Navigate / search

Oqalugiaatit saqqummiussallu

Isumasioqatigiinnermi “Råstoffer i Arktis – de udenrigspolitiske udfordringer” oqalugiaatit saqqummiussallu uani atuarneqarsinnaallutillu tusarnaarneqarsinnaapput.

Neriuppugut alakkaaqqikkumaartutit.

Saqqummiussat talerpiup tungaani nassaassaapput.

Aallarniilluni oqaaseqaatit

Issittumi aatsitassat ikummatissallu – nunanut allanut tunngasunut politikkimi unammilligassat

Aallarniilluni oqaaseqaatit

Sara Olsvig

Asasakka isumasioqatigiinnermi peqataasut, asasakka saqqummiisussat, asasakka suleqatit

Tikilluaritsi Inuit Ataqatigiit Folketingimi siullermeerluni isumasioqatigiisitsineranut , taaguutilimmut ”Issittumi aatsitassat ikummatissallu – nunanut allanut tunngasunut politikkimi unammilligassat”.

Nuannerluinnartumik majip aallaqqaataasioreerluta, aalisartut piniartullu kattuffiat KNAPK peqatigalugu Kalaallit Nunaanni qangarsuarniilli inuutissarsiutaanikuusumik, puisinniarnermik, saqqumilaartitsiffigisatsinnik, ullumi Kalaallit Nunaanni siunissami inuutissarsiutissanut nutaanut saassaagut. Tassani pineqarput Kalaallit Nunaanni aatsitassat ikummatissallu, isumalluutit uumaatsut, aammalu suliffissuarujussuit ingerlanneqalersinnaajumaartussat taakkununngalu attuumassuteqartumik eqqarsaatigisassat, inunnik isumaginninermit avatangiisiniillu nunanut allanut tunngasumik politikkimut.

Sivisuumik ilisimaneqarnikuuvoq Kalaallit Nunaat pisuussutinik annertuunik toqqortaqartoq. Aamma a-taatsimut isigalugu Namminersornerulernerup kingorna Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisoqarnikuunngilaq, pisuussutinik taakkuninnga ineriartortitserusunngitsunik. Minnerunngitsumik Namminersornerup eqqunneqarnerata kingorna tamatumalu kinguninnguatigut aatsitassanik ikummatissanillu oqartussaanerup nunatsinnut nuunneqarneratigut sammineqarlualerpoq qanoq iliornikkut Kalaallit Nunaanni pitsaanerpaamik imminullu illersorsinnaanerpaamik aatsitassaatitsinnik iluaquteqarniarsinnaanersugut.

Inuit Ataqatigiinni aatsitassat suliffissuarujussuarnillu ingerlatsisoqalersinnaanera ingerlaavartumik tunnga-viasigut isummerfigisarpavut. 2011-mi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi uran-imut tunngatillugu isumarput naqissuseqqipparput – tassalu naaggaarluinnarnerput – soorluttaaq aamma aatsitassaqarnikkut suliffissuarujussuaqarnikkullu inuutissarsiutinik periarfissat eqqarsaatigalugit avatangiisinut isumaginninnermullu tunngasunik isummerfeqartugut.

Sapaatit akunneri marlussunnguit matuma siorna taamatut tunngaviatigut isummersimanitta ilai immitsinnut eqqaasitsissutigeqqippagut. IA-p nunat allamiunik annikinnerusumik akissarsiaqartitsilluni sulisoqarnissaq nalorninaatsumik akerleraa, kissaatigiuarsinnarparput avatangiiit pillugit oqartussatut suliarinninneq oqartussatut suliarinnernernit allanit avissaartinneqarnissaa, aammalu kissaatigaarput paasisitsiniaanerit tusarniaanerillu attuumassuteqanngitsumik ingerlanneqartalernissaat.

