Navigate / search

Ilisimasaqarneq oqaloqatigiinnerlu sakkugalugit ikaartarfilioqatigiitta

Aaja C Larsen

Aaja Chemnitz Larsen, Folketingimi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiit

(Oqallissaarut saqqummernikuvoq Nordjyske Stiftstidende-imi, 23. oktober 2017)

Københavnimi innuttaasuni sinniisut ilaat sapaatip-akunneri arlallit qaangiummata blog-imini ilanngutassiamik kalaallit ajortiasut pillugit allaaserisaqarpoq. Ilaasortap ilanngutassiamini kalaallit Christianshavns Torvimiittut allaaserai isummersorlunilu assersuutigalugu kalaallit Danmarkimiittut ataatsimut isigalugu Danmarkimi qanoq ingerlasarnerinik takutitsinerarlugit. Kennedy Pladsimi Aalborgimi imaluunniit Christianshavns Torvimi Københavnimi inunnut pissutsinik allanik takunninnikuunngitsunut imaluunniit kalaallinut atassuteqarnikuunngitsunut kalaallit TAMARMIK taamaattuunerannik eqqarsartitsisarput. Atuartartulli nalunngilaa Danmarkimi kalaallit tamarmik taamatut takutitsineq ajortut. Misissuinerit takutippaat inuit 20-ssaat imaluunniit kalaallit tallimassaat inuiaqatigiit akornanni ajortiasutut taaneqarsinnaasut. Kisitsisillu taakku Danmarkimi innuttaasut eqqarsaatigissagaanni tamakkiisumik isigalugit amerlanerupput. Pissutsit pitsanngorsassappata suliassat saatsinniipput. Pisuni puigunaatsut ilagaat arsaattartuni klubbi Helsingørimeersup sungiusaasuata takutimmagu isumamik pigiliutiinnakkamik Danmarkimilu kalaallit pillugit ilisimasakinnermik kingunilimmik takuneqarsinnaasumik oqaaseqaateqarmat. Junimi superliga-mut ingerlaqqinnermut nuannaajummernermini sungiusaasup Christian Lønstrupip tusagassiortumut oqartoorpoq unammisartuutini “kalaallisut aalakoorsuataassasut”. Klubbip sungiusaasullu Lønstrupip oqaatsini tunuartippai, kingornali politiinut race tunngavigalugu nikassaanertut tunniunneqarpoq. Tunniussinerli kingorna tunuartinneqarpoq.

Tusagassiutini oqaaseqaatit ilaannit Christian Lønstrupip oqaaseqarnera ajortumik isumaqanngitsutut taaneqarpoq tunniussisimasorlu uungaannaq isiginnittutut taaneqarluni. Tamakku qallunaamit isigalugit immaqa suarsunnguupput. Taakkuli allanut ilaliullugit isigissagaanni kalaallit amerlasuut oqaaserineqartut ilisimasakinnertut paasinnissinnaanermullu amigaateqarnertut nalilertarpaat oqaaserineqartullu nakkarsaanertut unitsittariaqagassatullu isigineqartarlutik.

Danmarkimi imigassanik atuineq innuttaasut malillugit kisissagaanni Kalaallit Nunaannit anneruvoq. Siusinnerusumi killormut inissisimanikuupput, ‘80-ikkunnili atuineq annikilliartulernikuuvoq. Kalaallit Nunaanni suli imigassamik atornerluineq eqimattani aaliangersimasuni ajornartorsiutaavoq kalaallinullu ilaqutariinnut amerlasuunut ajortunik kinguneqartarsimanera tunuliaqutigalugu amerlasuut amerliartortullu imigassaq atugariunnaarnikuullugu. Christianshavns Torvimi Kennedy Pladsimilu kalaallit issiasut immikkuullaripput malugineqartarlutillu, taamaakkaluartorli eqimattaapput ataatsimut isigalugit ikitsuusut. Ilisimasakinneq oqaloqatigiinnerlu amigartoq uagut inuit inoqatitsinnut ataatsimut isiginneriaasitsinnut sunneeqataasarput. Taamaaliortarpugut nunarsuarmit nutaarsiassat annertusiartuinnartut tamakkerlugit isigisinnaaniassagatsigit.

