Navigate / search

Inuiattut Nalliutttorsiorneq: Aaja Chemnitz Larsen-ip oqalugiaataa

Inuiattut Nalliutttorsiorneq: Aaja Chemnitz Larsen-ip oqalugiaataa
Inuiattut Nalliutttorsiorneq: Aaja Chemnitz Larsen-ip oqalugiaataa

21.06.2016

Kalaaleqatikka tamassi, naalagaaffeqatigut aammalu Kalaallit Illuutaat tamassi, Inuiattut Nalliuttorsiornitsinni qamannga pisumik pilluaritsi!

Ullortunermi, ulloq 21. juni ukiup ingerlanerani ulloq takinerpaaq nalliuttorsiutigisarparput. Nunatsinni ukiut 31-t matuma siorna siullermeersumik nunatta erfalasua amuneqarpoq. Erfalasorput tassaavoq seqineq aappillersimalluni sikukkut nuilinngikkuni tarrilesoq – tamatumani apeqqutaalluni qanoq takorusunnerlugu. Erfalasutta qaqortortaqarlunilu aappaluttortaqarnerata Danmark-imut attaveqarnitsinnut tunngassuteqartippaa, taamaattorli aamma kiffaanngissuteqarluta ingerlarusunnitsinnut ersersitsisuulluni.

Ulloq 21. juni aamma tassaavoq ukiut 7-t matuma siornatigut Namminersulerfipput. Tamatumani oqartussaaffiit amerlasuut nammineerluta akisussaaffigilerpagut, tamatumani tunngaviulluni nunarput ingerlalluassaguni aamma aalaakkaasumik toqqammaveqartariaqarmat. Taamatut nunatsinni suliniuteqarnerput suli ingerlaqqittuassaaq, tamatumanilu saneqqunneqarsinnaanngillat nunatta pisuussutaani pingaarnersaasut tassaasut inuit. Taakkua inuiaqatigiit ineriartorneranni peqataatinneqarlutillu malinnaatinneqartariaqarput, tamattalu misigisiimasariaqarluta inissaqartinneqarluta.

Uanga nammineq 1977-mi inunngorpunga, Namminersornerulernitta nalaani perorsimallunga. Massakkut taamanikkut Namminersornerusut meerai perorsimasunngorsimapput, nunarpullu sukkasuumik ineriartuinnarani allanngoriartortuarsimalluni. Uagut assiinngitsutigut aamma angajoqqaatinnut utoqqartatsinnullu sanilliulugu atugarissaarluta peroriartortinneqarsimalluta. Ilinniagaqarnissamut periarfissinneqarsimavugut, nunarsuatsinni nunanut allanut angalasinnaanngorsimalluta piumalleraangattalu nunatsinnut utersinnaasarluta. Periarfissaqarpugut sumiikkaluaruttaluunniit nunarsuarmioqataanerput toqqammavigalugu sunniuteqaqataanissamut.

Misigiuarsimavunga arlaatigut periarfissaqartuarsimalluta inuiaqatigiinnut sunniuteqarsinnaatitaalluta.Ilinniartuuninni, sunngiffimmi sammisaqartarsimaninni maannakkullu politikeritut inuuninni.

Tamanna uannut pisussaaffiullunilu ajunngitsumik periarfissiivoq. Periarfissaqarpunga inuiaqatigiit akuuffigisakka sunniuteqarfiginiassallugit. Ukiut 15-t matuma siornatigut Danmarkimi ilinniagaqartuuninni, paasivara qanoq pingaaruteqartigisoq inuiaqatigiit ingerlanneqarneranni peqataasariaqarnera. Inuiaqatigiinni inooqataanera toqqammavigalugu ingerlaasiat pillugit isummersoqataanissara. Taamanikkut Danmarkimi kalaallit ilinniagaqartut 1.500-t missaanik amerlassuseqartut akornanni, uanga periarfissaqalersimavunga sunniuteqaqataanialernissamut, nunatsinnilu nunanut allanut sanilliulluta amerlannginnatta immaqa anguniagaq ajornannginnerusimalluni.

