Navigate / search

Danskit Naalakkersuisui tunniutiinnarput – Inuit Ataqatigiit suliniuteqarnerisigut Kalaallit Nunaat aatsaat taamak nukittutigisumik inissisimalerpoq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Aningaasanut Ministerip Kristian Jensenip (V) folketingimiilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA) Folketingimi isumaqatigiinniarnernut tamanut akuusinnaalersippaa. Oqaluttuarisaanermi aatsaat taamatut pisoqarpoq, Aajallu isumaqatigiinniarnerni peqataasinnaanngornissamut sulissutiginnittuarneranik akuersornerulluni. Aaja atlantikup avannaatungaaneersunit kisiartaalluni isumaqatigiinniarnerni peqataasassaaq.

2015imili qinigaaffik aallartimmat Kalaallit Nunaataannertunerusumik sunniuteqarnissaa qulakkeerniarlugu politikkikkut isumaqatigiinniarnerni inissaqartinneqarnissartik Aaja Chemnitz Larsenip uteriiserutigisimavaa. Aningaasanut inatsisissamutpisanullu allanut attuumassuteqartutigutisumaqatigiinniarnernut Atlantikup avannaa-tungaanersut peqataatinneqartarnissaat Folketingimi ilaasortamit iluatsinneqarsimavoq. Maanna Aajap peqataasinnaalernissaanut danskit partiivisa tamakkerlutik akuersinissaat kisimi amigaataalerpoq. Taamaattumik isumaqatigiinniarfinni assigiinngitsuni aalaakkaasumik peqataasinnaanngornissaq Inuit Ataqatigiinniit qilanaarineqarpoq.

”Kalaallit Nunaat isumaqatigiinniarfinnut aqqutissiuussimavara. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaannut pisanut tunngatillugu Kalaallit Nunaat tusarneqarsinnaanngorpoq. Aatsaavissuaq taamatut pisoqarpoq, angusarlu annertunerusinnaanngilaq. Peqatigitillugu uannut tatiginninnermik takutitsineruvoq, taamaattoqarnissaalu piffissami sivisuumi sulissutigisimavara.” Folketingimi ilaasortaq oqaluttuarpoq.

Isumaqatigiinniartoqartussanngoraangat isumaqatigiinnerni attuumassuteqartuni Inuit Ataqatigiit qaaqquneqartalissapput. Siullertut inunnik isumaginninnerup iluani isumaqatigiinniarnissat peqataaffigissavagut, ukiarulu politiinut isumaqatigiinniarnissat peqataaffigissallutigittaaq.

Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq: ”Isumaqatigiissitsiniarfinni misilittakkakka Kalaallit Nunaannut iluaqutaapput Inatsisartunilu partiit akimorlugit politikkikkut sulinermi kulturimut nutaamut aqqutissiuussisinnaallutik. Periuseq meeqqat atuafiannut, peqqinnissamut inunnillu isumaginninnermut tunngatillugu atorneqarsinnaalluarpoq, taakkunanimi isumaqatigiissutigisinnaasagut amerlapput, suliallu piffissami sivisuumi aalaakkaasumillu kinguneqarnissaat anguneqarsinnaalluni.”

Isumaqatigiissitsiniarnerit politikkikkut isumaqatigiinniarfiupput, partiit akimorlugit pisanut pingaarutilinnut ingerlanneqartartut. Isumaqatigiinniarnerni imminut naaperiartoqartarpoq, ataatsimut akuersisoqartarluni, isumaqatigiinniaqataasullu tamakkerlutik angusaqartarput.

Inunnik isumaginninnermut isumaqatigiinniarfissat saniatigut Aaja politiinut, pinerluttunik isumaginnittoqarfimmut, illersornissaqarfimmut, tusagassiutitigut isumaqatigiinniarfimmut kiisalu eqqumiitsuliornermut tapiissummut tunngasutigut isumaqatigiinniaqataassaaq.

 

Print Friendly, PDF & Email