsinermilu piviusunngortitsinermut tunngatillugu tukkatarinnittoqarnerusalernikuuvoq. Inuussutissarsiornerup tungaatigut ineriartorneq suliffissanik pilersitsisarpoq, periarfissiisarluni siunissamullu neriuuteqalersitsisarluni. Taakku saniatigut Kalaallit Nunaata avammut isikkivini pitsanngorsartussaavaa

 

Kalaallit Nunaannut nunanullu issittunut nunat assigiinngitsut akornannit aningaasaliisoqarnissaat anguniarlugit.

 

Inuussutissarsiornikkut ineriartornitsinni Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqqaniittutut isiginissaa ulorianarpoq Kalaallit Nunaannilu inuussutissarsiornikkut nammineerluta taamaallaat immitsinnut ilippanaateqartittutu eqqarsassagutta aamma ulorianarluni.

 

Niuernerup tungaatigut Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqqani inissisimanngilaq. Amerlasuutigut nunarsuarmi inissisimanerput matoqqasuuvoq oqaluttuarisaanerlu isigissagaanni politikkikkut avammut matoqqasuuneq ingerlanneqartarnikuulluni. Pissaanilissuit marluk niueqatiginissaannut periarfissat ammarutsigit; tassa EU-mut niuerneq Amerikalu Avannarlermut niuerneq ilippanaatissagut annertusissapput.

 

Politikkikkut pilersitsiniarnikkut siuariartorneq nunaniillu allanit aningaasaliiffigitinnerit ammaffiginissaat pisariaqarput. Taamaaliunngikkutta nunamit noorarnerit annertusissapput. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ineriartortitsineq nunanit allanit aningaasaliiffigineqartoq aningaasanik qulakkeerinnissinnaavoq taamaalillunilu atugarissaarnissatsinnut, suliffinnik pilersitsinernut inissanullu ajunnginnerusunut ammaanissamut qulakkeerinneqataasinnaallutik.

 

Aningaasaleeqataaffiginissatsinnut nunarput tuniniaaffittut atussallugu mikivallaarpa?

 

Nunanut allanut niueqateqarnerput aalisakkanik avammut tunisinermut pitoqqasutut ippoq. Sanaanik allanik avammut tunisiniarutta taamatullu Kalaallit Nunaannit niueqateqarneq annertusillugu piviusorsiorpaluttunik inerisimarpaluttunillu pilersitsinissamut iluarsartuullugu pilersaarusianik qulakkeerinnittariaqassaagut.

 

Folketingimi sulininni Kalaallit Nunaannit sanaanik nunanut allanut tuniniaanernut ammaaniaraangama qallunaat ambassade-anniit aperineqakkajuttarpunga suut tuniniarnerigut? Ineriartornissatsinnut apeqqutit taamatut ittut akisinnaanissaat pingaaruteqarluinnarput.

 

Nunani Issittuni aningaasaliinerit – Danmarkip suliassai?

 

Danmarkimi Udenrigsministeria ukiumi nutaami qanoq nunani issittuni isumassarsianik piviusunngortitsisinnaanitsinnut, sanaartugassanik suliassinneqarnissatsinnut suliffinnillu qanoq aningaasaliinissamut tunngasumik nalunaarusiorpoq. Inerniliinerni annerni aningaasaleeqataasussanik aarlerinarsinnaasunik pilersitsisoqarnissamut amigaateqarneq suliffeqarfinni mikinerni anngajaanilu unammillernarsinnaasutut taaneqarput tamannalu nunani issittuni tamani siuariarnissamut aporfittut unammillernartutut taaneqarluni.

 

 

Aarlerinarsinnaasunik aningaasaleeqataanerit pingaartumik aallarterlaanut suliffeqarfinnullu anngajaanut tunngatillugu iliuuseqarsinnaanerput amigaataavoq taamaalillunilu taamatut amigaateqarneq inuussutissarsiornerup tungaatigut ineriartortitsinermut ajornerusumik tunngaveqalersitsisarluni.

 

Nalunaarusiami kinguneqartussamik isumasiorluni siunnersuutigineqarpoq pisortaqarfiit namminersortullu akornanni tuniseqatigiinnerusoqartariaqartoq suliffeqarfinnullu aallarterlaanut siuarsaanermut suleqatigiittoqartarnissaa siunnersuutigineqarluni. Nunatsinni tamanna siunnersuutigineqarnera paasinarpoq inuussutissarsiornerup tungaatigut suliniutit kommuninut sullissisunit, soorlu Arctic Circle Business-imit aamma Sermersooq Business Council-imit siuarsarneqartarmata. Iluarsartuulluguli pilersaarusiagut siunnersuisoqateqarnissamut pisariaqartitsipput, soorlu aamma aningaasaliinernik pisariaqartitsillutik.

 

Taamaalillutimmi nunani allani niuernermi ingerlalluarnerusinnaalissapput Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni ataannassappata niuerfissat ikippallaarneri apeqqutaasinnaassammata.

 

Unittoorneq imaluunniit ineriartorneq

 

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorneq isigissagaanni Namminersorlutik Oqartussanit suliffeqarfiit pigineqartut amerlasuut takuneqarsinnaapput, soorlu aamma namminersortut pilersitsilluarsimasut takuneqarsinnaallutik. Tamarmik naleqalersitsisuupput nunatsinni kiffartuussimmata, taamaattorli Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit ikitsuinnaat avammut tunisisarlutik.

 

Politikkikkut namminersornermut- namminerlu kiffartuunnissamut suliat immitsinnut inuiaqatigiittut sullinnerinnatsinnik kinguneqalersitsivoq.

 

Inuussutissarsiornermi immitsinnut kiffartuutiinnassagutta unittoornermik kinguneqarsinnaavoq.

