Navigate / search

Ajorsartoqanngikkaangat tamarmik ajugaasuusarmata

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

18. juni 2015-imi qinersinerup unnukkuutaani paasiligara uannut sakkortuvoq. Uannut ajorsartissimavunga. Misigissuseq inersimasutut inuuninni pilersikkiartuaarsimasara. Ima misigisamavunga ’Nammineq nunanni inissaqanngilatit’. Qinersinerulli inernera immini oqaluttuarpoq. Taamatut misigigaluarlunga aniguivunga, tassami aatsaavissuaq kalaaliusumik qallunaatut oqaaseqartumik Kalaallit Nunaat Folketingimi sinniiseqalerpoq. Misigisaq annertoqaaq. Kakkaak, aniguisunga. Naak ulluinnarni inuttut politikkitigullu assortorneqartaraluaqalunga, isima nutsamalu qalipaataat assuarineqarsinnaanngimmata oqaatsikka pillugit qularsaarisoqartaraluartoq.

Iluatsissangatinneqanngikkaluartoq

Kalaaliuvunga siullertulli qallunaatut oqaaseqartuunera pillugu innuttaasutut nikanarnerusutut inissisimallunga. Suliumatussusera, uteriitsuunera piginnaasakkalu tunuliaqutaralugit politikkikkut sorsunnera iluatsissimavara. Tassanngaannarlu akuerisatut inissisimalerpunga, naak iluatsissangatinneqanngikkaluarlunga. Uannut aamma taamatut isigalunga. Nalunngittuaannarsimavara atorluarneqarsinnaasuullunga Kalaallillu Nunaata ineriartornerani tunniussaqarsinnaallunga, taamaattorli aamma tamatuminnga allanut uppernarsaajuartariaqartuullunga. Taamaannerali qatsunnarsiaartuarpoq.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni naleqartitatigut sorsuutiginnittoqarpoq. Naleqartitat inuiaqatigiinni tunaartarineqartariaqartut pillugit oqallippugut. Sorsuutiginninnermilu tassani tamatta ilisimasarput oqaasinngortinngisarpulli maluginiagassaajuartarpoq. Namminiilivinnissamut sorsuuteqarneq aammattaaq inuiaqatigiinni kikkut inissaqartinneqarnissaannik sorsuutiginninneruvoq. Allat inissaqartinnissaanni kikkut taqissasut kikkullu avataanut inissinneqassasut. Sorsuutiginninneq kikkut tamarmik ajorsartuutillugit ajugaasussartaqanngitsoq.

Tamanut periarfissat

Inuiaqatigiinni nunaminni ikittuinnarnik periarfissaqartunik ilaqarpugut. 68 procentit kalaallisuinnaq oqalunnerusuusut. Taamaannera nammineq pilersitaraarput, ilaatigut Atuarfitsialak aqqutigalugu. Inuit nunaminni annikitsuinnarnik periarfissallit. Periarfissatigut amigaatillit, uagut pilersitatsitut. Tamanna paasiligaavoq sakkortooq, taamaattorli pisariaqartoq. Unammilligassaavoq piviusuusoq. Innuttaasut tamakkerlugit atuuffissatigut periarfissinngikkutsigit ingerlariaqqissinnaanngilagut.

Nunarpassuit allat assigalugit Kalaallit Nunaanni nunamik pingaartitsisoqarpoq. Kalaallinut Kalaallit Nunaat. Pissuseq nunarsuaq tamakkerlugu ukiorpassuit ingerlaneranni annertusiartuaartinneqarsimasoq. Nunarsuatsinni makku qiviaannariartigit; Trump, Brexit kiisalu Dansk Folkeparti. Allamiunut ersiornerit ataatsimoorussatullu akeqqersornerit. Upperisingali. Uanga sinniisuuffigisakkaluunniit tassaanngillat akeraasut. Uanga ilutsigut sorsuuteqarnertut tamanna isigineruvara.

Inuiaqatigiinni piginnaasat pisariaqartinneqarput

Kalaallisut oqaatsit piginnaasaapput, inuiaqatigiinnili piginnaanerpassuit pisariaqartinneqartut ilaattut inissisimallutik. Tassami inuiaqatigiit ingerlalluartuusut kissaatigigutsigit. Innuttaasut kiffartuunneqarneranni pitsaassuseq. Inuiaqatigiit atugarissaarnikkut ingerlarataartut. Sullerissuseq, akisussaaffeqarneq piginnaaneqarluartuunerlu pisariaqarput.