Uagutisumarput malillugu, tunngaviatigut isummernerit taakku tassaapput Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutinik annertusiartorfiusunik ineriartortitseqqiinermi aalajangiisarnissanilu toqqammaviusariaqartut.

Kalaallit Nunaata nunallu allat, Issittumiittut Issittumiinngitsullu, akornanni attaveqarneq aamma ukiorpassuanngortuni ingerlanneqarpoq. Taamaattoq qularnaquteqanngilaq ukiuni makkunanerpiaq Kalaallit Nunaat nunanit allanit soqutigineqarnerujartuinnarmat. Taamaattoqarneranullu qularnanngitsumik aatsitassat annertuumik peqqutaaqataapput.

Namminersorneq pillugu inatsimmi, soorlu aamma Kunngeqarfiup Danmarkip Issittoq pilllugu iliuusissaani pisoq, Kalallit Nunaanni Danmarkimilu akuersaarneqarpoq, nunanut allanut politikkeqarneq pillugu Naalagaafeqatigiinnerup iluani nunat taakku marluk akornanni suleqatigiinneqassasoq ataqatigiissaarisoqarlunilu. Soorlu Namminersorneq pillugu inatsimmut aallarniummi allassimasoq , (issuarpara) ” inatsisip matuma tunngavigai Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni peqatigiinnermi naligiimmik ataqqeqatigiinnerup

tatigeqatigiinnerullu siuarsarnissaannik kissaateqarneq. Tamatumunnga naapertuuttumik inatsisip matuma tunngavigaa Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut naligiissutut isumaqatigiissutaat”, issuaaneq naavoq.

Inatsisip kapitali 4-aa nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkimut tunngavoq. Tassani erseqqissarneqarpoq, danskit nalakkersuisui nunatsinnilu Naalakkersuisut akornanni inuiat assigiinnitsuni pissutsit pillugit suleqatigiissasut. Suleqatigiinnermili nangittumik tunngaviuvoq, suliassaqarfiit taakkorpiaat Namminersorneq pillugu inatsisip attuufiani Kalaallit Nunaannit tamakkiisumik oqartussaafigineqalersinnaannginnerat.

Ilutigisaanik aatsitassat tungaatigut ineriartortitsineq uatsinnut Kalallit Nunaanniitunutisumagisassanngortinneqarpoq, pisariaqarporlu Danmark-imik angusaqarusuffiusumik suleqateqarnissarput namminersorluni oqartussaanerup anersaava eqqortinniassagutsigu, tassaasoq Kalaallit Nunaa nni attanneqarsinnaasumik aningaa-saqarniarnikkut ineriartortitsisoqassasoq.

Taamaalilluta Naalagaaffeqatigiinnermi unammilligassaqaqatigiippugut, nunanut allanut politikkeqarnerup tungaatigut ataqatigiissaarilluarnissamik illua-tungeriimmillu akisussaaqatigiinnermik piuamasaqarfiusunik.

Unammilligassat tamakku isumasioqatigiinneq manna atorlugu ersarillisarusuppagut, siunertaralugu politikerit kalaaliugunik qallunaajugunilluunnit nunanut allanut politikkimut tunngasutigut ataatsimoorussavut pillugit paasisimasaqarnerulernissaat.

Nuannaarutigeqaara isumasioqatigiinneq taama peqataaffigilluarneqartigimmat. Minnerunngitsumik saqqummiisussat eqqarsaatigalugit. Maanna aallartissavagut immikkoortut marluk pissanganarluinnartut. Immikkoortumi siullermi sammissavagut suliat suut ingerlanneqarnersut, unammilligassat periarfissallu. Immikkoortut appaani isumasioqatigiinnerup matuma qiterisaa tikissavarput, Kalaallit Nunaanni aatsitassat tungaasigut sillimaniarnikkut illersornissakkullu pissutsinik paasissutissiiffigineqarutta.

