Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsenip naggataarutaasumik Folketingimi oqallinnermut atatillugu oqaaserisai

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Oqaaserineqartut nuannaarutaapput.

Folketingimi ilaasortaq  Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Oqaaseqartitatut ilanngussaq – naggataarutaasumik oqallinneq 2017

marlunngorneq 31. maj 2017

Aallarniut

Ministeriunerup aallarniilluni oqaaseqaataanut qujanaq. Uangattaaq tigussaasumik suleqatigiinnissamik neriuuteqarpunga junimilu Christiansø-mi Naalagaaffeqatigiit ataatsimiilluarnissaannik kissaateqarlunga. Ministeriunerup oqaaseqarnermini eqqaavaa aalajangikkat pingaarnersaat Kalaallit Nunaanni pisartut. Aap, taamaattorli  Kalaallit Nunaat sinnerlugu pisani amerlasuuni pingaarutilinnik Folketingimi aalajangiisarnerput eqqaamatigu.

Ukiuni kingulliunerusuni naalagaaffeqatigiinnermut tunngasutigut oqallinneq inimi maani annertusiartorsimavoq. Tamanna soqutiginninnerup  Folketingimilu peqataarusussutsip  annertusiartorneranut takussutissaasinnaavoq. Tamanna pillugu qujavunga. Folketingip immini suliassaannaat pinnagit aammali pisat ataatsimoorussat pillugit aallussinerat assorujussuaq uagutsinnut Kalaallit Nunaanniittuusunut isumaqarpoq. Tassami Politiit, Pinnerluttunik Isumaginnittoqarfiup Kalaallit Nunaannilu Eqqartuussisoqarfiup nukittorsarneqarnissaannut akisussaaffeqarnermik misigisimanitsinni ataatsimut suliassaralutigu misigisimavugut.  Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfiup suliassaataanut kalaallit peqataatinneqarnissaasa annertusarneqarnissaannut kissaateqarneq ataatsimut suliassaraarput. Ilaatigut Nuummi Arktisk Kommandop allaffeqarfiani, aammali illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni umiarsuaanni timmisartuinilu. Taamatullu Danmarkimi kalaallinut inooqataanermikkut ajornartorsiuteqartunut iliuutsitigut nukittorsaanissamik qulakkeerinninnissarput aamma ataatsimut suliassaraarput.

Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortoq

Kalaallit Nunaanniit Folketingimi ilaasortaatitatut pisani 32-ni oqaaseqartartuuvugut. Susassaqarfiit 32-t Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmarkip isumagisaasa saniatigut uanga ilaasortallu atlantikup avannaaneersut allat akisussaaffeqarpugut. Ilaatigut aningaasanut tunngasutigut oqaaseqartittakkatut. Tassami siornamiit aningaasanut inatsimmut isumaqatigiinniarnernut peqataasalerpugut. Tamannalu ilorraap tungaanut ingerlaneruvoq, tamannami atlantikup avannaaniit folketingimi ilaasortaatitat immikkut pineqartutut misigisimasarnerannik unitsitsissaaq.

Tunngaviusumik Inatsimmi ersarissumik allassimavoq uagut – tamatta – qinigaaffimmit allameersuugaluarluta,  folketingimi naligiilluta ilaasortaasugut. Tamannalu  ulluinnarni Folketingimi sulinitsinni ajoraluartumik tamakkiisumik erserneq ajorpoq. Isumaqatigiinniarnerni kalaallit soqutigisaannik toqqaannartumik ersarissumillu attuumassuteqartuni kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat avataaniitinneqartarput. Illersornissaqarfiup iluani Kalaallit Nunaannut tunngatillugu isumaqatigiinniat isumaqatigiissutaat pereersut atuartariaqartarpagut. Akerlianik kalaallinut tunngasutigut paasisimasalittut peqataatinneqartariaqarpugut. Taamatut kalaallit folketingimiittuutitaasa avataaniitinneqartarnerat Namminersornermut Inatsimmut naapertuuttuunngilaq. Pissuseq tamanna qanganitsersimavoq, tulluarunnaarsimalluni tamallu oqartussaanerannik uniuingajattuulluni. Tunngaviusumik Inatsimmi naligiimmik ilaasortatut allassimatilluta Folketingimi ilaasortatut pingaannginnertut isigineqarnerput immikkoortitsineruvoq.

