Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsenip naggataarutaasumik Folketingimi oqallinnermut atatillugu oqaaserisai 30.05.18

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

 

Oqaaserineqartut atuupput.

Ullumikkut qinigaaffiup iluani Folketingiullu ukiuani ulloq kingulliuvoq. Taamaammat inuttut pisimasut assigiinngitsut eqqarsaatersuuteqarfigilaarusuppakka folketingip ukiua kisiat qimerloornagu qinigaaffigisimasarli tamakkiisumik eqqarsaatersuuteqarfigissallugu.

Siullermeerlunga oqarusuppunga demokratii folketingimilu suleqatikka tamarmik ataqqeqalugit sulillunga. Isiginnaartut immaqa folketingimi ataatsimiittarfik inoqanngingajattoq taamaallaat nakkuppaat, kisianni inatsisartut ataatsimiittarfianni amerlajuaannanngikkaluarluta ataatsimiititaliat, partiit Christiansborg-illu silataani suliat annertusarput. Oqaaseriniagara tassaavoq filmiliorneqartilluta kisimi sulineq ajornerput. Uanga isinnit filmiliarineqaraangatta suliatta annikinnersaat takutinneqartarput. Ataatsimut suliat politikkikkut angusaqarnernik kinguneqartarput inunnullu sinnerlugit sullissinermi allannguisooqataasarlutik. Taakkununngalu suut tamarmik tunngassuteqarput. Politikkerput ulluinnarni malugineqartariaqarpoq – piuvusorsiortumik.

Taamani folketingimi ilaasortatut Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaallu sinnerlugit sulileqqaarama pikkunarnikooqaaq isumaqaramami akisussaaffik annertoorujussuusoq. Piffissallu ingerlanerani aamma tupigusuttarsimavunga.

Tupigusunnera aamma folketingimi kalaaliulluni ilaasortaanermut inissisimaffimmut tunngakkajuttarnikuuvoq. 2015-imi qinersereernerup kingorna sulileqqaaratta Atlantikup avannarpasissuanut ilaasortaasugut isumaqatigiinniarnerni qitiusuni, isumaqatigiilernerni politikkikkullu pingaaruteqartumik isumaqatigiinnerni ilaaneq ajorpugut. Taamani tusaajumaneqanngitsutut misigisarnikuuvugut.

Qinigaaffimmi oqaluttuarisaanerup iluani Kalaallit Nunaanni politikkikkut sinniisunut pitsanngortoqarnikuuvoq. Maanna isumaqatigiinniarnerni qitiusuni, isumaqatigiilernerni politikkikkullu pingaaruteqartumik isumaqatigiinnerni ilaasarpugut. Tamatigut toqqaannartumik ilaaneq ajorpugut, tamannali ukiuni tulliuttuni sulissutigissallugu piukkunnaateqarpoq. Taamaakkaluartorli ilaasarnerput naliginnaasunngornikuuvoq tamannalu nersussallugu pingaartippara.

Kalaallinut Danmarkimiittunut taasisinnaalersitsinissaq
2013-imili kalaallit Danmarkimut nuuttut amerlinikooqaat. Agguaqatigiissillugu ukiumut kalaallit 300-rujut Danmarkimut nuuttarput. Danmarkimut sanilliutissagaanni immaqa amerlarpalunngikkaluarput. Kalaallilli 3000-ingajaat ukiut qulit ingerlaneranni nunartik qimallugu nuussimaneri, soorlu aamma assigiinnaraa kalaallit inunngortartut sisamararterutaat nunaminniiginnannginneri, eqqarsaatigissagaanni Kalaallit Nunaannit ernumasinnaalernissaq tupinnanngilaq.

Uanga ilimagaara kalaallit Danmarkimiittut ukiuni tulliuttuni amerliartuinnassasut. Peqqutit ilaanniippoq tunngaviusumik unammillernartut, soorlu ineriartornissamik pisariaqartitsineq inuussutissarsiornissamullu ineriartortitsinissaq sulissutigisassaasut, soorlu aamma meeqqat atuarfii pitsanngorsassasut minnerunngitsumillu politikkikkut oqallinnerni naammattumik kalaaliusutut nalilerneqanngitsut immikkoortinnginnissai pingaaruteqarluni. Tamakkua Inuit Ataqatigiinnit suliniutigerusuppagut, ajoraluartumilli piviusumik isigissagutsigit unammillernartut ukiut sisamat suli iluanni aaqqinneqarsinnaanngillat.