Kisiannili kinannguugaluarutta tamatta inuiaqatigiinnut sunniuteqarsinnaavugut. Tamattami akisussaaffeqarpugut, aamma ataatsimoorluta. Periarfissaqarpugut inuiaqatigiit kingorna meeqqatta ernuttattalu peroriartorfigisassaat najoruminartuujuartinniassallugu.

Oqaatsit pillugit oqallittoqartarsimaqalunilu allaaserinnittoqartarsimaqaaq. Isumaqarpungami oqaatsivut pillugit isummersortuartariaqartugut. Tigussaassumik, naapertuilluartumik, inissaqartitsisumik kisiannili aamma siunnerfilimmik oqalliseqatigiittariaqarpugut, taamaasiornikkullu akueratigalutigu nunatsinni tamatta inissaqartinneqartariaqartugut. Avissaartuunata ataatsimoorniartariaqarpugut. Kattunniartariaqarpugut immikkut aggulutsinneqarata aammalu assigiinngitsuunerput nakuussutsitut isigisariaqarlutigu. Nunatta kikkulluunniit pisariaqartippai. Kinaluunniit affarmik kalaaliunngilaq imaluunniit kalaaleq kukkusuujunngilaq – tamattami naligiippugut tamattalu inissaqartinneqartariaqarluta. Kalaaliusutut misiguguit, taava kalaaliusimassaatit.

Ataatsimoorfeqarluta misigisimajuartariaqarpugut, assigiinngissutivut inissaqartillugit inooqataasinnaasariaqarpugut. Tassami oqaluttuarisaanerput imaannaanngitsuuvoq, tassami nunatta danmarkimut attuumassuteqarnera aamma nuannersuinnaanikuunngimmat. Tamatta inissaqartinneqartariaqarpugut kalaaliunerpullu ataqqineqartariaqarluni. Tamattami inuttut tunniussassaqarpugut, nukittuujuvugut tamattalu nukigut piginnaanivullu atorneqartariaqarlutik, tamatta katilluta naligiissutut pineqartariaqarluta. Ataatsimoorneq innuttaaqataasutullu misigisimasarnerput iluatigiuartariaqarparput.

Ataatsimoortutut misigisimasarnerput, ataqatigiinnerput aammalu nunatsinnut attuumassuteqartutut misigisimasarnerput, tassaapput ataatsimoorfigut, nukittuffigut aammalu imminnut kivitsisutullusooq pissuseqartitsisut.

Inuiattut nalliuttorsiortarnerput ulloq nuannaarluta nalliussisarparput. Nunarput ataatsimoornerpullu nalliussisarlutigit.

Ataatsimoortutut misigisimasarnerput uannut pingaaruteqartorujussuuvoq, aamma ukioq siulleq folketing-imi ilaasortaareersimaninni. Danmarki tamakkingajallugu angalaffigisimavara, tamatumanilu kalaallit 400-t sinneqartut danmarkimilu najugaqartuusut oqaloqatigisarsimallugit. Malunnartaqaaq kalaaliulluta ataatsimoorfissaqartorujussuusartugut, tassami nunarput 4.000 km-erinik ungasissuseqarlugu allami nunasinissartik kalaalerpassuit qinersimammassuk. Kalaallit danmarkimiittut ikigisassaanngeqaat, taakkuli imaanngilaq kalaaliiunnaarsimasut nunarput qimallugu nunasisimanertik pissutigiinnarlugu.

Isumaqarpunga tamatta tanngassimaarutigisariaqaripput taamak ataatsimoorfeqartigigatta. Kiinneqatigiilluarnissarput qilanaariuaannarparput aammalu piumassuseqartarluta kalaaleqatigut danmarkimiittut arlaatigut tapersersussallugit, tapersersoqatigiissalluta. Silarsuarmioqataagaluarluta nunatsinni peroriartorsimavugut, taamaattumillu aamma immikkuullarissuserput ilisarnaatigisarlutigu.

Eqqaamatigu aamma qallunaarpassuit nunatsinni najugaqarsimasut nunatsinnik asannittorujussuanngorsimasarmata, nunarput arlaatigut qimavissinnaanagu misigisimajualersimasunik. Tamatuma takutippaa aamma inutsialaasut, inuusaasiminni nunatsinnik qanigisaqalersimasut. Amerlasoorpassuit nunatsinni arlaatigut akuusutut misigisimasarput, tamannali paasinarluartuuvoq.