Qujanaq


Minik Rosing
Minik Rosing

Minik Rosing

Isumasioqatigiisitsinermi saqqummiisuni aallarniisuuvoq Minik Rosing, Geologisk Museumimi Ilisimatooq. Nunatsinni aatsitassalerinerup oqaluttuassartaa pingaarutaalu quianartortalilaarlugu saqqummiuppaa.

Minik Rosingip saqqummiussaa ataani takuneqarsinnaavoq, uanilu tusarnaarneqarsinnaalluni.

Minik Rosing IA Råstofkonference.pdf


Jørgen Hammeken-Holm
Jørgen Hammeken-Holm

Jørgen Hammeken-Holm

Namminersorlutik Oqartussat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfianniit Allaffimmi Pisortaq Jørgen Hammeken-Holm saqqummiussivoq taajuserlugu: “Råstofsaktiviteter i Grønland: dilemmaer og udfordringer”.

Jørgen Hammeken-Holmip saqqummiussaa ataani atuarneqarsinnaavoq, uanilu tusarnaarneqarsinnaalluni.

Jørgen Hammeken.pdf


Karen Hanghøj
Karen Hanghøj

Karen Hanghøj

Statsgeologi Karen Hanghøj GEUSimiit saqqummiivoq, taajuuserlugu “Råstoffernes kritikalitet og dynamik – Arktiske udfordringer”.

Karen Hanghøjip saqqummiussaa ataani takuneqarsinnaavoq, uanilu tusarnaarneqarsinnaalluni.

Karen Hanghøj IA_Arktisk_konf2012.pdf


Anders Mosbech
Anders Mosbech

Anders Mosbech

Seniorforsker Anders Mosbech fra Aarhus Universitet, tidligere DMU, holdte oplægget “Den miljømæssige udfordring og det arktiske samarbejde”.

Oplægget kan ses som pdf-fil herunder, og høres som lydfil her.

Anders Mosbech.pdf


Niels Andersen
Niels Andersen


Niels Andersen

Vicedirektøri Niels Andersen DTU Space-miit saqqummiussivortaaq, ateqartoq “Rummet som fundament for infrastruktur i Arktis”.

Niels Andersenip saqqummiussaa ataani atuarneqarsinnaavoq saniatigullu uani tusarnaarneqarsinnaalluni.

Niels Andersen.pdf


Andreas Uldum
Andreas Uldum


Andreas Uldum

Inatsisartuni Inuussutissarsiornermut ataatsimiititaq sinnerlugu Siulittaasup Tullia Andreas Uldum saqqummiivortaaq ateqartoq “Inatsisartuts ansvar og beslutninger i forhold til råstofindustriudviklingen i Grønland”.

Andreas Uldumip saqqummiussaa ataani atuarneqarsinnaavoq uanilu tusarnaarneqarsinnaalluni.

Erhvervsudvalget.pdf


Claus Grube
Claus Grube

Claus Grube

Udenrigsministeriamiit Departementchef Claus Grube saqqummiussaa ateqarpoq “Arktis og den internationale udvikling”.

Ajoraluartumik saqqummiussaa atuarneqarsinnaanngilaq, kisiannili uani tusarnaarneqarsinnaalluni.


Nils Wang
Nils Wang

Nils Wang

Forsvarsakademimi Pisortaq, Kontreadmiral Nils Wang, saqqummiivoq taajuuserlugu “Råstoffer, rigdom og realpolitik – er Rigsfællesskabet klar?”

Saqqummiussaa ataani atuarneqarsinnaavoq, uanilu tusarnaarneqarsinnaalluni.

nils wang.pdf


Karsten Jacob Møller
Karsten Jacob Møller

Karsten Jacob Møller

Dansk Institutimi Internationale Studier (DIIS) sinnerlugu saqqummiivoq Senioranalytiker Karsten Jacob Møller, saqqummiussaa ateqartoq “Sikkerhed i Arktis. konflikt eller samarbejde?”.

