Navigate / search

IA-p qineqqusaartitai: Nunatsinni siuariartornissaq avatitsinnut ammanerunissamik pisariaqartitsivoq

Inuit Ataqatigiit

 

Qinigassanngortittut sisamat, Aaja Chemnitz Larsen, Sofia Geisler, Aqqalukkuluk Fontain aamma Anders Jensen, namminneq immikkut suliniuteqarput. Ataatsimoorussaalli pingasut tassaapput: Naligiinneq aallaavigalugu Qallunaat Nunaannik suleqateqarneq, nunat allat aningaasaliinissaannut akuersaarneq kiisalu issittumut ministeri nunatsinneersoq:

Aaja Chemnitz Larsen:

Qallunaat Nunaannik suleqateqarneq naligiinneq aallaavigalugu ingerlanneqartoq Nunatta sunniuteqarnerulerneranik imaqartoq inissaminiittoq isumaqarpugut. Sunniuteqarneq annerusoq aqqutissaavoq Nunatta namminiilivinnissaminut piareersarneranut. Aallaavittut ataatsimoorussarput tassaavoq Nunarput avatitsinnut samminerusumik sunniuteqarnissamullu inissisimasoq, tamannalu pisariaqarpoq Nunatta nammineernerulernissaanut. Suliassaq Folketingemi aallartissaaq, tamannalu naligiinnerusumik aallaaveqarluni suleqatigiinnermik Inuit Ataqatigiit pilersissimasaannik ingerlatitseqqinnerussalluni.

Sofia Geisler:

Pingaaruteqartoq pisariaqartoq alla tassaavoq aningaasaqarnikkut patajaannerusumik Nunatta inissisimanissaa. Taamaattumik aamma isumaqarpugut aningaasaliinerit amerlanerusut avataaneersut pisariaqartikkigut. Aningaasaliinerilli aningaasaliinernullu piumasaqaatit tamaasa apeqqusiinngiivilluta akuersaanngilagut. USA-miit Europamiillu aningaasaliinerit tunngaviatigut akuersaarpagut illuatungaani Kina-miit aningaasaliinerit tunuarsimaarfiginerullugit. USA-miit Kina mianersoqqussutigineqarpat taava USA Nunatsinnut aningaasaliisariaqarpoq. Mittarfinnut, takornariaqarnermut, aatsitassanut, ilinniartitaanermut aallarnisaasunullu atugassatut siunertallit aningaasaliinerit suleqatigisatsinniit pissasut kissaatigaarput. Taamaattumik Europamiit USA-miillu Nunatsinnut aningaasaleerusussuseqarneq annerusoq ujartorparput Nunatta ineriartornera siunissami Beijingimiit aqunneqassanngippat.

Aqqalukkuluk Fontain:

Nunat tamalaat akornanni naalakkersuinikkut ingerlatsinermut atatillugu paasissutissat pingaarutillit Nunatsinniit pissarsiarinissaannut periarfissaqarnissarput aamma uani pineqarpoq. Taamaattumik siunnersuutigaarput Qallunaat Nunaanni naalakkersuisunngortitsinissamut atatillugu ilanngunneqassasoq Issittoq pillugu Ministeri. Folketingemut qinersereernermi naalakkersuisunngortitsiniarnissami IA aalajangiisunngussappat piumasaqaatit qitiusut ilagissavaat Issittoq pillugu Ministerimik toqqaasoqassasoq, taassumalu inuttassaa Nunatsinneersuusariaqarpoq. Issittumi pissaaneqartutut Qallunaat Nunaat imminut taaguni tamanna aamma ima isumaqartariaqarpoq Issittoq pillugu Ministereqartariaqartoq – taannalu Issittumi aggerfeqartariaqartoq. Issittumi pisut annertuut ukiut makku pipput. Ilisimaarinnittullu tassaapput Nunatsinneersut.

Anders Jensen:

Ukkatarisassatut oqaatigisatta siunertaat arlaliupput, tassalu siunissatsinni Nunatta namminiilivinnissaa, kiisalu nunarsuatsinnut avatitsinniittumut qanimut attaveqarnissaa. Taamaammat pisariaqarpoq Qallunaat Nunaannut attaveqarnitsinni naligiinnermik pilersitsisumik sunniuteqaqataanissarput. Issittoq pillugu Ministerimik ivertitsisoqarnissaa pissusissamisuussaaq taamaaliornikkut naalakkersuinikkut akuunermi ilisimasassanut paasissutissanullu aqqut ammassammat. Pisariaqarporlu tunngavissagissaarluta suleqateqarnitsigut tamatta iluaqutissarput siunertaralugu aningaasaliinissanut tunngatillugu suleqateqarnissarput. Nunanik qanimut suleqatigeriikkatsinnik, uatsituulli demokratiimik pingaartitsisunik, killilersorneqanngitsumik oqaloqataasinnaanermik pingaartitsisunik, inuillu ataasiakkaat kiffaanngissuseqarnerannik pingaartitsisunik.

 

Print Friendly, PDF & Email