Tamatta ”systemimi ingerlaartinneqartarneq” misigisimasarparput, sulisumiit sulisumut allamut ingerlatinneqartarneq, naggataagulli apeqqutissagulluunniit akissutissarsisimanagit misigisimasarluta. Kalaaliussutsip piginnaaneqarluartuunnginnermik isumaqarneranik isumaqarsoralunga amerlasuut assuarissajunnarsivaannga. Isumagali taamaanngilluinnarpoq.

Akerlianilli Seminariami, GUX-imi suliffeqarfinniluunniit immitsinnut piumasaqaatitta appartinnissaat aqqutissaanngilaq. Kalaallisut oqaatsit piginnaasaapput, inuiaqatigiinnili piginnaanerpassuit pisariaqartinneqartut ilaattut inissisimallutik. Assersuutigalugu pilattartissagutta nakorsamit piginnaasaqarluartumit pilattartikkusunnerussaagut. Taannalu kalaallisuttaaq pikkorippat ila ajunngilluinnartuussaaq. Kalaallisut oqaatsit piginnaasaapput, inuiaqatigiinni innuttaasut 90%-iisa oqaaserisaat inuiaqatigiillu ingerlalluarnissaannik sullerinnissaannillu siuarsaasuusut. Tamanna nunami maani tamanit ataqqineqartariaqarpoq. Kajumissaarutissarali unaavoq, inuiaqatigiit ingerlalluartut kissaatigigutsigit, taava eqiasuissuseq, pikkorissuseq akisussaaffeqarnerlu aamma naleqartitaassapput pingaaruteqartut. Tamanna tamatsinnut ajunnginnerpaassaaq.

Avissaartuunneq katersuutsitsinerlu

Akiorniakkagut suussanersut toqqartussavagut naleqartitatigullu akioriinneq ornitarput tamattali qunugisarput sapiissuseqarfigalugu. Avataanut inissiisarnernut avissaartuutsitinernullu akiuineq. Ukiuni kingulliunerusuni pingaartumik politikkikkut inissisimaffiit illuttut isuini partiinit minnerusunit inuiaqatigiinni qallunaanik innuttaasoqarnissaanut kalaallinullu qallunaatut oqaasilinnut illersuineq taamatullu kalaallisut oqaluttunut illersuineq aallunneqarsimapput, tamannalu akisusimavoq. Tamanna – inuiaqatigiit atugarissaarnermikkut patajalersimanerat ilanngullugu – ikinnerulersimanitsinnik kinguneqarsimavoq.

Arlannaannilluunniit avataaniitsitinissaq aqqutissaanngilaq. Ajoraluartumik avissaartuunneq piuvoq. Suna ammuinnaq ingerlasoq ilisimalikkatsitut kingunilik. Inuerukkiartorneq tamassumalu kingunerisaanik iliuusissaalatsineq. Tassa kalaallisut oqaasilinnut, qallunaatut oqaasilinnut uagutsinnullu qeqqanni inissisimasunut, tamanut.

Naleqatitatigut sorsuutiginninneq inerneqartussaq

Naleqartitanut inuiaqatigiinni tunngavigisariakkanut sorsuutiginninnermi inernerisassat ukkatissavagut. Tigussaasutut kalaallisut oqaasilinnut immikkut ilinniakkatigut periarfissaqartitsinikkut. Ersarilluinnarpoq taamak inuit amerlatigisut ilinniakkatigut periarfissaqartinnagit pisinnaanngitsugut. Piginnaasat tamaviisa pisariaqartippagut, sanasuniit peqqissaasunut ilinniagartuunullu.

Eqqissineq pitsanngorsaatissanut nukissaqartitsilersarpoq

Tamatta siunissami nukiit pitsaasut tamaasa pisariaqartippagut. Kalaallisut oqaluttut – aamma qallunaatut oqaluttut. Uanga neriuutigisara tassaavoq eqqisseqatigiinnissarput. Oqaatsip tamatuma isumaviatut. Eqqissineq ulorianartorsiortitatut misiginngikkaangatta ilutsinni nassaarisagarput. Nunarujussuarmi matumani kikkut tamarmik inissaqarput. Aammami taamaassaaq, isummatsigut.

Tamassi qineqqusaarluarisi.

Print Friendly, PDF & Email