Navigate / search

Inuit Ataqatigiit danskit aningaasanut inatsisaannit naatsorsuutigisaat

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Sapaatip akunnerani matumani folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip (IA) danskit aningaasaqarnermut ministeriat Kristian Jensen (V) ataatsimeeqatigivaa, tassanilu danskit aningaasanut inatsisaanni kalaallinut tunngassuteqartut nangittumik eqqartuiffigineqarput. Ataatsimiinnermi Aaja Chemnitz Larsenip ilaatigut Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut nukittorsarneqarnissaannut, kiisalu kalaallinut Danmarkimiittunut taamaassorinninnerit annikillisarnissaannut pinaveersimatitsinissanullu iliuusissanut tunngasunut pisariaqartitsisoqarnera  naqissuserpai.

”Aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnerni kalaallit folketingimi ilaasortaatitaasa peqataasalernissaannut aqqutissiueqataanera tulluusimaarutigivara. Ilaatigut inatsisinik atuutsitsinerup tungaatigut aningaasanik illuartitsinissanut uteriisernissatsinnut periarfissaqalernerput kalaallinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqaaq.” Aaja Chemnitz Larsen 2018-imut aningaasanut inatsimmut naatsorsuutigisani pillugit oqarpoq.

Kulturikkut ingerlassat atassuteqartitsilerlutillu taamaassorinninnernik pinaveersimatitsissapput

Nalunaarummi 2015-meersumi IMR-ip qulaarpaa ”Kalaallit Danmarkimiittut affaat tikillugit immikkut isigineqartutut danskiniillu taamaassorisatut  isumaqarfigineqarlutik inuusut”. Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq pillugu danskinut inuusuttunut atuartitsissutinik sanaartoraanni, Danmarkimi kalaallit  kulturikkut amerlanerusunik ingerlassaqarnerisigut, ataatsimullu isigalugu Danmarkimi Kalaallit Nunaannut kalaallinullu tunngasunik ilisimasassatigut annertusaagaanni, taava taamaassorinninnerit annikillisarneqarsinnaasut folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

Taamaattumik Aaja Chemnitz Larsenip Kristian Jensen ataatsimeeqatigigamiuk danskit naalakkersuisuiniit iliuuseqarnerusoqarnissaanik ujartuiffigivaa. Tigussaasutullu Danmarkimi meeqqat atuarfianni Kalaallit Nunaat pillugu annertunerusumik ilisimasaqalersitsinissamut paasiniaanissaq ujartorpaa. Paasiniaanermi qallunaat atuarfiini ilisimasaqarnerulernissamut ilinniartitsissutissatigullu qulakkeerinninnissami iliuusissat suussanersut paasineqarsinnaapput.

Ataatsimiinnermittaaq ingerlassat ingerlalluartut tapersersorneqarnissaasa pisariaqarnerat folketingimi ilaasortamit naqissuserneqarpoq. Tigussaasutut suliniut Nukiga, Aarhusimi Kalaallit Illuannit aallarnerneqarsimasoq taakkartorneqarpoq. Nukiga aqqutigalugu Danmarkimi Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit  ilisimasaqarnerulernissaq, taamaassorinnittarnernik annikillisaanissaq, taamatullu nunat inuiaallu taakkua marluk akornanni peqatigiinnissamut aqqutissiuinissaq kulturikkut inuussutissarsiutitigullu suleqatigiinnikkut iliuutsit aqqutigalugit anguniarneqarput.

Suliniut Nukiga pillugu Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq: ”Kulturikkut inuussutissarsiutitigullu suleqatigiissutissatigut Kalaallit Nunaannut ilisimasaqarnerulernissaq Danmarkimut tamarmut siaruarterneqarnissaa kissaatigaara. Eqqaamassavarput kalaallit Danmarkimi sumi tamani siammarlutik inuummata. Amerlanerit iluarisaminnik inuuneqarnissaannut suliffeqarnissaannullu aqqutissiuussigutta, taava politikerit taamaassorinninnernut nungusaatissatut atassuteqaqatigiilernissamullu iliuuseqartussatut siuttuussapput.”

Taamaassorinninnerit pinaveersaartinnissaasa saniatigut folketingimi ilaasortap aningaasanullu ministerip Politiit radiokkut attaveqaqatigiissutissaasa nutaat aningaasalerneqarnissaannut, Nunattalu Illersuisuuneqarfiani kalaallit amerlanerit sulisorineqarnissaannut aningaasaliisoqarnissaanullu tunngasut eqqartorpaat. Naalakkersuisuniit inatsisinik atuutsitsinerup nukittorsarneqarnissaanut 40 mio.kr.-inik inniminniisoqareerpoq, Nunattali Illersuisuuneqarfianut aningaasaliissutit  taakkua avataanni nassaarineqartussaapput, tassami ukiuni sisamani ingerlassassanut aningaasat atugassiissutit atuupput, annertunerusumillu pisariaqartitsisoqarpoq.

2018-imut aningaasanut inatsisissaq marlunngormat naammassineqartussaagaluaq decembarip ingerlanerani isumaqatigiissutigineqartussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Print Friendly, PDF & Email