Navigate / search

2018-imut aningaasanut inatsisip pingajussaaneerneqarnerani oqaaseqartitatut saqqummiussaq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

MF Aaja Chemnitz Larsen
22. december 2017

Oqaatigineqartut atuupput

Aningaasanut inatsit Folketingimi suliatsinni inatsisinut pingaarnernut ilaavoq. 2018-imut aningaasanut inatsit blokkimut tungujortumut paatsiveerusimaarfiullunilu toqqaserlutsitsingaatsiarpoq. Kalaalliniit isigalugu maanna ukiup aappassaani aappaagumut aningaasanut inatsisissamut eqqartueqatigiinnermut qaaqquneqarsimanerput nuannaarutigaarput. Inuit Ataqatigiinniit taamatut pissuseqalersimaneq naalakkersuisunut qujassutigerusupparput, tassami ammanerulersimaneq malugisimaqaarput.

Ukiarmanna isumaqatigiinniarnerni aningaasanut inatsit, pinerluttunik isumaginnittoqarfik kiisalu illersornissatigut isumaqatigiissutissaq pineqarput. Siornatigorniit kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat isumaqatigiinniarnerni peqataatinneqarnerusimasut misigivarput. Tamanna oqaluttuarisaanermi siullermeerpoq Kalaallit Nunaanniillu sinniisuutitat pimoorussinerusumik peqatigineqarnerat nunatta marluk akornanni peqatigiinnermut pingaaruteqarluni. Imaanngilarli angusassagut tassa tamaasa angugigut. Suleqatigiinneq suli tamakkiisumik naammaginanngilaq, tassami naammaginalernissaanut folketingimi ilaasortatut allatuulli partigruppisullu naligiimmik peqataatinneqartarnissarput pisariaqarpoq. Soorlu aamma nunatsinni Naalakkersuisut oqaloqatigiinnerni peqataasarnissaat pingaaruteqartoq.

Naammassisaqarfiusumik inernilimmillu suleqataasinnaaneq

Ukiut pingajuat avillugu matuma siornatigut Folketingimut ilaasortanngorama Kalaallit Nunaat sinnerlugu qinigaasutut danskit naalakkersuisuinut piumasaqaateqaannartarnissaq isornartorsiuuiinnartarnerlu ileqqorissannginngikkikka uannut pingaaruteqarsimavoq. Taamaasiorneq naammassisaqarfiusussaanngitsumik suleqatigiinneruvoq pitsaasumik nassataqartussaanngitsoq.  Akerlianilli Kalaallit Nunaanniit sinniisuutitatut naammassisaqarfiusumik inernilimmillu suleqataasinnaaneq apequtaalluinnarpoq.

Ukiut ingerlanerini naammassisaqarfiusumik, naligiittumik ataqqeqatigiittumillu  suleqatigeeriaaseqarneq ornissimavarput. Tamannalu aqqutissaavoq. Tamannalu uannut Inuit Ataqatigiinnullu annertunerusumik piumasaqarfiuvoq, naammassisalli nunanut marlunnut pitsaanerupput. Sulinerit ersarissunik toraagaqartut politikkikkullu siunnersuutitsinni ersersitagut tassaapput inatsisinik atuutsitsinermut illersornissamullu tunngasutigut nukittorsaanermi peqataanerput. Aqqutaani danskit naalakkersuisui folketingimilu oqaaseqartittakkat ataatsimeeqatigisarsimavagut. Oqaloqatigiinnerillu suleqatigiinnerillu aqqutigalugit tusarnaarneqarlutalu oqaasertaliisarsimavugut.

Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut pisarialimmik aallarniutitut nukittorsarneqarput

Kalaallit isaanniit isigalugu 2018-imut aningaasanut inatsit ajornaatsuinnaasimanngilaq. Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut nukittorsarneqarnissaannut 40 millionit illikartinneqarsimapput, tamannalu pitsaasumik aallarteriarneruvoq. Tassa inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut aallarniutaasumik pisarialimmik nukittorsarneqassapput. Taamaattorli pingaartumik Pinerluttunik Isumaginnittoqarfimmi Kalaallit  Nunaannilu politiini pisariaqartitsinerat isigissagaanni naammaqqajanngilaq. Eqqartuussiveqarfik ingerlaartumik pitsanngorsaavigineqarsimavoq, minnerunngitsumik Inuit Ataqatigiinniit 2014-imi Folketingimi sorsuuteqarnitsigut suliassat amerlivallaalersimasut suliarineqarnerannut aningaasaliinerit eqqarsaatigalugit.

