Navigate / search

Angerlarsimaffeqanngitsuuneq – unammillernartoq unitsissinnaasarput unitsittariaqagarpullu

Asseq: Kofoed Skole Nuuk

Kronikki Aaja Chemnitz Larsen-imit, Inuit Ataqatigiinnit, allataq (A/G, 15/11 2017)

Ukiuni tulleriiaani Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsut amerliartornikuupput. Oktoberimi 2016-imi naatsorsuinerup takutippaa Kalaallit Nunaanni inuit 700-rujut angerlarsimaffeqanngitsuusut. 2008-mut sanilliullugu 200-nik amerlisimapput. Angerlarsimaffeqanngitsut 700-rujut ilaquttani, ikinngutini ilisarisimasanilu najugaqarput sofa-nilu saarlisutut taaneqarsinnaallutik.

Illoqarfitsinni pingaarnersami Nuummi inunnik annertusinerujussuarmik pisoqarnikuuvoq ullumikkullu illoqarfimmi inuit 17.000-it sinnerlugit najugaqarlutik. Illuliornerit ingerlaannaraluartut Nuummi tamanut ammasunik inissanut utaqqisuniinneq ukiunik 20-nik sinnilimmik sivisussuseqarpoq. Nuummi angerlarsimaffeqanngitsut 200-rujut 250-illu akornaniinnissaat naatsorsuutigineqarpoq februarimiillu ukioq manna navianartorsiortunut akunnittarfimmi illoqarfimmi marluusuni 72-nik inissaqartitsisoqalerpoq. Kisitsit taakku 36-mit allipput amigaateqarujussuarnerup kingunerisaanik. Illoqarfiit allat angerlarsimaffeqanngitsunik ulikkaartut tassaapput Qaqortoq, Sisimiut aamma Ilulissat. Illoqarfinni taakkunani angerlarsimaffeqanngitsunut suliniutit amigartarput assersuutigalugulu pineqartumut pilersaarusianik peqarnani.

Inuuneq akigalugu…

Angerlarsimaffeqanngitsutut ineqartoqarneq ajorpoq najugaqartoqarnerlu ajorluni. Ima isumaqarpoq angerlarsimaffeqanngitsut inunnik allanik imaluunniit peqatigiiffinnik siniffissaqarniarunik pisariaqartitsisarput, taamaanngippat majuartarfinni, quini assigisaannilu sinittariaqartarlutik. Kalaallit Nunaanni silap pissusaa eqqarsaatigissagaanni inuuneq akigalugu inuusoqartarpoq.

Novemberimi 2016-imi inuit marluk Nuummi imersimallutik sinilersimagunarlutik issittumi ajunaarput. Assinganik Qaqortumi januarimi ukioq manna pingajuat toquvoq. Ajunaartut angerlarsimaffeqanngitsuunngikkaluartut pisut takutippaat qanoq Kalaallit Nunaat ukiukkut silamiiffigissallugu ulorianartiginersoq. Pisoq alla angerlarsimaffeqanngitsunut toqqissisimannginnermik pilersitsivoq. Ukioq manna februarimi angerlarsimaffeqanngitsoq inuusuttoq piumanngisaminik ullut 17-nit paassanut toqqorsivimmi mattussaasoorami angerlarsimaffeqanngitsut arlallit sinittarfigereersimasaanni. Pisumi kommunimi sulisup toqqorsivimmi sinittoqarnersoq takoqqaarnagu parnaarsimavaa. Angut inuusuttoq qujanartumik aniguivoq.

Kikkut tamarmik ataqqinartumik inuuneqarsinnaatitaassapput

Inuttut ineqarneq pisinnaatitaaffiuvoq. Ineqanngikkaanni ataqqinartumik toqqissisimasumillu inuunissaq imminut pilersorsinnaanani ajornerulertarpoq. Angerlarsimaffeqanngitsut matu matuinnarsinnaaneq ajorpaat kisimiinniaraangamik. Inunnullu inissaqaannavissunut inisimaffinni ineqaannavissinnaaneq nalorninartarpoq.

Ass. navianartorsiorluni akunnittarfinni ullut ataasiakkaartariaqartarput aqaguani siniffimmik inissaqarnissaq nalunartarmat. Toqqissisimanngikkaanni nalornillunilu suliffeqarnissaq imminullu isumaginissaq artornarsinnaasarpoq. Kommuneqarfik Sermersuumi ullunut 14-ninut 800kr.-imik pisoqartarpoq. Aningaasat taakku nungupallattarput Kalaallit Nunaanni nerisassat akisoqimmata. Ilisimatuup Steven Arnfjordip tamanna ajortiasunut Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nuussutaasarnersut ernumagalugu kingullertigut eqqaasarpaa.

Naammattumik iliuseqartarpugut?