Inuit Ataqatigiit kinguneqartussamik suleqataasutut

Inuttut partiitullu kinguneqartussamik suliaqarnissaq aallupparput. Matumik matoqqasumik naammattoorsigutta – isumaqatigiinniarnerni imaluunniit satspuljenut isumaqatigiinniarnerni – taava aqqutissarsiussaagut. Ingitsitaaginnarluta naalakkersuisut anneruniartuunerarsinnaavagut. Taamaasiornissarmi  pilerinarsinnaavoq, kalaallillu politikereqatit taamaasiortartut aamma nalunngilara. Tamannali ajornannginaarineruvoq. Tunniutiinnarneq tikkuartuinerlu Kalaallit Nunaannut iluaqutaanngillat. Tamannalu Inuit Ataqatigiinni tunngaviatigut pissuserinngilarput, imaluunniit nunamut nammineerusuttumut pissusissaanani.

Naamik, kangujartissaagut nakimaallutalu suliarput ingerlatiinnarlutigu. Satspulje-nut isumaqatigiinniarnerni ukiormanna siusinnerusukkut pisuni matu matoqqasoq misigivarput, silataanilu kalaallit inooqataanermikkut ajornartorsiuteqartut danskinilu inuiaqatigiinni unammillernaraluttuinnartut pillugit assorujussuaq oqaaseqarusukkaluarpugut. Inunnik isumaginninnermut oqaaseqartittakkat arlallit oqaluuppagut taamaasillutalu Inuit Ataqatigiinniit sunniuteqarsinnaanissarput qulakkeerlutigu. Aningaasanik aatsaat taamak amerlatigisunik qulakkeerinnittoqarpoq, taamatullu kalaallit Danmarkimiittut ajornartorsiuteqartut nutaamik iliuuseqarfigineqarsinnaanngorput. Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigiinniartunut ilaatinneqanngikkutta, taava issiaqataasut aqqutigalugit sunniuteqarniarsarissaagut.

”Ajunngilaq”, immaqa naalakkersuisut taamatut isumaqassapput. Naamik, akisussaaffimmik tunussinissaq ajornanngippallaarpoq. Ministeriunerup illutungaatigut naalagaaffeqartigiinneq kissaatigippagu, illuatungaatigulli naalagaaffeqatigiinnermik ineriartortitserusunnani, taava ataqatigiinngittoqarpoq. Qujanartumilli Naalagaaffeqatigiinneq uninngaannartuunngilaq, ataatsimoorussatulli ineriartortitassaalluni.

Naalagaaffeqatigiinnermi qitiusoq tassaavoq Folketingi, inatsisartunit pingasuusunit inatsisartoqarfik ataaseq. Isumaqatigiinniarnerni qitiusuni peqataatinneqarneq tamat oqartussaanerannut nutaaliaasumut takussutissaavoq, taamaattumillu isumaqatigiinniarnernut Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu tunngassuteqartunut atlantikup avannaaniit folketingimi ilaasortaatitaasa annertunerujussuarmik peqataatinneqartalernissaannik qulakkeerinninnissamik naalakkersuisut aammaarlunga kajumissaarusuppakka.

