Navigate / search

Aningaasanut agguagassanut 2019-mi kalaallinut ingerlasussat ukkatarineqarneri annerusinnaagaluarput

foto: Inuit ataqatigiit folketingimi

Novemberip aallaqqaataani 2018-imi aningaasanut agguagassanut isumaqatigiinniarnerit naammassineqarput. Kalaallinut immikkut aningaasanik tunniussisoqanngikkaluartoq immikkut kalaallit kingunerlutsitsinikut imaluunniit kinguaassiutitigut atornerlunneqarnikunut ikiuinermi immikkut ukkatarineqassapput sulisitsiniarnernilu “Flere skal med II”-mi aamma ilaassallutik. Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Danmarkimi kalaallit immikkut aningaasaliiffigineqannginneri uggorai – 2020-ip tungaanut ilanngussiniarnermut suliniut eqqaassanngikkaanni – taamaattorli nuannaarutigalugu suliniutini kalaallit ilanngunneqarmata.

 

2019-imi aningaasat agguagassat Folketingimi naammassineqaqqammerput. Kalaallinut tikerlaanut ilanngutsitsiniarnermut sulianut suli tapersersuisoqarpoq, taamaattorli immikkut aningaasanik kalaallinut tunniussisoqartussaanani. Taamaakkaluartoq kalaallit aningaasanut 2019-imi agguagassani eqqarsaatigineqarnikuupput. Aaja Chemnitz Larseni Danmarkimi partiit isumaqatiginiaasui oqaloqatigillattaarnikuuai aningaasanillu pissarsinissaq ukkatarinikuullugu, ass. kalaallit amerlanerit sulilernissaat, kalaallinut kingunerlutsitsinikunut sulisunik kalaallisut ingerlatsisunik pilersitserusulluni kalaallinullu oqalutsinik ingerlalluarnerusunik anguniagaqarluni ukkataqarluni. Suliniutit taamaattut ataatsimut kalaallinut Danmarkimiittunut pissutsinut iluaqutaasussaapput.

 

Inooqatigiinnut sulisitsiniarnermullu suliniuteqarfinnut assigiinngitsunut pulaarnikuuvunga maani kalaallinullu Danmarkimiittunut suliniummik annerusumik pisariaqartitsisoqarnera qularnanngilaq. Kalaallit amerlanerit ingerlalluaraluartut suli arlallit atugarliornikuusut Folketingimi suliniutiginerunissai kissaatigaakka. Ikiaroornartunik atornerluinerit, angerlarsimaffeqannginnerujussuit kalaallillu Danmarkimiittut atugarliortut aamma takussaapput. Taakkua isigiinnarsinnaanngilakka iliuuseqarfiginagillu”, Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

 

Aaja Chemnitz Larseni Meeqqanut- Inooqatigiinnullu ministeri Mai Mercado-lu ataatsimiinnerminni inuit kingunerlutsitsisuni kalaallit ukkatariniarlugit nutaarsiatut saqqummiuppaat. Suliassamut 61,2 mio. koruunit tunniunneqarput, suliassamulli allaatigisat annikitsorsiuinerillu suli saqqummersinneqarnatik, qanittumili takuneqarsinnaalerumaarput.

Oktoberimi Folketingimi ilaasortap Sulinermut ministeri Troels Lund Olseni sulisitsiniarnermut suliaq pillugu naapeqatigaa. Folketingimi ilaasortap ataatsimiinnerup kingorna kalaallit akornanni sulisitsinissamut qaffassaanissaq pillugu tusarniaatitserusulluni pilersitsinialerpoq ukiup tullianut aningaasanik agguagassanik isumaqatigiinniarnernut atatillugu aqqutissiuerusulluni. Ministerip kalaallit amerlanerit sulilertinnissaat miserratiginagu isumaqataaffigaa “Flere skal med II”-mullu ilaassapput isumaqatigiinnermilu tamanna ilaalluni. Iluarsartuullugu pilersaarusiamut aningaasat qassit atorneqassanersut suli saqqummiunneqanngillat.

 

”’Sulinermut ministerip kalaallinik sulisitsinerunissaq miserratiginagu oqaatigimmagu ataatsimut isigalugu nuannaarpunga. Ilanngunneqartut nuannaarutigaakka inooqatigiinnullu- aamma sulinermut oqaaseqartittakkat tusarnaarsimaneri nuannaarutigalugit, taamaattorli nassuerutigisariaqarparput suli anguniagaq angunikuunagu. Suli suliassaqaqaaq. Maanna siumut isigisariaqarpugut ukiullu tulliani Folketingimi qinersinissamut isumaqatigiinniarnissanut sulilluta”.

 

Aningaasanut agguagassanut isumaqatigiinniarnerit saniatigut Inuit Ataqatigiit Folketingimi maanna aningaasartuutissanut inatsimmut isumaqatigiinniarnerit ingerlatileruttorpaat taakkulu isumaqatigiinniarnerit ukiup naannginnerani naammassissapput.

Print Friendly, PDF & Email