Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsen-ip oqalugiaataa, 2019-mut aningaasartuutissanut inatsimmut suliarinninneq siulleq

Asseq: Steen Brogaard

Oqaaserineqartut atuupput.

Aningaasartuutissanut inatsimmut isumaqatigiinniarnerit Folketingip ukiuata aallartinneranit aallarnerneqarput. Naalakkersuisut aningaasartuutissanut inatsimmi 2019-imi atuuttussami Naalagaaffeqatigiinnermut ilisimasaqarnerulernissamut 25 mio. koruunit naatsorsuutigisimavaat, 15 mio. koruunit Kalaallit Nunaat Savalimmiullu tungaatigut piorsarsimassutsikkut suliassanut naatsorsuutigisimallugit, soorlu aamma inatsisitigut ataataqanngitsunut paasititsiniaanermut mio. marluk naatsorsuutigineqarsimallutik. Tusakkat nuannerput suliniutillu taakku pingasut nutaajupput Inuit Ataqatigiinnit suliniuteqarfigineqarnissaannut kissaatigineqartareersimasut.

 

Suleqatigiinniarnerit Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarput
Isumaqatigiinniarnerit malillugit Inuit Ataqatigiit aningaasat agguagassat naatsorsuutigineqartut isumalerujussuartut nalilerpaat uagullu kalaallinut atugarliortunut inerniliinissarput sulissutiginiarparput Kalaallit Nunaanniittunut, nalunngilarpummi inuit taakku amerliartortut. Qaammatit kingullii arlallit Danmarkimi angalaartarsimavugut unnuisarfiit pulaarlugit, sumiiffiit, suliffeqarfiit inooqatigiinnut tunngasunut sullissisut il. il. pulaartarsimallugit piviusoq takuniarlugu.

Kalaallit suliffillit angerlarsimaffeqartullu amerlanerujussuugaluartut suli kalaallit atugarliortut sammineqarnerusariaqarput taakkuummata kisitseqqissaarnerni inooqatigiit tungaasigut nuisanerusartut. Uagut Inuit Ataqatigiinnit Folketingimit inooqatigiinnut neqeroorutit isigiinnarnagit suliniutit suut eqimattanut taakkununnga iluaqutaassanersut sulilersitsisinnaanersullu misissorpagut.

Danmarkimi sulisut amerlanerpaaffimmiipput, taamaattorli kalaallit sulisartut taamaallaat 50%-iupput. Tamanna pitsanngorsaaqataaffigerusuppara taamaammallu Inuit Ataqatigiinnit aningaasat agguagassat isumaqatigiissuteqarfiginiarneqaleraangata sammisani pingaarnertut inissittarniarpagut.

Aningaasat agguagassat isumaqatigiinniarnerni 2019-imut atuuttussani Inuit Ataqatigiit sammisat pingasut uku samminiarpaat: inatsiseqarnermi pitsanngorsaaneq ingerlaannartoq, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermi ineriartortitsiuarneq aamma Danmarkimi Kalaallit Nunaat mutiusoq pillugu ilisimasaqarnerulerneq.

 

Inatsiseqarnermut tunngasuni pitsanngorsaaneq ingerlaartoq
Inuit Ataqatigiinnut aningaasat agguagassanut isumaqatigiinniarnerni inatsiseqarneq pingaarnerutitatut suli inissisimajumaarpoq. Ukioq kingulleq 40 mio. koruunit ukiunut sisamanut tulliuttunut Kalaallit Nunaanni inatsiseqarnermut atorneqartussatut inissinneqarneri qulakkeerpagut. Tamanna pisariaqarluinnarsimavoq. 

Ullut ilaanni (Dannerimiillunga) aperineqarpunga Folketingimi niviarsiaqqat 30%-ii, ass. Slagelse-mi atornerlunneqarsimagaluarpata isigiinnarsinnaanersunga. Nalunngilluinnarpara Kalaallit Nunaat nammineerluni inooqatigiit tungaasigut akisussaaffeqartoq, taamaakkaluartorli piviusoq silo-tulli agguarneqarsinnaanngilaq.

Naalakkersuisut qanittumi pilersaarusiaq “Killiliisa” Kalaallit Nunaanni kinguaassiutitigut atornerluinermut unitsitsiniarnermut atorneqartussaq saqqummiuppaat. Kalaallit Nunaanni politiit aamma inatsiseqarneq uani apeqqutaaqataapput. Taamaammat Naalakkersuisut inatsiseqarnermut siunnersuutinik arlalinnik allataqarsimapput. Siunnersuutit ilaat Folketingimi suliarisinnaasagut tassaapput kinguaassiutitigut atornerluinerni nalunaarutiginninnerit siusissumik suliarineqartarnissai qulakkiissallugit. Ukioq kingulleq Inuit Ataqatigiit meeqqanut inatsit nutaaq Kalaallit Nunaanni Inunnik ikiuinermik ingerlatsivinni inatsisitigut 24 tiimit nalunaarutigineqarneraniit iliuuseqarnissaq qulakkeerparput. Tamanna aamma soorunami Kalaallit Nunaanni politiinut atuuttussaavoq taamaammallu Inuit Ataqatigiinnit sulissutiginiarparput Kalaallit Nunaanni politiit sukkanerusumik sullissisinnaanissaannut ikiorsiissutinik tunineqassasut nalunaartoqartillugu iliuuseqapallannissaq qulakkeerneqartarniassammat. Uani erseqqissaassutigissavara Kalaallit Nunaanni politiit ataatsimut isigalugu ulorianartunik pinerluttuliornerni suliaat nersugassaammata, taamaattorli eqqaamaneqassalluni Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornerit 34-eriaammik Danmarkimit amerlaneruneri.

