Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsen (Inuit Ataqatigiit): Kielsenip kalaallit Danmarkimilu statsministeri unitsiinnarpai.

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

 

Imaassinnaasoq Kim Kielsenip naalakkersuisuni nammineq aqutamini susoqarnersoq nalugaa. Imaluunniit assigiinngitsunik isumaqarluni oqaluppoq inuiaqatigiit – Namminersorlutillu Oqartussat – unitsiinnarlugit.

Sisamanngornermi Ilulissani Naalagaaffeqatigiit ataatsimiinnissaat sioqqullugu taama Aaja Chemnitz Larseni oqaaseqarpoq.

– Vittus Qujaukitsup peqqusinera malillugu Kalaallit Nunaanni inatsimmi tunngaviusumi killit qaangerlugit namminersulivinnissamut isummersueqqusivoq. Taamaaliornermi Kalaallit Nunaat naalagaaffimmit tapiissutit annaasussaavaat. Kalaallit Nunaanni inunnut naliginnaasunut kinguneri siumut isigiuminaatsumik kinguneqartussaapput uangalu isumaqarpunga Kim Keilseni Kalaallit Nunaanni innuttaasunut Danmarkimilu statsministerimut Kielsenip aqagu Ilulissani naapitassaanut pisumi ingerlaarneq ilumoortumik takutissagaa.

– Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut 2021-imi nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussinermut missingersuut piareeqqanissaa naatsorsuutigivaat. Tamanna nunani naalakkersuinikkut aaqqissuussinermut ataatsimiititaliarsuarmi suliassap nassuiarneqarnerani takuneqarsinnaavoq. Tamanna pimoorusserpalunneruvoq – uangali isumaqanngilluinnarpunga Naalakkersuisut ukiut marluk affarlu kingulliit sammiveqanngiffimmi nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussinermut ataatsimiititaliarsuup nunatsinni innuttaasut pisunut ilanngunnikuugaat, soorlu aamma naalagaaffimmit tapiissutit atorunnaassagaluarpata allanngornerit erseqqilluinnartut suunersut pisortatigoortumik naatsorsorneqarnikuunatik.

Danmarkimi statsministeri Lars Løkke Rasmusseni pisumi tassani qularnanngivissumik isummernikuuvoq: Kalaallit Nunaat namminersortoq nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussisunik inatsit tunngaviusoq qaangerlugu ingerlarusuttoq – soorunami – naalagaaffimmit tapiissutinik pinavianngilaq. Uangalu Kim Kielsenimit naalakkersuisut pilersaarutaat pillugu tusagaqarusukkaluarpunga – kingunerilu inuiaqatigiinni suussanersut aamma tusarusullugu.

– Ilaatigut nalornilertarpunga Kim Kielsenip ilumut ataatsimiititaliarsuarmi suut suliarineqartarnersut nalunnginnerai imaluunniit pisut aningaasaqarnermut naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup kisimi aqunnerai. Qujaukitsup namminersorneq eqqartorneqartillugu sumi inissisimanersoq qularnanngilaq, tassa kingunerisinnaasai sinnerlugit isummertarmat, Kim Kielsenili kalaallit inuiaqatigiit aaliangiinernut ilannguttariaqarpai missingersuutit kingunerineqartussallu nunatsinni tamanut erseqqarissumik paasineqarniassammata.

Nalunngisatsitut aallaqqaammut nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussinermi ataatsimiititaliarsuup nunami naalakkersuinermut aaqqissuussamut missingersuutaa sukkassutsinik marlunnik assigiinngitsunik malitaqarluni ingerlanneqartussaanikuugaluarpoq. Siulleq Kalaallit Nunaata nammineq aaliangiinerulernissaanut tunngassuteqarpoq inatsisitigulli tunngasiuvup iluani malittarisaqarluni, aappaalu namminiilivinnermi inuiaqatigiittut naalagaaffinngornermi aatsaat atuutilertussaasussatut ingerlanneqarluni.