Angerlarsimaffeqanngitsuunermut peqqutit amerlasinnaapput naliginnaasumillu peqqutinik arlalinnik peqartarpoq. Ineqarnermut akiligassat, avinnerit, perornerlunnerit peqqutinut ilaasinnaapput. Amerlasuunut inuit akornanni nakkarnertut misiginarsinnaasarpoq. Ilaatigut nammineq pisuussutigalugu, allatigullu kisimiittunut inunni ajortiasuni ikiortissanik amigarnertigut.

Ukiuni kingullerni angerlarsimaffeqanngitsunut Nuummi pitsanngortoqarnikooqaaq, sulili iliuutsit naammanngerujussuarput. Café Kialaarfik ukioq 2010-mi ammarpoq. Kommuni massakkut containerit 30-it angerlarsimaffeqanngitsunut inissatut piareersarpaat februarimilu navianartorsiorluni akunnittarfik ammarneqarnikuulluni. Suliniutigulli naammappat?

Neqeroorutinik allanartunik kajumissutsiminnillu sulisunik suleqateqarnernik nukittunernik pisariaqartitsivugut

Uanga siunnersuutigaara angerlarsimaffeqanngitsut unammillernartumik misigisaanni peqataatillugillu tusarnaartariaqarigut. Taassumap saniatigut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsunut suliniutit qassiinik amerlanerit pisariaqartippagut angerlarsimaffeqanngitsunut suliniutit nukittorsassagutsigit. Ikiorneqarnissamut periarfissat amerlanerusariaqarput sakkussallu amerlanerusariaqarlutik, ass. psykologiimik siunnersortinnerit suliniutillu inuunermut nutaamut iluaqutaasussat amerlanerit neqeroorutigineqarlutik angerlarsimaffeqanngitsumut isumallit. Inissanik imminut akilersinnaasunik immikkoorutilinnillu neqeroorsinnaasariaqarpugut inunnut ineqatigiinni allani ilaanissaminnut nalornisunut tulluuttunik ineqartunullu viceværtimik tapersersuisinnaasumik peqartumik.

Inuiaqatigiinni aningaasaqarniarnermi suliffeqarfiit eqqarsaatigissavagut, ass. sullivinni inuit ajortiasut sulillutillu akissarsiorfigisinnaasaanni, soorlu aamma ilinniarsinnaanissamut piginnaanernillu nutaanik ilikkarnissamut periarfissinneqarsinnaalersillugit. Qallunaat oqartussat peqatigiiffiillu inuit kujataanut nuutsillugit suleqatigisaqartassaagut. Minnerunngitsumik nammineerluta akisussaaffik tigunerulissavarput. Unammillernartoq nammineerluni peernavianngilaq.

Kofoed Skole januar 2016-mi ammarnikuuvoq ulluinnarnilu ullukkut innuttaasunut ajortiasunut sumiiffiusarluni, ass. angerlarsimaffeqanngitsunut. Frelsens Hær-i, Røde Korsi aamma angerlarsimaffeqanngitsunut peqatigiiffik NO INI suppanut cafémik aaqqissuussinikuupput (Café William) marlunngornerit tamaasa Nuummi angerlarsimaffeqanngitsunut akeqanngitsumik nerisitsisartunik. Qanittumi Kommuneqarfik Sermersuup angerlarsimaffeqanngitsunut sullissisussamik gademedarbejder-itut taasamik pilersitsipput, soorlu aamma IKIU angerlarsimaffeqanngitsut ikiorniarlugit pilersaarutitut iluarsartuullugu pilersaarusiami aqqusinermi inatsisilerituumik tapersersuisussamik piareersaallutik. Suliniutit pilersinniakkat taasakka tamarmik nersugassaapput ajunngilluinnartut.

Inunni kisitsisit atorlugit nassuiaasiornermi kalaallit takussaasorujussuupput

Atugarissaarnermut inuiaqatigiinnut tunngasumik ilisimatuutut misissuisarfimmi paasiniaaqqissaartarfimmilu VIVE-mi qanittumi Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsut erseqqissarneqarput. 2007-imili Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsut ukiut allorlugit erseqqissarneqartarput 2013-imiilli kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ilanngunneqarlutik. Kalaallit Danmarkimi 2013-imiit 2017-imut 249-niit 464-inut amerlisimapput. Ukiuni sisamani 30 %-imik amerlisimapput. Kisitsisit qaffasipput sulilu qaffassinnaallutik Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsut ilungersorluta suliniutiginngikkutsigit. Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsuuneq aamma annertusiartorpoq, kisianni angerlarsimaffeqanngitsut ataatsimut isigigaanni kalaallit amerlapput.

Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsut akornanni 7 %-ii kalaaliupput. Danmarkimi amerlassuserput isigissagutsigu isumakuluutissaqarpugut. Uanga qunugisinnaavara pissutsit Kalaallit Nunaanni periarfissanut amigartunut tunngassuteqarnersoq. Kalaallit Nunaat inuunermut nuannernerusumut ujaarlernermi alarneqarsinnaanera annilaangassutigisinnaavara. Amerlasuut pissutsit paasilluaqqaarnagit Danmarkimut nuuttarput.