Sammineqartussat ilaat tassaavoq meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut aaliangersimasunik toqqissisimanartunillu video-kkut killisiorneqarnermi inissinneqartarnissaat. Meeqqat illuat Saaffik Inuit Ataqatigiinnit sammineqarnikooqisoq meeqqat illuattut atorneqanngilaq, taamaammallu nuna tamakkerlugu illoqarfinniluunniit meeqqat killisiorneqarlutik aaliangersimasumik apersorneqarsinnaanatik. Tamanna ajoraluarpoq, ilami Kalaallit Nunaanni politiit iluanni inuppassuit killisiorlutik apersuisinnaanissaminnut ilinniarnikuummata misilittagaqarfigineqarluarlunilu. Inuiaqatigiinni nutaajusuni toqqissisimanissaq pingaarnerpaajusussaagaluarpoq. Minnerunngitsumik eqimattanut taamak misigisaqartunut, soorlu meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut pingaaruteqarluinnaraluarpoq.

Inatsiseqarnerup tungaatigut nunami illersuisumut ingerlatsinermut atortussanik pisariaqartitsivugut tamannalu inatsisitigut qinnuigineqarnikuuvoq. Nunami illersortinut atorfillit suli nutaajupput nuannerporlu illersuisussanik amerlanernik ilinniartitsinissamut akissanik pilersitsisoqarnikuummat, ingerlaavartumilli pisoqarnissaa pisariaqarpoq. Ukiumut 1 mio. koruuninik ingerlatsinerup qaffanneqarnissaa pisariaqarpoq inatsisit malillugit ingerlassagutta ilinniaqqinnernullu akissaqassagutta.

 

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup tungaatigut ineriartortitsineq qaffakkiartorpoq
2013-imi Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut ataatsimut nalunaarusiamik saqqummiussipput. Tassani Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup iluani ineriartornissamut killissat qanoq peerneqarsinnaaneri siunnersuutigineqarput. Piffissap ingerlanerani inatsisitigut aporfiit peerneqanngikkunik pitsanngorsarneqarnikuupput. Tamanna suliffeqarfinnut, inuussutissarsiornerup iluanut aallarniisunullu periarfissiinernik kinguneqarnikuuvoq, ass. julip aallaqqaataanni 2018-imi ingerlatsivinnut inatsimmik pilersitsisoqarnerani iluaquserneqarlutik. Tamanna nuanneraluarpoq, sulili naammanngilaq.

Suli takusinnaavarput EU-mi inatsitit inatsisinillu nutaanik ilaartuinnginnerit inuussutissarsiornermut inuiaqatigiinnullu iluaqutaasinnaasut piffissaq eqqorlugu ingerlanneqarneq ajortut. Ass. nersutit nakorsaannut inatsit atortunik amerlanernik eqqussisinnaanitsinnut aporfeqartitsigami – kalaallinut eqqussinissamut aamma Kalaallit Nunaata silataanut annissinissamut uggornaraluartumik aporfeqartitsilluni. Naalakkersuisut ukiorpassuarni eqqartortaraluarpaat pineqartoq tiguniarlugu, maannamulli oqaluinnarnermik inerneqarnikuuvoq. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisui kaammattorusuppaat Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup tungaasigut qaffassaanissamut pingaartitseqqullugit. Tamatsinnummi soqutiginarpoq Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq qaffassassallugu naalaagaaffimmit tapiissutit aamma pinngitsoorsinnaannginnissaat annikillisarniarlugu. Naalakkersuisut tapersersugaasa ilaat tassaavoq NUKIGA inuussutissarsiornermut piorsarsimassusermullu nakkussisuusoq. Taamaammat NUKIGA taassumallu suliai Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermut tapersiinermut tunngasut ineriartortinniarlugit tapersersuinissaq pingaaruteqarpoq.

 

Kalaallit Nunaat mutiusoq qallunaanut ilinniarneqassaaq
Qallunaat naalakkersuisuisa aningaasanut agguagassanut qallunaat Naalagaaffeqatigiinnik ilisimasaqarnerunissaannik siunnersuuteqarneri nuannaraakka, soorlu aamma Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugu piorsarsimassutsikkut suliniutit salliunneqarneri nuannerlutik. Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut immitsinnut piorsarsimassutsit tungaatigut paasisaqaqatigiinnermi ataqqinninneq pinngortartoq inuaqatigiinnilu isumanik pigiliutiinnakkanik annikilliliisartoq. Suliniut Kalaallit Nunaata Savalimmiullu piorsarsimassutsikkut imarisaanut tunngassutilik taamaalluta nuannaarutigaarput. Operation Dagsværk-imi aamma novemberip 7-ani suliniutit allat tusarnissaannut qilanaarpugut. Danmarkimi Kalaallit Nunaat mutiusoq paasititsissutiginiarutsigu kalaallit inuusuttut qallunaanut inuusuttunut ilisimatitsissuteqartarnissaat aallarniutaalluarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaat pillugu paasisat qaffassarniassagutsigit atuartunut kiffartuussinerit nunami maani kalaallit illuini sisamaasuni alliliinermik kinguneqartariaqarput. Atuartunut kiffartuussinerni taakku sullissilluartarput qallunaanillu Kalaallit Nunaat pillugu paasinninnerunissamik qulakkeerisarlutik.

Print Friendly, PDF & Email