Amerlaqaagummi arlaatigut nunatsinnut danmarkimullu attuumassuteqarluta peroriartorsimasugut. Amerlaqisut nunat taakkua arlaaniikkaluarunik angerlarsimasutut misigisimasinnaasarput, aammalu amerlaqisut marloqiusanik oqaaseqartuullutik pisariaqaleraangat oqaatsit arlaanut alloriarsinnaasarlutik.

Ulluni nalliuttorsiorfiusuni maqaasisaqartarpugut. Ilaquttat, ikinngutit ilisarisimasallu maqaasisarpagut. Upernaarpalaaq, seqinersuaq aammalu nunatta aasarisseruttornera maqaasinngitsoorneq ajornartuusarpoq. Ilaatigulluunniimmi ippernat maqaasisutut ittarpagut, kangerlunni angalalerni pinngitsooratik takkuttartut. Ikinngutit allallu sivisuumik takusimanngisat aammalu nunatsinni eqqaamasaqarfigisimasagut takugaanngatsigit tuppallernartaqaaq.

Ulloq manna ulloq immikkuullarissuuvoq. Inuiattut ullorsiornerput, erfalasorput amuneqarsimasoq, nuannerpoq danmarkimi naalagaaffiup oqartussaaffigisaani danskillu nunarsuatsinni aallartitaqarfiini erfalasorput ullumerpiaq amuneqartalersimammat. Tamanna nunatsinnut kalaallinullu tatiginninnermik takutitsineruvoq. Danskit naalagaaffiata nunatsinnik innuttaanillu ataqqinninneranik ersersitsineruvoq. Ullortunersiornerput tassaavoq ataatsimoorluta nalliuttorsiornerput, naak nunarput ungaseqalugu najugaqartuugaluarluta.

Ulloq manna nunatsinni inuiattut nalliuttorsiornerput nalliussineqarpoq, aammalumi danmarkimi assigiinngitsutigut malunnartinniarneqarluni. Ullaap tungaani periarfissaqarsimavunga erinarsoqatigiit Aavaat Christiansborg-ip silataani tusarnaassallugit. Danmarkimi kalaallit illuisa tamarmiullutik nunarput inuilu nalliussivaat.

Maani Odense-mi kalaallit illuutaani – soorluli aamma kalaallit illuutaat allat taamaasiortartut – danmarkimi nunatta ilamininngua mianeralugu pissusilersortoqartarpoq. Ilinniagaqartut amerlaqisut, danmarkimut nunalisut allallu kalaallit danmarkimiittut, kalaallit illuutaani tikilluaqqusaasutut misigisimasarput, tassanimi aamma tapersersorneqarlutillu siunnersorneqarsinnaasaramik.

Kalaallit Illuisa inuit nunatsinneersut assigiinngitsutigut ilisimaarinniffigivasi. Tamanna uanga nammineerlunga tutsuiginnillunga misigissuseqarfigaara. Tassami kalaalerpassuit danmarkimiittut maani toqqissimallutik inooqataasinnaanerinut aqqutissiuusseqataalluartarassi. Maani Odensemiittuinnarnuunngitsoq aamma Danmarkip kujataani najugaqartorpassuit ilanngullugit. Suliaq tamanna ajornaatsuinnaaneq ajortoq ilisimavara, kisiannili inunnit ataasiakkaanit isigalugu pingaaruteqartorujussuuvusi, apeqqutaatinnagu nunatsinnit danmarkimiillu isiginninneq. Taamaattumik Kirsten sulisorisatillu qujanarujussuaq kalaallit maani najugaqartunik annertuumik suliaqartarnissinnut. Aamma qujanarujussuaq assigiinngitsutigut suleqatigiittarnerput pillugu.

Qujanarujussuaq maani najuunissannut oqaaseqarnissannullu periarfissikkassinga. Tamattaalluta ulloq nalliusseqatigiitsigu. Tamassilu najuuttusi Inuiattut Ullorsiornitsinni qamannga pisumik pilluaritsi. Neriuppunga ulloq nuannersumik atorumaarissi.

Qujanaq.

Print Friendly, PDF & Email