Ajoraluartumik taassuma saqqummiussaa atuagassanngorlugu nassaassaanngilaq, kisiannili uani tusarnaarneqarsinnaalluni.

Karsten Jacob Møller


Peter Bay Kirkegaard
Peter Bay Kirkegaard

Peter Bay Kirkegaard

Dansk Industri sinnerlugu chefkonsulent Peter Bay Kirkegaard saqqummiivoq taajuuserlugu “Adgangen til kritiske råstoffer – erhvervslivets perspektiv på udfordringene”.

Peter Bay Kirkegaardip saqqummiussaa ataani atuarneqarsinnaavoq, saniatigullu uani tusarnaarneqarsinnaalluni.

Peter Bay Kirkegaard.pdf


Steffen Weber
Steffen Weber

Steffen Weber

EU Arctic Forum sinnerlugu Secretary General Steffen Weber saqqummiivoq taajuserlugu “The role of Europe in the Arctic – the developing EU policy on the Arctic”.

Ajoraluartumik saqqummiussaa atuagassanngorlugu nassaassaanngilaq, kisiannilu uani tusarnaarneqarsinnaalluni.


Naggasiineq

Issittumi aatsitassat ikummatissallu – nunanut allanut tunngasunut politikkimi unammilligassat

Sara Olsvig

Peqataasut tamassinnut qujanaq. Internetti iluaqutigalugu nunatsinni allanilu isiginnaartunut tusarnaartunullu qujanaq. Nuannaarutigeqaara isumasioqatigiisitsinerput taama soqutigineqartigimmat. Ullumi tamatta ilisimasagut annertusingaatsiarpagut. Tusarnaarpagut saqqummiussinerit qaffaseqisumik immikkut ilisimasaqar-nermik ersersitsisut, immikkoortumilu siullermi aappaanilu saqqummiisut aammaarlunga immikkut ittumik qujaffigerujussuarusuppakka.

Soorlu ullumi tusaallugulu takusinnaagipput, aatsitassat pillugit politikki nunanut allanut politikkimit avissaartissinnaanngilarput. Aamma naqissuserneqaqqippoq, aatsitassanut tunngasut Kalaallit Nunaanni namminermi oqartussaaffigineqartut. Maannakkorpiarlu Namminersorneq pillugu Inatsimmik timitaliiniarneq ingerlapparput, taanna maani Folketingimi majimi 2009 akuersissutigineqarpoq, atortuulersinneqarlunilu junimi 2009.

Aamma assersuutinik pivugut , sorpianut tunngasutigut Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu nunanut allanut politikkikkut unammilligssaqarnersoq. Namminersorneq pillugu Inatsimmi aallarniut issuaavigeqqikkusuppara, tassani allassimammat , ”inatsisip matuma tunngavigai Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni peqati-giinnermi naligiimmik ataqqeqatigiinnerup tatigeqatigiinnerullu siuarsarnissaannik kissaateqarneq.”

Aallarniininni oqaatigeriikkattut Kalaallit Nunaanni partiit tamarmik immikkoortitaarlutik aatsitassat suliffissuarujussuaqarnerullu tungaatigut unammilligassarpassuit isummersorfigaat. Uagut Inuit Ataqatigiinnit 2011-mi nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi aalajangiunneqartut ilaat qanittukkut ineriartorteqqippagut. Uagut nunat allamiunik annikinnerusumik akissarsiaqartitsilluni sulisoqarnissaq kissaatiginngilarput, aamma isumaqarpugut avataaninngaannit suliartortunut atorfeqarnikkut atugasssarititat pillugit isumaqatigiinniarnerit sulisartoqarnerup iluani attuumassuteqartunit isumagineqartariaqartut. Peqatigitillugu isumaqarpugut avataaninngaannit suliartortut eqqarsaatigalugit atugassarititatigut minnerpaaffiliisoqartariaqartoq, tassami soorlu aamma ullumi tusaripput piffissami aggersumi taakkunannga nunatsinnut tikittoqarnissaa naatsorsuutigisinnaavarput.