Naammassisat pitsaasut

Folketingip ukiuani qaangiuttumi arlalippassuartigut tigussaasunik naammassisaqarsimavugut. Kalaallinut inooqataanermikkut ajornartorsiortunut Kalaallit Nunaannilu meeqqanut 46,6 mio. kr.-inik immikkoortitsisoqarsimavoq , ICC-ip nunat tamalaat akornanni sulineranut  kiisalu U-Arcticimut tapiissut aqqutigalugu Issittumi ilinniagaqartut nuttarsinnaanerannut  aningaasaliisoqarsimalluni. Sisamanngornermi Inuit Ataqatigiit inatsisinut atuutsitsinermut tunngasutigut siunnersuutaa oqaluuserineqassaaq. Tassani Kalaallit Nunaanni inatsisitigut atuutsitsinermut tunngasutigut nukittorsaanissaq annertoorujussuarmik pisariaqartinneqarpoq. Aggustimi Inuit Ataqatigiinniit illersornissaq pillugu politikkitigut siunnersuuteqartoqassaaq, tamannalu Issittumut-misissueqqissaarnerup siorna aasakkut naammassisup nanginnerissavaa. Inuit Ataqatigiinniit Kalaallit Nunaanni innuttanit immersorneqarnissarput pingaartipparput, taamaattumillu illoqarfinni annerni marlunni, Nuummi aamma Sisimiuni ”politik-mik”-mik qulequtserlugit oqaloqatigiiffiusunik ataatsimiisitsisimavugut. Soorlu aamma ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit Nunaanni angalasarninni illersornissamut tunngasutigut soqutiginninneq paasesaqarusunnerlu annertooq misigisimagikka.

Folketingip ukiuani matumani Inuit Ataqatigiinniit inatsisinik atuutsitsinermut kiisalu illersornissamut tunngasut annertuumik aallutissallutigit aalajangersimavarput. Taamaattumillu nuannaarutigaarput  pisat taakkorpiaat pillugit Inatsisartuni oqallinnissaq Inuit Ataqatigiinniit sulissutigineqarsimammat. Pisat Kalaallit Nunaannut taamak pingaaruteqarluinnartigisut pillugit Folketingimiinnaanngitsoq, aammali Kalaallit Nunaanni oqallinnissaq pingaaruteqarpoq. Susassaqarfinnilu taakkunani marlunni arlalitsigut aallarnigaqarsimavugut. Tamatta nalunngilarput ukiup matuma ingerlanerani pisat allarpassuittaaq pineqartussaasut, taakkualu soorunami aamma salliutinneqassapput, inatsisinulli atuutsitsinermut illersornissamullu tunngasut immikkut aallunneqarnissaannut pisariaqartitsisoqartoq takusinnaasimavarput. Inatsisitigut atuutsitsinermi nukittorsaanissaq pisariaqartinneqarpoq, illersornissamut tunngasutigut kalaallit peqataatinneqarnerunissaat pisariaqartinneqartoq.

Ukiuni aggersuni Inuit Ataqatigiinniit nunanut allanut kiisalu inuussutissarsiornermut politikkit salliutillugit aallunneqassapput. Ukiamut kalaallit inuusuttut Kalaallillu Nunaata nunarsuarmioqatigiinni atuuffiannut tunngasutigut issittumi immikkut aallussaqarluta ilaatigut Model United Nations ingerlatissavarput.

Ukiormanna qujanaq

Inuit Ataqatigiinnut ukioq manna ulapaarfioqqissimavoq. Kalaallit Nunaat tamarmiusoq qinigaaffigisimavarput. Taamaattumillu inuit ornillugit oqaloqatiginissaat uannut pingaaruteqarsimavoq. Kalaallit Nunaanni sumiiffiit 16-t tikissimavakka, ilaat arlaleriarlugit. Aalajangigarpassuit Kalaallit Nunaannit 3.000 km-t sinnerlugit ungasitsigisumit pisartut ungasingaartumi piviusunngortinneqarniartussaapput. Taamaattumillu Folketingimi Kalaallit Nunaannut tunngasutigut pisat suliarineqannginneranni Inatsisartut oqaaseqartinneqartarnissaannik naalakkersuisut pikkorinnerulersimanerat nuannaarutigaarput.

Taamaattumik Folketingimi suleqatit suleqatigiilluarsimanitsinnut qutsavigerusuppakka. Inuit Ataqatigiinniit Kalaallit Nunaata Kiffaanngissuseqartumik Nipaanissaq aallaavigalugu qineqqusaarsimavugut. Inuit Ataqatigiinniit soqutigisagut sulissutigisagut pillugit partiiniit tusaaniarneqartarsimanerput misigisimavarput. Suli suliassaqaqaagut – folketingillu ukiussaani tullermi suli sulaqatigiilluarnissarput qilanaarivara.

Qujanaq.

Print Friendly