Navigate / search

Ammaanermut atatillugu oqallinneq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Allattoq MF Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit
5. oktober 2017

OBS. Oqaatigineqartut atuupput.

Arlalippassuartigut Kalaallit Nunaanni ingerlalluartoqarpoq. 2016-mi siuariaat 7-8%-iuvoq, 2017-mili 3-4%-iunissaa naatsorsuutigineqarluni. Kalaallit Airportili pisortatigoortumillu sanaartugassat annerusut allat aappaagu aallartittumik sanaartorneqalissappata siuariartorneq 2018-mi appariaateqalaassaaq.

Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqissuusseqqinnerit pisariaqartinneqarput, tamannalu Inatsisartuniit ilisimaarineqarpoq.  Aaqqissuusseqqinnerilli kisimik aaqqiisinnaanngillat. Inuiaqatigiinni tunngaviusumik unammilligassat piffissami sivisuumi atasussatut aaqqiiviginissaasa salliutinnissaat naalakkersuinikkut pingaaruteqarpoq.

Soraarninngortussammi amerlaqisut soraarninngorpata suliffeqarfeqarfimmilu amigaateqartitsilerlutik sussaagut? Ilisimallutigu akissaatitigut assigiinngissutsit annertuut pissutigalugit Danmarkimi tjenestemandit soraarnerussutisiaat nunatsinnut naleqqiullugit marloriaataasut, taava qanoq ililluta kalaallini inuiaqatigiinni utaqqaanerit nunatsinniiginnartissavagut? Ingerlatsivinni pioreersuni qanoq ililluta siuariaateqartitsissaagut aallarnisaasartullu tapersersersorlutigit?

Tamakkuupput Kalaallit Nunaannittaaq inuiaqatigiinni unammiligassagut tunngaviusut, akissutissarsiniagassagut aaqqinniagassagullu. Aningaasat nussuinnarlugit aaqqiisinnaanngilagut. Amerlisartariaqarpagut Kalaallit Nunaatalu nammineq takorluugaanik aallaveqartumik attanneqarsinnaasumik siuariartortitsilluta.

 

Naalakkersuinikkut aalajangiisinnaassuseqarnerunissamut aqqut

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutitigut arlariinnerusunik tunngaveqalernissarput Inuit Ataqatigiinniit  ilungersuutigivarput. Tassanilu ilinniagaqarneq ineriartortitsinissami aalajangiisussatut isigivarput.

Ullumikkut Kalaallit Nunaanni naligiinnginneq annertusiartorpoq. Allaammi USA-mut naleqqiutissagutta Kalaallit Nunaanni pisuut piitsullu assigiinngissusaat annertuneruvoq. Inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq innuttaasut ilinniarluarsimanissaannik pisariaqartitsimmat qularutissaanngilaq. Ineriartorusukkutta naligiinnginnerlu akiorlugu, taava ullumikkumut naleqqiulluta ilinniagaqarsimasut amerlanerit pisariaqartippagut. Amerlanerit peqataatinneqarnissaat pineqarpoq, amerlanerit suliffeqalersinnissaat ikinnerusullu inuuniarnikkut ajornartorsiuteqarnissaat pineqarput. Taavalu naalakkersuinikkut aalajangiisinnaassuseqarnerulernissaq angutserlugu nunarput tamakkerlugu suliffinnik pilersitsiortornissaq nunatsinnilu nammineerluta sulisussaqarnissarput piginnaasaqarnissarpullu pineqarput. Oqaatigeqqittuartariaqarpoq; Ilinniagaqarneq ineriartornissamut aalajangiisuussaaq.

Kalaallit Nunaanni ullumikkut imigassamut inatsit aamma aalisarnermut inatsit immikkut aallutaraagut, Inatsisartunilu piffissami aggersumi oqallisigineqassapput.

Imigassaq immineerluni ajornartorsiutaanngilaq, atornerluinerli ajornartorsiutaavoq. Imigassamik atornerluineq inuiaqatigiinni suli annertuumik ajornartorsiutigineqarpoq, tamannalu ilarpassuatsinnut sunniuteqartarpoq. Naak Kalaallit Nunaanni Danmarkimut naleqqiullugu  piffissap ilaani  innuttaasut agguaqatigiissumik imernikinnerusimagaluartut, aalakoorniutitut erngunneq inuiaqatigiinni annertuumik ajornartorsiutigaarput. Kinguneri meeqqanit ilagisaasunillu misigineqartarput, aammali suliffeqarfiit sulisitsisullu atornerluinermit  sunnerneqartarlutik. Peqqinnarnerusumik imigassamik atuisinnaaneq inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaassaaq, soorlu aamma eqqartuussisoqarnermut iluaqutaassasoq, pinerlunnerpassuimmi aalakoornerup nalaani pisarmata.

