Navigate / search

Aaja: EU-mi arfernut politikki kukkusumik ingerlavoq

Asseq: ft.dk

Naalakkersuisut ullumi Folketingimi EU-mi ataatsimut isummernissani tulliuttuni pingasuni (2018, 2020, 2022) isumaqataanngitsumik taasisinnaanissamut piginnaatitaasussamik nassaarput Den Internationale Hvalfangstkommission-imut (IWC) ilaasussamik. Tamanna Folketingimi Europaudvalg-imi ataatsimiinnermi pivoq Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit ilaaffigineqartumit.

”Ataatsimiinnermi arferniarneq Kalaallit Nunaanni qanoq pingaaruteqartiginersoq erseqqissassallugu pingaartippara. Inooriaatsitsinni piorsarsimassutsitsinnilu tunngaviusumik ilaavoq. Taamaammat nuannaarutigaara Folketingi Naalakkersuisullu Kalaallit Nunaannit Danmarki EU-mi arfernut politikkianut akuersaannginnerat tapersersoraat takullugu. Ajoraluartumik EU-mi arfernut politikki kukkulluinnartumik ingerlanera takuarput”, ataatsimeereernermi Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

IWC-mut tunngatillugu Folketingimi partiit tamarmik naalakkersuisut isumaqatigiinniarnermut oqallissaarutaat saqqummiussaq EU-mi nunanut sinniuttunut akerliliinissaq pillugu qinersinissamut tapersersueqataapput. Naalakkersuisut siumut nalunaarutigereersimavaat EU-mi arfernut politikkimut tunngatillugu oqimaaqatigiisitsinermi arferniarnermut atatitsiniarnermut pilersitsiniarnerit tapersersuinermut ingerlanerulersimasut. Assersuutigalugu EU-mit siunnersuutit kingulliit IWC-mit piaqqanik arferniarnerit ingerlanneqarnissaat eqqartorneqarput Danmarkimilu arfernut politikkimik killiliisussaassalluni Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu pisariaqartitanut tulluarsagaagaluarluni. Maannamut tikillugu Kalaallit Nunaat, Island-i, Savalimmiut Norge-lu nammineerlutik piaqqanik arferniarnerit North Atlantic Marine Mammal Commission (NAMMCO) aqqutigalugu malittarisassaliortarput.

EU-mi arfernut politikkimi qiimmaallannartut ilaanniippoq nunat inoqqaavisa arferniarneri tapersersorneqarmata. Taamaakkaluartorli EU-mi isumaqatigiinniarnerni aaliangerneqarpoq piginnaatitaaffiit aallaaviginagit nunat inoqqaavisa arferniarneri tapersersorneqassasut.

”Kalaallit Nunaanni arferniarneq soorunami atasinnaasumik, ilisimatusarnermik malitsisumik ingerlasoq aamma illoqarfinni/nunaqarfinni ilisimasat pisarnerit malillugit ingerlariaatsit aallaavigineqassapput. Tamanna ullutsinni atuuppoq. Soorunami atasinnaasumik siunertaqarluta Kalaallit Nunaata imartaannit uumasut atorsinnaasariaqarpagut. Aamma siunissami. Taamaammat Danmarkimut tamanna politikkikkut EU-mi qaqissallugu pingaaruteqarpoq. Taamaammat naalakkersuisut Kalaallit Nunaannit arfernut pisassarititanut 2018-mit ukiut arfinillit siumut isigalugu kaammattuinissaat pingaartippara”, folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni naggasiivoq.

Ataatsimiititaliami ataatsimiinnermit uani video takuuk: http://www.ft.dk/aktuelt/webtv/video/20171/euu/td.1447797.aspx?as=1

Print Friendly, PDF & Email