Navigate / search

Aaja saqqummiusseqqusivoq: Aleqa, naak angusatit?

Folketingimut qinersinissaq qanillivoq, Inuit Ataqatigiinniillu Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip politikkikkut illuatungerisani Aleqa Hammond ukiuni sisamani kingullerni Folketingimiinnermini tigussaasumik naammassisimasaminik suliniutiminillu saqqummiusseqquaa. ”Inuiaat sinniisaattut folketingimi ilaasortatut qinersisigut angusimasatsinnik oqaluttuuttussaavagut” Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Martsimi Inuit Ataqatigiit Folketingimi ilaasortaatitaata naammassisimasani saqqummiuppai, tassanilu qinigaaffimmi 2015-2019-imi partiip suliaqarnermigut angusimasai erserput. Naammassisimasat 3 milliardit sinnerlugit naleqarput, tassaasut Inuit Ataqatigiit aamma Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Kalaallit Nunaannut iluaqutaasussatut qulakkeersimasaat. Taamatut saqqummiinermi Aajap suliaanut tunngatillugu ammasuuneq paasiuminartuunerlu qulakkeerneqarput.

Siusinnerusukkut Aleqa Hammond Folketingimi saqqumilaarnerarlugu Nunatta Qitornaanit oqaatigineqarpoq. Taamatut oqarneq Aaja Chemnitz Larsenip tupigusuutigivaa.

”Tamannarpiaq, tassa Kalaallit Nunaannut tunngasutigut Folketingimi ataatsimiittoqartillugu Aleqap ersarinneq ajornera peqataasannginneralu uanga uggorivara. Tamanna Kalaallit Nunaannut uggornartuuvoq. Taamaattumillu ima apererusuppunga: Naak naammassisatit? Aleqa Kalaallit Nunaannut iluaqutissatut suliaminik saqqummiinermigut folketingimi sulinerminik ersarissaanissaanik kajumissaarpara. Uannit isigalugu Aleqa Hammondip sulissutigisimasai naammassinissaannullu malittarisimasai annikitsuararsuupput” Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Qinersisartut sulisimanermik tamakkiisumik oqaluttuunneqartariaqarput. Assersuutigalugu qinigaaffimmi matumani Aleqa Hammond ataasiaannarluniluunniit tusarniaasitsinngilaq isumasioqatigiisitsinanilu, massa Inuit Ataqatigiinniit tusarniaanerit arfinillit isumasioqatigiisitsinerillu tallimat sulissutigalutigillu ingerlassimagigut.

”Inuit Ataqatigiinniit Kalaallit Nunaat Folketingimi aallunneqarluarsimavoq, tamannalu annertuunik angusaqarfiusimavoq. Kalaallit folketingimi ilaasortaatitaasa tamarmik Kalaallit Nunaata ersarinnerunissaanut naligiimmik ilungersuutiginninnissaat nunarput sinnerlugu kissaatiginarpoq. Qinigaaffimmi matumani tamanna pisimanngilaq, Aleqa Hammonimmi oqallinnerni pingaaruteqartuni nunarpullu pillugu Folketingimi pilersitsinissanut piginnaatitaanini sumiginnarsimavaa.” Aaja Chemnitz Larsen naggasiivoq.

Inuit Ataqatigiit 2015-miit 2019-mut Folketingimi suliai inernerisa uani takukkit.

Print Friendly, PDF & Email