Inuiaqatigiit ajortiasut qanoq pinerigut apeqqutaallutik inissisimaffik uuttortarneqarsinnaavoq. Tamanna ataqqinaateqarpa? Kalaallit Nunaanni 2017-imi tassa atugarissaanermi politikki? Naammappa? Uanga aperissagumma naammanngillat.

Kalaallit Danmarkimiittut qallunaat kisimik suliassaraat?

Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu oqartussat suleqatigiinneri pisariaqarput piviusumik pitsanngortoqassappat. Isumaginninnermut aqutsisoqarfik aamma Meeqqanut- isumaginninnermullu ministeria Kalaallit Nunaannilu Naalakkersuisut qanittumi suleqatigiilerput kalaallit ajortiasut atugaat pitsanngorsarniarlugit, ass. meeqqat inuusuttullu Kalaallit Nunaanni ajortiasut sullillugit. Angerlarsimaffeqanngitsut tungaatigut suleqatigiinnerit taamaattut kajuminnarsinnaapput. Februarimi ukioq manna Kalaallit Nunaanni ataatsimiinnermik inunnut tunngasumik ingerlatsisoqarpoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu suleqatigiinneq sammineqarluni. Kommunit, Naalakkersuisut, Danmarkimi Socialstyrelse politikerillu arlallit, uanga ilaaffigisanni, ilaapput. Oqaloqatigiinneq suliniutillu nukittorsartariaqarput suleqatigiilluta navianartut angerlarsimaffeqanngitsullu pinaveersaartissagutsigit. Uninngaannarneq utaqqiinnarnerlu ajornartorsiummik peersitsineq ajorpoq.

Qallunaat naalakkersuisui maanna angerlarsimaffeqannginnermut pilersaarut suliarivaat uagullu Inatsisartuni Naalakkersuisunilu kalaallit kommunii suleqatigalugit angerlarsimaffeqanngitsut qanoq sullisissanerlugit pilersaarusiorfigisinnaavarput.

Inunnut ataatsimiisitsinnerup inernernut qanillisissavaatigut – immitsinnullu qanillisilluta

Amerlasuujuvugut ukiut 10-12-it kingulliit ajortiasunut meeqqanullu ajortiasunut politikkikkut inuiaqatigiinnilu eqeersimaarnerunissamut suliniuteqarnikut. Uanga nammineerlunga sulininni meeqqat ajortiasut nakkutigitinnissaannut suleqataanikuuvunga. Siuliani meeqqanut oqaaseqartittakkatut aamma politikkikkut kajumissutsinnik sulillungalu suliniuteqaqataanikkut suleqataanikuuvunga. Nakkutigisassaq pingaaruteqartorujussuuvoq unamminartunik suli ulikkaarmat. Taamaakkaluartorli socialpolitikkikkut ass. angerlarsimaffeqanngitsut nakkutiginissaat puiginnginnissaa pingaaruteqarpoq.

Taamaammat Inuit Ataqatigiit Folketingimit Kofoed Skole ilagalugu novemberip 15-ani inunnut ataatsimiisitsinissamut aallarniivugut. Inunnut ataatsimiisitsineq Nuummi ingerlanneqassaaq, kisianni inuit tamarmik oqallinnerni tusagassiutini, Facebook-imi, malinnaasinnaapput. Inunnut ataatsimiisitsineq angerlarsimaffeqanngitsunit, aaliangiisussanit arlalinnit sulisuniillu ilaaffigineqassaaq. Inernissanik assigiinngitsunik siunnersuinissaq anguniarneqarpoq kingorna politikkikkut sulissutigineqarsinnaasunik.

Suliniutit angusassanik toraagaqartitsigit iliuuseqarnerillu aallartiaakkat qulakkeerlugit

Suliniutit arlallit Nuummi ingerlanneqarput, kisianni nuna tamakkerlugu angerlarsimaffeqanngitsut affai takussaapput. Pingaartumik inigisanut akiligassat, malittarineqarnerillu amigartut innuttaasut anisitaatillugit amigaataapput. Tassani eqimattat aarlerinartut angerlarsimaffeerussinnaasut nakkutigissallugit pingaaruteqarput. Eqimattat taakku Kalaallit Nunaanni neriuutaarullutik Danmarkimut aallartarput inuunermik nuannernerusumik neriuuteqarlutik. Ajoraluartumik neriuut taanna akuttusuumik eqquuttarpoq. Ataqatigiimmik aaqqissukkagut nunami innuttaasunut pisariaqartitaannullu tulluarsartigit, killormuunngitsoq.

Kalaallit Nunaanni suliniutit ajunngitsut suliaraagut, aallarniutaavorlu ajunngivissoq, paasisariaqarparpulli tamakku aniguinissamut naammanngitsut.

Print Friendly, PDF & Email