Takussutissatut pingajuat tassaavoq kalaallit nutaarsiassani qanoq saqqummiunneqartarneri, ass. erinarsortartoq/erinniortartoq isiginnaartitsisartorlu Nive Nielsenip Ridley Scottip nangeqattaartuliaani “the Terror”-imi inuttaasussanngormat qanoq saqqummiunneqarnera. Ilanngutassiami qulequtaa allaqqasoq tassaavoq qallunaaq Amerikami nangeqattaartuliami inuttaasussanngortoq. Nive Nielseni Kalaallit Nunaanni inuullunilu peroriartornikuuvoq, ilanngutassiallu kingorna kalaaliunerarlugu aaqqinneqarnikuuvoq. Piuminaatsutut inississagaanni ima oqarsinnaanerpugut kalaaleq iluatsitsilluarsimasoq qallunaatut taaneqarnissaminut piukkunnaateqartoq?

Uanga isumaqarpunga uagut kalaallit tanngassimaarutissanik tunniussassanillu ulikkaartugut. Kalaallit nukittuffiisa uanga isumanni ilagaat tassaasoq nutaanik pilersitsisinnaassuserput. Kalaallit amerlasuut assigiinngitsutigut takutitsisarput – nipilersornikkut, qalipaanikkut, assassornikkut eqqumiitsuliortutut imaluunniit allatigut eqqumiitsuliortutut takutitsillutik. Eqqumiitsuliornerup inuit katersortarpai siumullu isigilersillugit. Eqqumiitsuliorneq nuannaarnermik ilimasunnermillu aamma pilersitsisarpoq inuiaqatigiinnilu sammisat oqimaatsut oqallissaarutigisarlugit oqaluuserisassallu oqaluuseriuminaatsut oqallisigilersittarlugit. Eqqumiitsuliorneq aamma nunarsuarmi Kalaallit Nunaannut kalaallinullu paasinninnerulersitsisinnaavoq oqaloqatigiisitsisinnaallunilu. Periarfissallu taakku iliuuseqarfiginerusariaqarpagut. Nunarsuarmi aamma.

Kalaallit assigiinngissitaartumik isigalugit

Kalaallit ajortiasut ikitsut Danmarkimiittut atugarissaarnerulernissaat pingaartittorujussuuara. Kalaallit ajortiasut eqqartoraangakkit kalaallit amerlasuut ingerlalluartut taajuaannarpakka. Eqimattat taakku ingerlalluartut akerlertut ingerlalluartillugit ersiunnaartaramik. Taamaattoqartillugu Danmarkimi inuiaqatigiinni allat assigilertaramikkit. Tamanna kalaallit pillugit aamma kalaallit Danmarkimiittut pillugit ilisimasat annikinneri pillugit sammineqaleraangat isumat pigiliutigiinnakkat takkuttarput. Qanittumi Aalborg Kommunip Kofod Skole suleqatigalugu kalaallit assigiinngissitaartumik isiginissaanik suliniuteqarniarlutik ataatsimeeqatigiipput. Kulturministeri Mette Bocki (LA) ataatsimiinnermi ilaavoq kalaallinullu isumat pigiliutiinnakkat sulissutiginissaanut assigiinngissitaartumillu isiginninnissamut tapersersueqataalluni. Ataatsimiinnermi kalaallit isumalluutissatut isiginissaat oqaluuserineqarpoq. Tassanilu ilippanartoqarpoq. Kalaallit amerlasuut Danmarkimi suliffeqarfinnut iserneq ajulertarput. Tamanna eqeersimaartumik suliniutigigaanni tamanut pissarsiaqarfiusinnaavoq.