Tamatuma saniatigut Politiit radiokkut attaveqaqatigiittarneranni atortunut nutaanut aappaagulu taarsersorneqartussaasunut aningaasaliisoqarumaartoq naalakkersuisuniit neriorsorneqarpugut. Atortorissaarutinut pisariqartinneqarluinnartunut aningaasat 10-35 millionit pisariaqartinneqarput. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni politiit attaveqaqagiinnissaminnut ajornakusoortitsisarput. Tamanna Politiinut Kalaallit Nunaannilu innuttaasunut pitsaasuunngilaq. Politiit toqqissisimanissaat tamattalu isumannaatsuunissarput pineqarput. Taamaattumillu Naalakkersuisut ukiumi nutaami tamatuma aaqqinneqarnissaanut uteriiserfigisimavakka. Nunatsinni Illersuisuuneqarfik 2017-imi pilersinneqarpoq, maannakkutulli isikkoqartillugu Illersuisuuneqarfiup aningaasartuutissanut missingersuusiaat piumasarineqartunut naapertuutinngillat. Tamanna aaqqittariaqarpoq. Tamatumalu aningaasanut inatsimmi aaqqinneqannginnera Inuit Ataqatigiinniit uggorivarput, aningaasammi 40 millionit illikartinneqareersut iluanni nassaarineqartussaapput. Tamannalu naapertuutinngilaq.

Pinerluttunut isumaginnittoqarfimmut isumaqatigiissut pakatsinartoq

Naak inatsisinut atuutsitsinermut tunngasutigut oqaaseqartittakkanik justitsministerimillu ataatsimeeqatigiinnerpassuugaluartut pinerluttunik isumaginnittoqarfimmut isumaqatigiissut pakatsinartorujussuarmik inerneqarpoq. Isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaat eqqaaneqaannarpoq, inissisarfinnili paarsisunut, Nuup avataani inissiisarfinni illutatigut atugarissaarnerulernissamut imaluunniit amerlanerit akuulerseqqinnissaannut iliussissanut amerlanernut aningaasaliisoqanngilaq.

Inuit Ataqatigiinniit inissiisarfinni paarsisut ilinniartitaanerisa pitsanngorsarneqarnissaannut sorsuutiginnissimavugut. Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq tamanna danskit parnaarussivinni sulisut ilinniartitaanerinut naleqqiullugu appasinneruvoq. Ilinniartitseqqinnerit inissiisarfinnilu paarsisut tigummiinnarnissaannut iliuusissat nutaat sorsuutigisimavagut. Inissiisarfinni paarsisut ilinniarteqqinneqarnissaannut aningaasanik nassaartoqarpoq, aningaasalli aningaasanut inatsimmiipput Pinerluttunulli isumaginnittoqarfimmut isumaqatigiissutip ataaniinnatik.

Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi paasisimasaqalernerunissaq oqaloqatigiinnerunerlu

Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat pillugu Danmarkimi paasisimasaqalernerunissaq oqaloqatigiinnerunissarlu pillugit iliuusissanut nutaanut aningaasanut inatsimmi aningaasaliisoqarpoq. Nukiga tassaavoq kulturikkut inuussutissarsiutitigullu siuarsaasussatut ingerlassaq, Aarhusimi kalaallit illuannit aallarnerneqarsimasoq. Qujanartumik naalakkersuisut aningaasanut inatsimmi ingerlassamik inissiinerat aqqutigalugu ukiuni aggersuni Nukiga nuna tamakkerlugu siaruarterneqarsinnaanngorpoq. Nukiga aqqutigalugu Kalaallit Nunaat pillugu qallunaat paasisaqarnerulernissaat annertusarneqassaaq,  qallunaallu tallimararterutaasa Nukiga kalaallillu inuiaqatigiit nutaaliaasut pillugit  paasissaqarfigissagaat anguniagaavoq.

