Navigate / search

Atassusiisinnaasut ujartorneqarput – peqatigiilluta angusaqarnerussaagut

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Oqallissaarut saqqummernikuvoq A/G-imi, 3. januar 2018

Ukiuni makkunani danskit isummanik siaruarterisartuinit Kalaallit Nunaanniit pisut tamarluinnarmik ajortuusut suullu tamarmik ingerlanerliortuusut isummiunneqaqqajaasarput. Tamannalu piviusumut ilisimasannut angerlaraangamalu isigisartakkannut naapertuutinngilluinnarpoq. Qanittukkut nunatsinniillunga Danmarkimiit tusagassiortumit (sakkortusaartumit) apersorneqaqqitsillunga eqqarsaatigilerpara »sunaana piviusuutitartik takusaraat, sooruna uanga taamatut takusaqanngitsunga?« Kalaallini inuiaqatigiinni suut tamarmik ajortuunerannik oqariartorfigivaanga. Uanga misigisimasannit akuuffigisannillu allaanerulluinnartumik. Inuit tulluusimaarutissallit ullut tamarluinnaasa suliartortartut, akileraartartut inuiaqataasutullu pitsaasumik tunniussaqartut. Meeqqat ilaqutariillu ilisarisimasakka tamarmik pitsaasumik inuuneqarput, ilaqutariittut imminnut piffissaqarfigisut, toqqissisimasut meeraaffigissallugillu nuannersut.

Kalaallit Nunaat isigisara ilisimasaralu taamatut isikkoqarpoq. Tamannalu amerlasoorpassuarni piviusuuvoq. Aap, aningaasaqarnikkut, inuit atugaasigut ilinniartitaanikkullu unammilligaqarpugut. Angajoqqaaqarpoq meeqqatik tunulliullugit imminnut eqqarsaatiginerusunik. Tamannali Kalaallit Nunaata siunissaanik – inuttut aningaasaqarnikkullu – pimoorussinnginnitsinnik imminullu nammassinnaanerusumik aningaasaqarniarnitsinnik, meeqqat inersimasullu suli amerlanerusut inuunerissaarnerunissaannik meeqqallu atuarfiata pitsaanerusup qulakkeerniarnissaanik ilungersuuteqannginnitsinnik isumaqanngilaq. Tamakkuupput Kalaallit Nunaata imminut nammassinnaasup siuariartortinnissaani tunngavissaasut. Tamakkununngalu ilanngullugu meerarpassuaqarpoq ingerlalluartunik ilinniakkaminnillu isumaginnilluarlutik Kalaallit Nunaata qaamanerusumik siunissaanik aallussisunik. Inuiaqatigiinni amerlanerit sapinnginnerat naammassisaqarusunnerallu eqqarsaatigalugit neriuutaarutsitsissanngilagut. Kalaallini inuiaqatigiinni nukittorsaanissamut suli amerlanerit peqataarusulernissaat sulissutigisigu. Taamaaliussagaanni iliuutsit pisariaqarput, nunatsinnilu peqataarusuttut amerlaqaagut.

Uanga oqaluttarnitsinni »taakkua uagullumik« nipilimmik pinnata kulturikkut assigiinngissutsitigut immitsinnut alapernaaqatigiinnissarput piumaneroqaara. Taamammi appasitsiginngilagut. Taamaasiornissamili atassusiinerup, ’ikaartarfiup’, illugiimmik isuini nakkarsaanneq pinnagu allisaqatigiikkusuttunik inoqartariaqarpoq. Nalunngilara taamatut isumaqartuusugut arlaqartugut amerlanertigulli eqqarsaatersuutinik tamakkuninnga annitsineq ajortuusugut, tigussaasunik naammassisaqarfiusunillu suliaqarusuttunik. Tamanut iluaqutaasussanik. Assigiinngissutsitigut ataqqeqatigiilluta oqaloqatigiinneq iliuuseqarnerlu aqqutigalugit qanoq nutarsakkamik ataatsimuussuseqalernissatsinnik ukkassinissatsinnut piffissanngorpoq. Qallunaat aalajangiisartut politikerillu kalaallinut pisinnaasunut perusuttunullu, assigiinngissutsimillu nukittoqateqartutut tunngaveqarlutik isumalimmik ataatsimuussuseqarusuttunut ataqqinnissapput. Ataatsimuussutsimi oqaluttuassanut assigiinngissitaartunut ilisimasat nutaat oqaloqatigiinnerillu aallaaviussapput. Massakkutuut isummersornerit qernertutut/qaqortutullu innatik. Oqallinnermik assigiinngissitaarnerusumik pisariaqartitsivugut, tamatumanili kalaallit qallunaallu tamat ajunnginnissaannik kissaassisunik kinguneqartussanillu oqallittartut pisariaqarput.

Ukiortaami pilluaritsi!

Inuit Ataqatigiit Folketingimi ilaasortaatitaannit Aaja Chemnitz Larsenimit oqallissaarut.

Print Friendly, PDF & Email