Taamatuttaaq aalisarnermut inatsit inuiaqatigiit sumut ingerlanissaannut apeqqutaassaaq. Kalaallit Nunaanni  aalisarneq suli pingaarnertut inuussutissarsiutaavoq. Sanilliunneqarsinnaanngitsutut. Taamaattumik aalisarnermut inatsit ukiaq manna upernaamullu Inatsisartut isumaqatigiinniarnissaanni qularnanngilluinnartumik pingaaruteqarlunilu unamminartussaavoq.

 

Issittoq isumannaannerussappat Illersornissaqarfimmi kalaallit amerlanerussapput

Qanittukkut Inuit Ataqatigiit Folketingimiit  illersornissatigut politikkitigut ataatsimoortumik siunnersuuteqarpugut, tassanilu Issittumut isumannaannerusumut anguniagassat quliupput.

Ullumikkut kalaallit ikittuinnaat Illersornissaqarfimmiipput. Danskit naalakkersuisuisa Issittumut tunngatillugu misissueqqissaarnerat tunngavigalugu maannakkut isumaqatigiinniartitat siorna aajangerpaat, Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfik siunissami ukiumut 120 mio. kr.-inik nukittorsarneqassasoq. Inassuteqaatillu piviusunngortiterneri ingerlapput. Inuit Ataqatigiinniilli kalaallit inuiaqatigiit annertunerusumik akuutinnagit  naalakkersuisut Illersornissaqarfimmik nukittorsaaniarnerat isornartoqartipparput. Tassami Illersornissaqarfik nukittorsarneqassappat, taava kalaallit amerlanerit Illersornissaqarfimmiissapput.

Kalaaliusutut inuusuttutut Illersornissaqarfimmiikkusukkaanni, taava Danmarkiliarluni Illersornissaqarfiup ullorititaanut peqataajartortariaqarpoq, kingornalu sakkutuujusussaaneq Danmarkimi pissaaq. Illersornissaqarfik kalaallinit inuiaqatigiinnit aallaaveqassappat, kalaallillu inuusuttut amerlanerit illersornissaqarfimmiissappata, taava Kalaallit Nunaanni inuinnaat illersornissatigut ilinniagaqarfissaannik pilersitsisoqarnissaa Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigivarput. Arktisk Kommandomi kalaallit inuusuttut amerlinerisigut Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiup suliassai iluaquserneqassapput. Nunatsinni pinngortitarput ilisimaarivarput, sumiiffiit ilisimaarivagut, oqaatsitsinnillu atuisinnaanerput Illersornissaqarfimmut iluaqutaangaassaaq.

Isumaqatigiinniartitat Kalaallit Nunaanni ilinniarfissamut aningaasanik immikkoortitsisimanngillat. Tamannalu isumaqatigiinniarnissani tulliuttuni salliutinneqartariaqartoq ilaatigut isumaqarpugut.

 

Naalagaaffeqartigiinnermi toqqissisimaneq naapertuuttumillu pineqarneq

Folketingip ukioriligaani aammattaaq Pinerlussimasunik Isumaginnittoqarfik pillugu annerusumik isumaqatigiinniartoqassaaq. Innuttaasunut toqqissisimanissaq naapertuuttumillu pineqarnissaq Inuit Ataqatigiinniit pingaartutut anguniagaapput. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni pinerlussimasunik isumaginnittoqarfimmi pitsanngorsaatissatut kissaatinik arlalissuarnik nassiussisimapput, soorlu aamma Inuit Ataqatigiit inatsisinik atuutsitsinerup iluani siunnersuuteqarsimasut, taamatullu Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup iluani aamma Pinerlussimasunik Isumaginnittoqarfimmi  pitsanngorsaanissami ersarissunik anguniagassiisumik Naalakkersuisut inatsisinik atuutsitsinertigut iliuusissiorsimasut.

