Navigate / search

Aaja USA-mi suleqatigiinneq pillugu ima oqarpoq: Suleqatigiinneq qangatut ittoq naammanngilaq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni (IA) ippassaq udenrigsministeri Anders Samuelsen (LA) naapeqatigivaa USA-mi kalaallinik qallunaanillu suleqateqarneq pillugu oqaloqatigalugu. Pituffimmut kiffartuussinermut isumaqatigiissut kingullertigullu Pituffimmi radarip nutaamut aaqqinneqarnera eqqartorneqarput, soorlu aamma USA ataatsimiititaliani marlunni suleqatiginera, Permanent Committee-mi Joint Committee-milu, eqqartorneqarluni. Ataatsimiinnermi folketingimi ilaasortap USA-mi suleqateqarnermit inernerit piviusut ujartorpai.

USA-mi suleqateqarnermit inernerit amigaataasut

Kalaallit Nunaat, Danmark-i USA-lu ataatsimiititaliani marlunni sinniisuupput; tassa Joint Committee-mi Permanent Committee-milu. Qallunaanit Kalaallit Nunaanniillu 2014-imili ataatsimiititaliani ataatsimiittoqarnikuunngilaq. Kingullertigulli eqqartorneqarpoq Permanent Committee-mi ataatsimiinnerit aallartinneqaqqissimasut.

Ataatsimiinnermi Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap USA-mi suleqateqarnermit inernerit amigartut naammagittaalliutigai.

“Pituffik uagutsinnut politikkikkut aningaasaqarnikkullu pingaaruteqartorujussuuvoq. Kiffartuussinermut isumaqatigiissut ukiut sisamassaanni ingerlanneqarpoq. Taamaattorli Kalaallit Nunaanni soqutigineqartut tusanngitsuussanngilagut. Permanent Committee-mi sulinermi ingammillu Joint Committee-mi sulinermi USA-mi suleqateqarnermi Kalaallit Nunaat ineriartornissaminut periarfissaqarluarpoq, assersuutigalugu takornariaqarnerup tungaatigut qaffassaanissamut, kalaallinik USA-mi ilinniartoqarnissamut periarfissiinissamut nunanilu issittuni eqqissisimanartumut anguniagarnerup tungaatigut”, Aaja Chemnitz Larseni oqariartuuteqarluni oqarpoq.

Nangippoq: “Udenrigsminiterimut taamaammat kaammattuutigerusuppara qallunaat naalakkersuisui qanilaartumik oqaloqatigisassagai Naalakkersuisullu suleqatiginerani aamma Kalaallit Nunaanni alliartorsinnaanermik ineriartorsinnaanermillu pilersitsisinnaasut eqqaamaqqullugit. Pituffimmi kiffartuussinermut isumaqatigiissut naammaginartumik inerneqarnissaa eqqaassanngikkaanni USA-mi suleqateqarnermi Kalaallit Nunaata soqutigisaat angusaqaluarniarluta uteriillutalu ingerlannerusariaqarpagut”.

Pituffimmi pisut naammassineqanngitsut

Kalaallit Nunaanni Amerikarmiut sakkutooqarfeqarneri isumaqatigiinnerni atugartuusuni sapinngisamik qallunaat/kalaallit ingerlatsiviinut tunniunneqarnissai tunngavigineqarnissaa isumaqatigiissutigineqarnikuuvoq. Ukiunili kingullerni takunikuuarput kiffartuussilluni isumaqatigiissummi Pituffimmilu umiartornermi isumaqatigiissummi maanna qallunaat/kalaallit ingerlatsiviinit Amerikarmiut ingerlatsiviannut nuussimasut. Ukiorli manna Pituffimmi timmisartumik aqqusaarsisarneq Air Greenland-imit ingerlanneqassaaq.

“Udenrigsminiterilu ataatsimiikkatta uannut pingaaruteqarluinnarpoq Kalaallit Nunaannit Danmarkimiillu Pituffimmi isumaqatigiissutini pingasuni marluk Amerikarmiunut tussimaneri akuerinngilluinnarnera takutissallugu. USA-mit isumaqatigiissummi tunngaviusoq piviusunngortinneqarsinnaanngippat isumaqatigiissut allanngortinneqartariaqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit ukiorpassuanngulersuni Amerikarmiut nutaasumik ullumimullu naleqquttumik illersornermut isumaqatigiissummik isumaqatigiissuteqarfiginissaannik ujartuinikuuvugut”, Aaja Chemnitz Larseni naggasiivoq.

Print Friendly, PDF & Email