Navigate / search

Aaja Nunani Issittuni inatsisartunut ilaasortanut ataatsimeersuarnermi: Ineriartornermut tunngatillugu ajornannginnerusumik akikinnerusumillu internetseqalernissaa nunani issittuni innuttaasunut nunallu ilaani najugaqartunut pingaaruteqarpoq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Ulluni makkunani Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni Laplandimi Finlandimiittumi ataatsimiinnermut ilaavoq tassani nunani issittuni naalakkersuisunut siunnersuutinik tapersiiniarluni.

Ataatsimiinneq SCPAR-imit ingerlanneqarpoq, tassaasoq The Standing Committee of the Parliamentarians of the Arctic Region, Aajap ilaasortaaffia Folketingimilu ilaasortaanerminit sinniisutut inissisimaffeqarfia.

Finlandimi nunani issittuni naalakkersuisunut ilaasortanut ataatsimiinneq 13-nissaat ingerlanneqarpoq. Ataatsimiinneq nunani issittuni kisitsisinngorsaanermik sammisaqartitsivoq, tamannalu Aaja Chemnitz Larsenip ukkatarisuuaa, pingaartumik Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup tungaatigut ineriartortitsiniarnermini suliaminut atatillugu.

Nunani issittuni arlalinni kisitsisinngorsaaneq malinnaavigineqarluarsimavoq, Kalaallit Nunaalli, Amerika Avannarleq aamma Ruslandip ilaani pissutsit allaapput. Inissisimaffinni tassani internetsimut aqqutissat killeqarput akisoqalutillu, tamannalu innuttaasunut suliffeqarfinnullu unammillernartunik kinguneqartitsisarpoq. Kisitsisinngorsaaneq nunarsuarmi atugaaleraluttuinnarpoq kisitsisinngorsaanermullu mumisitsiniarnermut ilaanngikkutta arlalitsigut kinguartussaavugut. Piffissami nunarsuarmi suleqatigiinnermik imaqartumi ilisimasanillu avitseqatigiiffiusumi, soorlu aamma nunarsuarmi aningaasaqarnerit ataqatigiinnerulernikuuneri malillugit nunani issittumi ineriartornermut ilaanissarput pingaaruteqarluinnarpoq.”, Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

Qularnanngitsumik innuttaasut nunani issittuni silap pissusaanik allanngoriartortoqarneranik malugisaqarsimassapput, silali kisimi allanngoranngilaq. Nunani issittuni inuussutissarsiorneq annertusiartuinnarpoq, Kalaallit Nunaanni aamma taamatut ingerlalluni. Ineriartornerup Kalaallit Nunaanni inuttaasut ajunngitsumik sunnerpai taamaammallu ineriartornerup ajunngeqisup tapersersorneqarnissaa anguniarlugu kisitsisinngorsaanermik ataqatigiinnermut attaveqarfiit pitsanngorsarnissai pingaaruteqarlutik. Aaja Chemnitz Larsenip ataatsimiinnermi oqariartuutaasa ilaat tassaavoq inuussutissarsiorneq kisitsisinngorsarluarneqassappat nutaamik eqqarsartariaaseqartoqartariaqartoq:

Nunani issittuni inuit millionit sisamat missaat najugaqarput nunallu ataqatigiinnerinut attaveqarfiit nunarsuarmi allami eqqarsartariaatsit assiginngisaannik inerniliiniarutta eqqarsartariaqarpugut. Nunani issittuni ajunnginnerusumik kisitsisinngorsaaniarutta nunani ataqatigiinnernut attaveqarfiliornermi aningaasaliinerni eqqarsartariaaseq atortariaqarparput. Naatsumik oqaatigalugu pisortatigoortumik privatimillu peqatigiit aqqutissiuttariaqarpagut nunani issittuni kisitsisinngorsaanerup iluani aqqutissiuineq annertusassagutsigu.”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Nunani issittuni naalakkersuisunut ilaasortanut ataatsimiisitsinerup 13-nissaat Inarimi, Finlandimi pivoq septemberillu 16-anit 19-anut 2018-imi ingerlanneqassalluni.

 

Print Friendly, PDF & Email