Danskit naalakkersuisuisa qanittukkut Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup iluani nukittorsaanissamut 40 mio. kr.-inik aningaasaliinerat nuannaarutigivarput. Tamanna susussaqarfimmut kingulerussimasumut aallartilluarneruvoq. Pinerluttartut amerlassusaat immineq oqaluttuarput. Nunanut avannarlernut naleqqiutissagaanni kalaallit isertitsiviiniittut sisamariaammik amerlanerupput. Isertitsivinniittullu sisamaagaangata pingasut inunnut ulorianaatilittut tigummineqartarput – Danmarkimi quliugaangata sisamaasartut.

Aammattaaq Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup iluani Naalakkersuisut 1 mio. kr.-it pallillugit immikkoortitsisimanerat maluginiarparput, Sara Olsvigilu ilaatigut pinerluffigineqarsimasut siunnersorneqarfissaannik, ataatsimullu isigalugu inunnik isumaginnittoqarfiup nukittorsarneqarnissaanut, meeqqat inuusuttullu ajornartorsiuteqartut ilanngullugit, pilersitsinissamut aallarniisimavoq.

Innuttaasut naapertuuttumik pineqartutut misigisimanissaat pingaaruteqarpoq, taamatullu inatsisinik unioqqutitsinerni kanngunarsagaanernilu politiit akuliutsinneqarsinnaanerinut tatiginnissinnaanermut. Tassani inuiaqatigiittut inatsisaatsutut inissinninnginnassatsinni politiit suni tamaniinnissaat pisariaqarpoq. Pinerluffigineqartut aallunneqarnerunerisigut toqqissisimaneq annertusarneqassaaq. Ullumikkut pinerlussimasoq siullertut aallunneqartarpoq, inatsisinillu unioqqutitsisoqartillugu pinerluffigineqartup inatsisitigut inissisimaffia puigorneqartarluni.

Nunatsinni inatsisinik atuutsitsinerup iluani sulisut danskit naalagaaffiat sinnerlugu suliamik pingaaruteqartumik suliaqartarput. Sulisullu piginnaasatigut qaffatsikkiartuaarneqarput. Taamaattorli pisani arlalinni professionalinngortitsinissap aallunneqarnerunissaa pisariaqarpoq. Sulisut pigiinnarnissaannut akissaatit pingaaruteqarput. Inatsisinik atuutsitsinerup iluani ilinniagaqarnissamut ilinniaqqinnissamullu periarfissiinerit Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuunermik nukittorsaaqataassapput. Isertitsivinni paarsisut eqqortunik piginnaasallit tigummiinnarnissaannut ilinniagaqartitsineq apeqqutaavoq.

 

Folketingimi isumaqatigiissut nutaaq Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuunermut sunniuteqassaaq

Folketingimi sapaatip akunneri tulliuttut Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfimmut Pinerluttunillu Isumaginnittoqarfimmut apeqqutaasussaapput. Illersornissatigut isumaqatigiissut nutaaq ukiunullu arlalinnut atuuttussaq kiisalu pinerluttunik isumaginninnermut isumaqatigiissut nutaaq naggataarutaasumik isumaqatiginniutigineqassapput. Isumaqatigiissutit inerneri Kalaallit Nunaanni malugineqarsinnaassapput, qanoq ittuunissaat apeqqutaatillugu ajunngitsumik ajortumillu. Taamaattorli isumaqatigiissutissat isumaqatigiinniutigineqarnerini Kalaallit Nunaat peqataatitaqanngilaq.

Kalaallit Nunaat sinnerlugu Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigiinniarnerni nunatta eqqarsaatigineqarnissaa naatsorsuutigaarput. Isumaqartuarpugulli Kalaallit Nunaat pineqartillugu kalaallit folketingimi ilaasortaatitaasa isumaqatigiinniarnernut qaaqquneqartarnissaat naligiinnerunermik takutitsinerussagaluartoq – tamannalu maani inersuarmi amerlanerit qularutinngilaat. Taamaattorli isumaqatigiissutissat inernerisa utaqqimaarneranni Folketingimi illersornissamut- aamma eqqartuusisoqarfimmut oqaaseqartartittakkat ataatsimeeqatigisarnissaannut piffissaq atorluassavarput.

Folketingimi ukiussarput ulapaarfiusussaq pisoqarfiusussarlu qilanaarivara. Folketingimi aalajangigarpassuit Kalaallit Nunaanni innuttaasunit malugineqarsinnaassapput.

Qujanaq.

Print Friendly, PDF & Email