Ukiuni aggersuni qallunaat inuusuttaat meeqqat atuarfianni atuartitsissutigineqarsimasut aallaavigalugit Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasatik pillugit apersorneqartassapput. Ataatsimoorussatut oqaluttuarisaanitsinnik qanoq ilisimasaqartigivugut? Apersuilluni misissuisitsinerup aningaasanut inatsimmi inissinneqarsimasup Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqalernerunissaq atuartitsissutigineqarnerulernissaalu tunngavilissavaa.

Ukiumi nutaami kalaallit Danmarkimi najugaqartut amerlanerit suliffittaartinneqarnissaat sulissutigissavarput. Tamanna assut qujanarpoq, Beskæftigelsesministerilu kingunilimmik sulisimanera pillugu qutsavigerusuppara. Amerlanerit suliffittaarnissaat tamatta soqutigisarivarput, suliffeqarfinnilu peqataanissamut amerlanernik piumasaqaateqalerpugut.

Illersornissamut isumaqatigiissut: Illersornissamut isumaqatigiinniartitanit Kalaallit Nunaat tunulliunneqarpoq

Maanna illersornissamut isumaqatigiinniarnerit 2018-imut tunuartinneqarput. Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigiinniarnerni peqataatinneqarsimanngilagut, aggustimiilli illersornissamut ministerimik folketingillu illersornissaq pillugu oqaaseqartittakkanik qanimut oqaloqateqartarsimavugut. Kalaallit Nunaatali tunulliunneqarnissaanik isumaqatigiinnianiit isumaqartoqartoq erserpoq. Ippassaq Jyllands-Posteni aallaaserisaqarluni allappoq, milliardini illersornissamut atugassiissutigineqartuni Issittoq ajorsartinneqarsimasoq.

2017-imi ukialersoq Inuit Ataqatigiinniit illersornissatigut politikkitigut siunnersuuterput ”Issittumut isumannaatsumut anguniagassat qulit” saqqummiupparput. Siunnersuutitsinni Kalaallit Nunaanni illersornissatigut iliuusissanik pitsanngorsaatissanillu arlalinnik siunnersuuteqarpugut. Tassanilu pingaartutut saqqummiupparput Kalaallit Nunaanni immineq aallaaveqarnerusumik kissaateqartugut, tassa Arktisk Kommandomi imaatigullu sakkutuut umiarsuaanni amerlanernik ilinniartitsisalissasugut.

Nunarsuatta sinnerani sumiiffinniit aallaaveqartumik peqataatitsinerunissaq Danmarkimiit ikiorserneqartarpoq. Kangiani qiterlermi sumiiffinni angutit arnallu ilinniartitaanerat, piginnaasaqalernerunissaat sungiusarteqqinneqarnissaallu salliutinneqartarput. Naalagaaffeqatigiinnittali iluani piginnaanngorsaaneq taamaallaat Danmarkimi pisarpoq. Tamanna equngasoraarput, pingaartumik Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiup annertuunik unammilligaqartuunera eqqarsaatigalugu. Ilisimavara Radikale Venstremiit kalaallit peqataatinneqarnerulernissaannut kissaaterput tapersersorneqarsimasoq. Qujanarlu.

Ukioq mannamut qujanaq

Aningaasanut inatsimmut oqalliseqataanissatsinnut taaseqataanissatsinnullu Inuit Ataqatigiinniit pingaartitsivugut. Inernera naammaginaannanngitsoq pillugu akuersaarnatalu akerliussanngilagut. Aappaagu isumaqatigiinniarnerit pitsaanerunissaat sulissutigissavarput, tamatumanili naalakkersuisut uagutsinnut naalaarnerunissaat pisariaqarpoq.

Naggasiullugu naalakkersuisut Folketingimilu partiit – saamerlerpaaniit talerperlippaannut – ukiormanna suleqatigiilluarsimanitsinnut qutsavigerusuppagut.

Juullimi ukiortaassamilu pilluaritsi.

Print Friendly, PDF & Email