Kalaallit Danmarkimi amerlineri maani Folketingimit kalaallillu illuinit suliagut pingaarnerusutut isikkoqalersippaat. Kalaallit Danmarkimiittut sinniisunik nukittunerusunik perusupput. Atugarliortut kisiisa pinnagit, kalaallilli aamma Danmarkimi ingerlalluartorpassuit pillugit. Taakku sulissutigissavagut amerlisarniarlugit. Inuit Ataqatigiinnit kaammattuutigaarput kalaallit amerlanerit ilinnialernissaannik, sulilernissaannik anguniakkanullu piviusunngortitsinissaannik ikiorlugit sulissutissagigut.

Kajumissutsiminnik peqatigiiffiit nunalu tamakkerlugu nukiusinnaasut tamaasa ilagalugit kalaallit kajumissutsimik suliffinni politikkikkullu naapiffinni sinniisugut kaammattortariaqarpagut. Neriuppunga kalaallit amerlasuut kommuninut qinersinerni, nunap ilaani qinersinerni aamma illoqarfinni sinniisutut qinersinerni qineqqusaartarumaartut. Inuit Ataqatigiit isumaqarput kalaallit Danmarkimi qinersisinnaatitaanissaannut periarfissank misissuisoqassasoq. Tamanna Inatsisartunut Folketingimullu tunngassuteqarpoq.

Folketingimi sulininni erseqqinnikooqaaq qanoq Kalaallit Nunaat politikkikkut eqqartorneqartuni inissaqarumalluni sorsutsiginersoq. Kalaallit folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaat sammineqarnerunissaannut nakussassaaqataasinnaassapput, naak demokratiimi nalunngikkaluaripput amerlanerussusillit piviusunngortitsisartuusut. Suleqatikka maani arlallit ilimanartumik kalaallinit Danmarkimi najugaqartunit qinerneqarnikuusimassapput, taakkuli ulluinnarni qanoq annertutigisumik taakkununnga inissaqartitsinerpat?

Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortinneqassaaq
Naalagaaffeqatigiinneq atatiinnassaagaanni ineriartortinneqartariaqarpoq. Tamanna piviusuuvoq isiginiarneqartariaqartuusoq. Tamannalu Inuit Ataqatigiinnit naligeeqatigiinnermut imminnullu paaseqatigiinnissamut suliniuteqartoqarnissaannik neriuuteqalersitsivoq. Tamanna politikkikkuinnaanngitsoq, inooqatigiinnerilli aamma piorsarsimassutsit akornanni ingerlanneqassaaq. Uagut isumaqarpugut politikkikkut suleqatigiinnissaq pingaaruteqartuusoq unammillernartuutigut anigorniassagutsigit. Taamaaliorutta naligiinnerusumik aalajangersinnaanermik piginnaaneqalissagatta illugiissitamillu ataqqeqatigiilerluta. Taamaaliorutta qallunaat kalaallillu Naalagaaffeqatigiinni ataqqeqatigiillutik inuusinnaassapput, innuttaasullu tamarmik Naalagaaffeqatigiinni oqaluttuarisaanertik piorsarsimassusertillu nalunaviarnagit.

Inuussutissarsiutit tungaasigut suleqatigiinnerulernissamik kissaateqarpugut nunat taakku marluk akornanni pisariaqartillugu. Kalaallit Nunaat isikkivimmik annerusumik Naalagaaffeqatigiinnerup silataani aamma pisussamik pisariaqartitsivoq. Kalaallit Nunaannit aamma nunat allat pillugit politikkikkut eqqarsaatigissagaanni niuernissaq qaffassassallugu soqutigineqarpoq. Uagut Inuit Ataqatigiinnit ukiamut Naalagaaffeqatigiimmik mutiusumik siunnersuuteqarnissarput qilanaarivarput, tassanimi Naalagaaffeqatigiit ineriartortut sammissagatsigit, Naalagaaffeqatigiit tamanut iluaqutaasut sammisussaallugit.

Folketingimi ukiumut qujarusuppunga, Statsministerimut, naalakkersuisunut, Folketingimi partiinut aamma suleqatinnguannut ukiumut ingerlareersumut qujallunga.

Print Friendly, PDF & Email