Suliniutini annertuuni avatangiisit pillugit oqartussaasutut suliaqarnermut tunngasut taakkunannga allatigut nalinginnnaasumik suliaqarnernit immikkoortikkusuppagut, aamma kissaatigaarput attuumasuteqanngitsutut inissisimasunit paasisitsiniaanikkut tusarniaanikkullu ingerlatassat suliarineqarnissaat. Peqatigisaanik ilisimaarivarput, suliffissuit soorunami nunatsinnukarniartut aningaasatigut iluanaaruteqarusullutik, taammammallu aamma uagut nunatsinni suliffinnik aallartitsisinnaanissaaat pilerinartuutittar iaqarparput. Tamakku pillugit oqimaaqatigiissaakkamik akileraartarnikkut akileraarusersuinikkullu iluarsartuusserusuppugut, qulakkeeru-sullugu sapinngisamik annertunerpaamik nunatta karsianut inuiaqatigiinnullu kalaallinut iluanaaruteqarnissaq.

Tamakkuupput suliassat ilaat nunatta iluani suliarisavut. Qularutissaanngilaq nalunnginnatsigu akisussaaffimmik qanoq angitigisumik tigummiaqarluta – qularutiginngilara nunatsinni partiit tamarmik tamanna nalun-ngikkaat – tamannalu akisussaaffk tigorusupparput.

Soorlu aallarniininni oqartunga Kalaallit Nunaata tungaanit pisariaqartipparput Danmarkimik aaqqissuulluakkamik suleqateqarnissarput namminersorluni oqartussaanerup anersaava eqquutsinniassagutsigu, tassaasoq Kalaallit Nunaanni attanneqarsinnaasumik aningaasatigut ineriartortoqarnissaa.

Naggasiullugu Kalaallit Nunaanni qangarsuarniilli inuutisarsiut pillugu oqaaseqalaarniarpunga – tassalu puisinniarneq – ippassaq akerliussutsimik takutitsiffigisarput. Aana tajaq puisip amianit sanaaq. Tassaavoq piniarnermut aalisarnermullu kattuffiup KNAPK’p Piniartut Tapersersukkit-mik taallugu paasisitsiniaaneranneersoq. Taanna uanga atorpara piniartunik kalaallinik tapersersuininnut ilisarnaataatillgu – aammami IA-mi oqareernitsitut – soorunami kissaatigaarput aatsitsassat suliffisuarujussuaqarnermillu sukkassorujussuarmik ineriartortitsinermut peqatigitillugu aamma pisuussutivut uumassusillit pillugit inuutissarsiuteqarnermik ineriartortitsinissaq. Aalisarneq suli inuutissarsiutigaarput annerpaaq, aammalu ilimanarluni ukiuni aggersuni amerlangaatsiartuni taamaattuarnissaa, aammalu pisarineqartartut nunatsinni innuttaasunut pingaaruteqar-tuassapput nerisassanik peqqinnartunik pilersorneqarsinnaanerput eqqarsaatigalugu.

Piviusumimmi oqassagaanni ingerlataq manna qularnaveeqqutitaqanngiaq, pingaarnerpaavorlu nunatta avatangiisittalu paarilluarnissaat kinguaariit tullissavut eqqanaarunniarlugit.

Aammaarlunga aggersimasut saqqummiisullu aammalu internettikkut isiginnaartut tusarnaartullu tamassinnut qujanaq.

Naggaataagut immikkut Martin Breum ANGISUUMIK qutsavigerusuppara patajaatsumik pitsaasunillu apeqquteqartarluni isumasioqatigiinnermik aqutsilluarneranut. Naggaterpiaatigullu minnerunngitsumillu IA Folketingimi sulisuinut: ilisseqarsimanngippat isumasioqatigiinneq pisimanavianngilaq, qujanarujussuaq.

Print Friendly