Kalaallit Nunaat kalaallillu kulturiat eqqartorneqaraangat qallunaat tusaatillugit kulturimi assigiinngissutsit taakkajunneqartarput. Eqqaamassavarpulli Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu assigiiffinnik ulikkaarluta. Inuttut atassuteqartunik ulikkaarpoq – kalaalerpassuit qallunaanik siuleqarput qallunaarpassuillu Kalaallit Nunaanni angerlarsimasutut misigisarlutik. Oqaluttuarisaanermi ataatsimut oqaluttuassaqarpugut naalagaaffeqatigiinnerpullu nunarsuarmi politikkut namminersornertut aqutsinikkut malitassatut isigineqarpoq. Oqaloqatigiinneq imminut ataqqeqatigiinneq Danmarkimi kalaallinut assigiinngissitaartumik isigisitsiniarutta aqqutissaraarput. Taakku sammineqartillugit uagut kalaallit sassartariaqarpugut kalaallit qanoq ittuuneri nassuiarniarutsigit. Taamaalilluta akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut. Ukiut 100 miss. qaangiummata Kalaallit Nunaanni oqallittoqarpoq kalaaliuneq qanoq isumaqarnersoq oqallisigineqarluni. Taamani piniartuunissaq imaluunniit oqaatsit pingaarnerunersut oqallisigineqarpoq. Taamani kalaaliusutut misigigaanni kalaaliunertut inerniliisoqarpoq. Ullutsinni kalaallit akornanni oqallinnerni sammineqartut aamma taakkuupajaarput. Tunngaviit allanngornikuupput, kisianni inuiaqatigiinni ineriartornerup ingerlanerani kinaassusermut apeqquserneq ilaaginnarpoq. Kikkut kalaaliunersut oqallisigineqartillugu tunuarsitsinissaq navianaataasinnaavoq. Tamanna inummiit inummut aaliangiussassaavoq.

Savalimmiunut ataatsimooqatigiilernerput immitsinnut ilinniarnissatsinnut paasinissatsinnullu pisussaassusinitsisivoq. Inunnik ikaartarfiliorusuttunik pisariaqartitsivugut. Tamanna ajornaatsuunngilaq sukkasuumillu suliassaanani. Ikaartarfiliornissamullu iluaqutaasoq tassaavoq kulturi. Kulturi taamanna inuinnaanitsinnut eqqaasitsisuuvoq. Tamatta nalornisarpugut, aliasuttarluta nuannaartarlutalu. Taamaalillutalu eqqaasarparput assigiiffeqarluta. Assigiinngiffitsigullu immitsinnut ilinniarfigisinnaavugut. Kulturi uannut isumaqarpoq inuunermut qanoq inooriaaseqarneq suullu sammisani ataqatigiiffeqarsinnaanersut paasinniffiginissai. Tamattami ataatsimut kultureqarpugut kalaallit, qallunaat (savalimmiullu) assigiinngiffeqaraluarluta.

Aalborg Kommunip Kommuneqarfik Sermersooq kommunitut ikinngutigaa taannalu nunarsuarmi kommunini annersaat ilaanniippoq. Qanittumi kommuunini ikinngutigiit akornanni Kalaallit ullui ingerlanneqarput. Aaqqissugaq ukiut qulinngulersuni ingerlanneqartartoq kulturikkut, inuussutissarsiornertigut politikkikkullu tunuliaqutilimmik ingerlanneqarpoq takutillugulu qanoq immitsinnut tunisinnaatiginersugut qanorlu suleqatigiissinnaatiginersugut. Naligiinneq suleqatigiinnerlu imminnut malipput oqallinnermilu tassani pingaaruteqarpoq kalaallit qallunaallu katersuunneri naligiinnermik aallaaveqarnera eqqaamassallugu.

Naalakkersuisut ukiorpassuarni naalagaaffeqatigiinneq Kalaallit Nunaallu pillugu ilinniartitsinermut atortussat tapersiissutigisarpaat. Meeqqat atuarfiini, gymnasiani ataatsimullu isigalugu inuiaqatigiinni taamatut ilisimasanik paasinnissinnaanermullu kinguaariinnut takkuttussanut ingerlateqqiisoqarnerusinnaavoq. Piffissap ingerlanerani taamatut kalaallinut Danmarkimiittunut paasinninnermik paasisanillu assigiinngissitaartunik pilersitsisoqarsinnaavoq. Meeqqat atuarfiini atuartunut iluarsartuullugu pilersaarusiani assigiinngitsuni, ass. Polarskole-mi, Kalaallit Nunaat pillugu nutaamik pissanganartumillu ingerlateqqiisoqartassaaq. Iluarsartuullugu pilersaarusiaq Nukiga Aarhusimi Kalaallit Illuani aallartinneqartoq suliniutit arlallit aqqutigalugit Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu ikaartarfiliornissamut tapeeqataassaaq qallunaallu akornanni kalaallit pillugit ilisimatitsinermik qaffassaassalluni. Aqqut eqqortoq ingerlaffigaarput ikaartarfilli alapernaannertigut, oqaloqatigiinnikkut qanilaarnikkullu anguniarneqassaaq.

Print Friendly, PDF & Email