 

Taamaammat inuussutissarsiornerup iluani immitsinnut allatut isigisariaqalerpugut – tassa ineriartornermut nunanullu siuariartornernut sunneeqataasariaqalerpugut. Isiginneriaaseq nutaaq Kalaallit Nunaannut ammaassisuusussaavoq nunarsuarmut politikkikkut aningaasatigullu ammaassisuusussaassalluni.

 

Inernerit Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq pitsanngorsassavaat

 

Inuit Ataqatigiit Folketingimi Kalaallit Nunaanni nunap atortulersugaanerata aningaasaliiffigineqarujussuarneranut ilaanikuuvoq taassumallu kingunerisaanik 200 millionit koruunit missaani Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut pitsanngorsaanermut ingerlanikuullutik.

 

Aningaasaliinerit taamatut ittut nuna tamakkerlugu nioqquteqarfinnik ammaanissaannut sunneeqataasinnaapput taamaalillitillu Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ajunngitsumik ineriartortinnissaanut sunneeqataasinnaassallutik.

 

Taakku saniatigut Inuit Ataqatigiit Folketingimi kalaallinut siuarsarnissamut illumik Danmarkimi pilersitseqataanikuupput. Siuarsarnissamut illu kalaallinut Danmarkimut siumullu isigissagaanni nunanut allanut kalaallinut pilersitsisartunut niueqateqarnissamut ajornannginnerusumik ammaanissamik periarfissiissaaq.

 

Piviusorli tassaavoq inernerit amerlanerit Inuit Ataqatigiinnit Folketingimit aallarnerneqartut inuussutissarsiornermut ineriartortitsinissamut tunngassuteqartut. Tamanna taamaappoq aningaasaqarnerput pitsanngorsarneqarniassammat taamaalillutalu atugarissaarnissatsinnut inuiaqatigiinnilu ineriartornissatsinnut iluaqutaaniassammat. Nuna tamakkerlugu isummanik piviusunngortitserusuttunik namminersorusuttunillu takusaqartarnikuuvunga tamannalu siunissamut neriuuteqalersitsivoq.

 

Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermut pitsanngorsaanissaq tamanit soqutigineqartariaqarpoq

 

 

Tungujortunik iseqarnertik pillugu Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermut aningaasaliineq ajorput Danmarkillu Kalaallit Nunaannut soqutiginninnera amerlanertigut isornartorsiorneqartaraluartoq piviusumik nassuerutigisariaqarparput nammineerluta nunanik allanik niueqateqarneq pitsanngorsarsimanagu.

 

Killilersugaanngitsumik niueqateqarsinnaanermut isumaqatigiissut, iluarsartuullugu pilersaarusianut inerisaanerit Kalaallit Nunaannillu sulianik nunanut allanut tulluarsaanerit suliniutitta ilagissavaat. Minnerunngitsumik aamma Kalaallit Nunaannut aningaasaliisussanut tulluuttunik suliaqartariaqarpugut – ass. atserlugu “Invest in Greenland”.

 

Kikkut aningaasaleeqataassanersut apeqqutaaqataasussaasoq qanorlu Kalaallit Nunaannut  aningaasaliisoqassanersoq apeqqutaalluni. Taamatut eqqarsassagaanni Danmarki suleqatigiuminarneruvoq ass. diktatorilerlutik aqutsisoqarfimmit Kinamit aningaasalerneqarnermit. Taamaalillutimmi nunat issittuniittut iserfigisinnaalernissaannut akiliisinnaapput taamaaliussappatalu Afrikamisut ingerlanissaa ernumanaateqarsinnaalluni.

 

Nunani Issittuni Aningaasaliinissamut fondiliortoqarnissaa piffissanngorpoq

 

Timmisartoqarfimmut aningaasaliineq, ass. Danmarkimit naalakkersuisunik atorneq aningaasaqarnikkut Kalaallit Airports-inut iluatinnartumik pilersitsivoq tamanna 1 milliardit koruuninik naleqarmat.

 

Inuit Ataqatigiit Folketingimi Nunani Issittuni aningaasaliinermut fondimik ataatsimut pigineqarsinnaasumik pilersitserusunnikuupput taamaalilluni fondimi aningaasaqarnissaa naalagaaffimmut akiligassartalik qulakkeerneqarsinnaammat. Taamaaliorneq fondimik aallarniinissamik piviusunngortitsinissamillu aallarneeqataasinnaavoq. Fondimik taamaattumik peqarutta takornariaqarnermut, inissaqarnermut, pilersitsinissamut suliffeqarfinnullu inooqatigiinnut aningaasaliinermut tunngasunut aningaasaliinissamut orniginartinneqarnissaanut qaninnerulissaagut. Suliniutit taamaattut inuussutissarsiornermut ineriartortitsinissamut annertuumut iluaqutaasinnaapput taamaalillunilu aningaasaqarnitsinnut sanngiiffiit ikilisissinnaallugit, ass. aalisakkanut nunani allanut akinut sanilliutissagaanni sanngiiffiit annikinnerulersinnaassallutik.

 

Naggasiullugu apererusuppunga Naalakkersuisut Nunani Issittuni fondiliortoqarnissaa qanoq isumaqarfigineraat? Akissutissaq erseqqissumik akineqarsinnaanngilaq inernernullu assigiinngitsunut ingerlatitsisuulluni. Siornatigut Naalakkersuisut Nunani Issittuni fondiliortoqarnissaa akerlerisarnikuuat maannali ataatsimut aningaasaliiffissamut aningaasaateqarnissaq akuersiffiginikuullugu. Tamanna tunuliaqutigalugu ataatsimut Nunani Issittuni aningaasaliinermut fondimik sanasoqarnissaa tulluartutut nalilerneqarsinnaannginnerpa?

Print Friendly, PDF & Email