Aaja Chemnitz Larseni itisiliivoq:

– Ataatsimiititaliarsuaq maanna sakkortunerusunik ilaasoqalerpoq maannalu Kalaallit Nunaat naalagaaffinngornissaanut missingersuummik toqqaannartumik inatsimmut tunngaviusumik tunngassuteqartumik saqqummiisoqartussanngorluni. Taamaammat maanna piffissap sivikitsuaqqap iluani naalagaaffimmit tapiissutit annaaneqarsinnaanngortussaallutik – soorlu aamma periarfissat allat aamma annaaneqarnissaat ilimagineqassalluni, soorlu ilinniartuutitta periarfissaat, Kalaallit Nunaannut illersornissaqarfimmut tunngasut il. il. – tamakku ukiut ikitsunnguit iluanni piviusunngorsinnaapput. Ingerlaarneq taanna uanga isumaqataaffiginngilluinnarpara isumaqarlungalu Kalaallit Nunaannut siumut isigineqarsinnaanngitsumik kinguneqarumaartoq tamattalu qanoq kinguneqavinnissaa nalullugu. Taamaattorli Kim Kielsenip naalakkersuisui Kalaallit Nunaata innuttaasuannut ammasumik ingerlatsinissai kimigiisissutigisariaqarpakka.

– Nalunngilara inuit taamatut pisoqassagaluarpat taasitinneqartussaassasut. Taamaattorli inuiaqatigiit piviusorpaluttumik, ilumoortumik, assigiinngissitaartumik ilungersorpaluttumillu pisussat kingunissaannik takutitsisoqarnani namminiilivinnissamut angipallattoqassappat akuerisinnaanngilluinnarpara.

– Soorunami Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiit qimassappagu pisussat Tuluit Nunaata EU-mik qimatsiniarneratut ajortigisumik pisoqarnissaa qunugaara. Kalaallit Nunaannit “Brexit”-eqarnissaa ajunaarnersuartut misiginarumaarpoq ukiorpassuarni millionerpassuit annaasussaassagatsigit iluarsartuullugulu pilersaarusiani atorfillit suliffissarigalui tiimerpassuit annaallugit, taamatullu inuit nunamit qimarratilertussaallutik, aningaasaliisut qimaallutik inuussutissarsiornerullu iluani inuiaqatigiinni kivitsiniarneq taamaatinneqarnissaa piviusunngortussaassalluni.

Taamaammat Kim Kielsenip Statsministeri Lars Løkke Rasmusseni naapilerpagu isumaqarpunga tamakku eqqartorneqassasut. Taassumallu kingunerisaanik isumaqarlunga Kielseni pisortatigoortumik oqallinnermik aallartitsissasoq. Taamaalilluni naalakkersuisunit nammineq isummaminnik pilersaarutiminnillu ammasumik saqqummiussisinnaassapput – soorlu aamma piviusorsiorpaluttumik namminiilivittoqassappat kingunissai nalilerneqarsinnaassallutik.

Aaja Chemnitz Larseni inatsimmit tunngaviusumit § 88-i tunuliaqutigalugu Kim Kielseni isummersornissaanik kajumissaarpaa:

– Naalagaaffeqatigiinneq qimakkaanni kinguneqartorujussuusussaavoq. Naalakkersuisunit Kalaallit Nunaanni nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussamik allannguinissamut inunnik taasisitsinnginnermi isumaqarpunga Inatsisartunut qinersisoqaqqaassasoq. Inuiaqatigiit naalakkersuisunut namminiilivinnissamut sukkasuumik ingerlatserusuttunut piginaaneqartitsissappata Inatsisartunit tamanna siunnersuut akuerineqarsinnaavoq kingornalu inunnik qinersititsisoqarsinnaassalluni. Taamaaliorneq uanga isumanni inuinnaat naalakkersuisooqataanerannik tatiginartumik takutitsisinnaassaaq, soorlu aamma innuttaasut nunamut kissaataannik takutitsinissamut periarfissiisisoqarsinnaassalluni. Taamaaliornermi Brexit-imi pisumut sanilliullugu sammiveqanngitsumik pisoqarnissaa pinngitsoorsinneqarsinnaassaaq.

Print Friendly, PDF & Email